Missä kohtaa lapsiperheessä on sellainen vaihe, että

Kun lapset on päässeet opinnoissaan hyvin alkuun.

9v alkaen. Näin meillä.

Kolmasluokkalainen.

Meillä 8v ja 12v. Mietin, että miten pitkään voisivat olla ilman aikuista. Jos teen kolmivuoroa.

Riippuu tekeekö yövuorojakin.

Up

Kyllä meillä oli koko ajan. Ehkä vauva-taaperoaika oli haastavaa, mutta meni nopeasti ja siitäkin selvittiin kun molemmat vanhemmat osallistui. Molempien urat ovat edenneet keskimääräistä nopeammin. Ehkä tuo vaivattomuus jotuu osittain siitä ettei meillä ole liikunnan lisäksi itsellä ollut aikaa vieviä harrastuksia, työ on molemmilla myös se tärkein ja antoisin harrastus. Ja lapset ja perhe-elämä se tärkein asia elämässä molemmille. Onnistuu kun on halua ja kompromissikykyä.

Jos ei oo harrastuksia lapsilla, niin sanoisin että kun nuorin on eskarissa.

Toki tällöin sen uran pitäisi kyllä olla sellainen, ettei vaadi sitä, että molemmat istuvat toimistolla pitkää päivää tai että molemmat joutuvat matkustamaan jatkuvasti yhtäaikaa ja pitkiä aikoja tai sitten pitää olla hoitaja. 

Mutta mun mielestä tossa vaiheessa ei enää sillä lailla tarvita varsinaista hoitoa ja viihdytystä, toki perushoiva ja läsnäolo. Mutta seura alkaa tulla kavereista ja puuhaavat omiaankin.

Mutta kyllä me pystyttiin tossa vaiheessa luomaan molemmat uraa ihan kunnolla, vaikka miehellä on reissutyö jossa lentää ympäri maailmaa jatkuvasti. Itse pystyin tekemään etänä ja jatkamaan tarvittaessa illalla töitä kotona ja matkat lähinnä kotimaassa ja Pohjoismaissa, eli korkeintaan tyyliin yksi yö poissa.

Toki vielä isojen lastenkin kanssa tulee hankalia tilanteita, mutta aina niistä on selvityy töiden kärsimättä.

Kaveri jonka nuorin on 9v sanoo, että on todella paljon aikaa tehdä mitä haluaa, oletettavasri myös töitä. Mutta molemmat vanhemmat heillä tekevät töitä kotoa ja joustavilla työajoilla, eivät he lapsia keskenään jätä.

Jos puhutaan sellaisesta että voi huoletta tehdä iltamyöhään töitä joka päivä ja käydä kuinka pitkillä työmatkoilla vain, milloin vain niin mielestäni vasta kun lapset ovat muuttaneet kotoa (tai yli 18v). Teini-ikäiset voivat tarvita vanhempiaan yllättävän paljon.

Up

Yleensä lasketaan, että aikuinen voi olla kotona siihen ekaluokkaan asti ja voi tehdä lyhennettyä päivää vielä sen jälkeenkin.

Nosto

Nyt. Lapset 14,12,9 ja 5. Aikaa tehdä töitä kummallakin, harrastaa liikuntaa useamman kerran viikossa, keskittyä perhe-elämän hyviin puoliin (mielekkääseen tekemiseen lasten mielenkiinnon kohteiden mukaan eikä ainoastaan istua hiekkalaatikolla odottaen päiväuniaikaa), tavata ystäviä ja käydä joskus jopa viihteellä. Aivan parasta aikaa tämä ❤️

Mikä tuo juttu kotona olemiseen eskariin asti on? Kun se on päiväkotia yhä.

Vierailija kirjoitti:

Nyt. Lapset 14,12,9 ja 5. Aikaa tehdä töitä kummallakin, harrastaa liikuntaa useamman kerran viikossa, keskittyä perhe-elämän hyviin puoliin (mielekkääseen tekemiseen lasten mielenkiinnon kohteiden mukaan eikä ainoastaan istua hiekkalaatikolla odottaen päiväuniaikaa), tavata ystäviä ja käydä joskus jopa viihteellä. Aivan parasta aikaa tämä ❤️

Mutta on teillä varmasti vielä tuossa tekemistä. Meillä sama kokoonpano ja ei voi olla keskenään lapset kotona, en jätä.

Tavallaan se tulee haastavaksi kun päivähoito oikeus loppuu, ja ei voi jättää yksin lapsia kotiin.

Itse aloin olla 12-vuotiaana yksin mm. viikonloppuja. Varmaan riippuu lapsesta.

Vierailija kirjoitti:

Itse aloin olla 12-vuotiaana yksin mm. viikonloppuja. Varmaan riippuu lapsesta.

Mun ei tulisi mitään jättää 12v yön yli yksin. Eli ei ole yleistä enää nykypäivänä.

Ei ainakaan vielä, meillä lapset 11 ja 14 v. Joka päivä kiire töistä viemään jompaa kumpaa harrastuksiin ja viikonloputkin menevät lapsia kuskatessa.

Meillä on 12v, 9v, ja 6v. On kyllä haastavaa mun löytää itselleni jotain, olen ollut vuosia kotona. Ja mies tekee kolmivuoroa. Lapset ei voi olla keskenään.