Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Elämästä puuttuu iso palanen, kun ei tunne romanttista rakkautta ketään kohtaan enää.
25.07.2018 |
Elämäni rakkaus jätti minut joitakin vuosia sitten. Sen jälkeen ihastuin toiseen mieheen, mutta tämä mies ei ollutkaan kiinnostunut minusta romanttisessa mielessä. Nyt olen tässä näivettynyt jo monta vuotta ja elämä tuntuu varsin tyhjältä. Tajusin, että olen ihan teini-iästä lähtien elänyt jotain ihastusta palvoen tai rakastani, kun se vielä oli. Teininä olin myös yhteen bändiin muutaman vuoden ihan hulluna.
Mitä tehdä tässä tilanteessa? Mistä on kyse oikein ja miten parantua?
Kommentit (7)
Haluaisin nyt jonkin vähän kehittävämmän vastauksen. Väärin olen jo oppinut vähän lääkitsemään:( ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opettele olemaan sinut itsesi kanssa
Eikä puutu. Olet vain alkanut tulla järkiisi. Onnittelut siitä!
Romantiikalle on monta määritelmää. AP:n romantiikka lienee kioskikirjallisuuden tasoa.
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin nyt jonkin vähän kehittävämmän vastauksen. Väärin olen jo oppinut vähän lääkitsemään:( ap.
Hyvä psykoterapeutti, tai sitten alat penkoa mörköjä kellaristasi ja itseanalysoimaan, että mistä kenkä puristaa. Toisaalta, elämähän on tyhjää ja tarkoitukset on sinun keksittävä sille itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni auttaa edes vähän ihastuminen miehiin vaikkapa Instassa. Lähetän heille viestejä siis ihan kuuluisukksillekin ja olenkin saanut vastauksia :) se ihan kivaa. Ei toki sama kuin "oikea" ihastuminen mutta...
Alue: Aihe vapaa
Uskalla unelmoida. Ihastuneena oleminen on huumannuttavaa, ja jos tuttu ihastuneenaolemisen perusolotila huononee, ihmisellä on paha tapa alkaa lääkitä sitä jollain muulla(alkoholilla, huumeilla, lääkkeillä). Krooninen ihastuneena oleminenkin on luultavasti laastari jonkin haavan päällä jo itsessään.