Ajattelin, että yritän säästää ja en laita rahaa "turhuuksiin",
Niin sitten päätänkin tilata konserttiliput, hotellimajoituksen ja maksaa tämän saman 50v lahjana ystävällemmekin. Maksaa ihan hemmetisti. Mitä mieltä olette, onko hyvä, että elämässä on silloin tällöin luksusta, kun siihen kuitenkin on varaa? Käyn kokopäivä työssä. Vai pitäisikö vaan yrittää säästää ja kartuttaa omaisuutta? En tiedä miksi aina tulee jotenkin syyllinen olo "tuhlaamisesta".
Kommentit (8)
No juuri tuolla lailla syntyy ne rahavaikeudet. Pohautellaan.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen vähän samanlainen. Esim vaatteiden ostamisesta tulee huono omatunto kun kaapissa on kuitenkin ihan kuranttia kamaa mutta matkoihin voin käyttää vaikka viimeiset roponi.
Ilman muuta pieni luksus kuuluu elämään, säästäminen ja omaisuuden kartuttaminen - no eihän niitä rahoja saa hautaan mukaan. Itse en aio kuolinvuoteella surra bucket-listaa jossa on 100 kohtaa toteutumatta!
Meillä säästöt on "seinissä" kaikella muulla nautitaan elämästä nyt. Eikä tarvitse olla isoja juttuja kun tulee jo "luksuksen" tunne. Kuten vaikka nuo sun konserttiliput ja hotelliyö. Mieti sitä ihanaa aamiaista ja tilaa vielä skumpat heti aamutuimaan!
000
Nuo konserttiliput, lomareissut ja hotelliyöt ovat minulle kaukaista utopiaa. Minulle on luksusta käydä välillä kahvilassa tai Mäkkärissä syömässä. Usein budjetti on todella niukka. Buketlistiä en ole koskaan laatinut ja kaikista unelmista olen luopunut ajat sitten. Ja hyvä niin, silloin ei ole mitään surettavaa kuolinvuoteella.
Hei, on yksi tapa, joka toimii ainakin minulla:
1. Aluksi laskin, paljonko tarvitsen oikeasti rahaa normaaliin elämiseen (X €).
2. Mietin, paljonko tahdon "luksusta" (Y €) ja paljonko tahdon säästää (Z €) niistä rahoista, jotka jäävät normaalin elämisen jälkeen.
3. Laitoin palkan (= X+Y+Z) tulemaan tilille, johon minulla ei ole korttia.
4. Siirrän käyttelytilille (johon on kortti) summan X + Y, ja loput jäävät säästöön.
5. Voin tuhlata ja käyttää kaikki käyttelytilille siirtämäni rahat tarvitsematta tuntea huonoa omaatuntoa niiden käyttämisestä. :) Säästöön jää kätevästi juuri sen verran, mitä olen itseni kanssa päättänytkin.
6. Säästössä olevista rahoista sitten välillä saatan ostaa rahasto-osuuksia ja osakkeita, mutta en siis tuhlaa niitä, vaan ovat "vanhuuden vara".
Jos olet nuori ja ensiasunto on ostamatta, niin kannattaa harkita ASP-tiliä.
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen KÄYTTELYTILI?
Onko sinun vaikea hahmottaa asioita?
Tili, jossa hänellä on käytettävissä olevia varoja.
ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen KÄYTTELYTILI?
Onko sinun vaikea hahmottaa asioita?
Tili, jossa hänellä on käytettävissä olevia varoja.
ohis
se on KÄYTTÖTILI
ohis
Kannattaa laittaa säästöön pahan päivän varalle esim. kahden tai kolmen kuukauden palkkaa vastaava summa. Sen jälkeen - jos siis ei harrasta sijoittamista tms. - rahat voi laittaa mihin lystää.
Mä olen vähän samanlainen. Esim vaatteiden ostamisesta tulee huono omatunto kun kaapissa on kuitenkin ihan kuranttia kamaa mutta matkoihin voin käyttää vaikka viimeiset roponi.
Ilman muuta pieni luksus kuuluu elämään, säästäminen ja omaisuuden kartuttaminen - no eihän niitä rahoja saa hautaan mukaan. Itse en aio kuolinvuoteella surra bucket-listaa jossa on 100 kohtaa toteutumatta!
Meillä säästöt on "seinissä" kaikella muulla nautitaan elämästä nyt. Eikä tarvitse olla isoja juttuja kun tulee jo "luksuksen" tunne. Kuten vaikka nuo sun konserttiliput ja hotelliyö. Mieti sitä ihanaa aamiaista ja tilaa vielä skumpat heti aamutuimaan!