Sukulaisten kanssa vietetty aika
Tää tuntuu olevan meillä jatkuva ongelma. Kun lapset oli kotihoidossa, oli luonnollisesti enemmän aikaa kyläillä jne. Kun he menivät hoitoon, ei meillä ollut enää samalla tavalla aikaa eikä energiaa. Sama homma toistui kun olin vuden vuorotteluvapaalla. Luonnollisesti silloin taas jaksoi enemmän.
Sukulaiset ei tunnu ymmärtävän tätä. Aina jotenkin vedetään palkokasvit niskaan aati, kun me alamme rajata tai kieltäytyä.
Tänä kesänä taas sama ongelma toistui. Molemmat lapset jo teinejä ja kesätöissä. Nyt ekaa kertaa päästiin edes itse yhdessä lomalle hetkeksi. Ja jumalaton metakka syntyi, kun ei otettukaan mökille ketään muuta mukaan.
Mikä tässä on niiiin mahdoton ymmärtää!
Kommentit (4)
Sano suoraan, ettei nyt käy, vaan olette suunnitelleet muuta. Minäkin vuosia olin sukulaisten orjana ja vasta sitten, kun uskalsin sanoa suoraan, miten haluan elää, sain olla rauhassa. Tosin sain vinoja katseita, mutta enää en välitä.
Vierailija kirjoitti:
Sano suoraan, ettei nyt käy, vaan olette suunnitelleet muuta. Minäkin vuosia olin sukulaisten orjana ja vasta sitten, kun uskalsin sanoa suoraan, miten haluan elää, sain olla rauhassa. Tosin sain vinoja katseita, mutta enää en välitä.
Olen sanonut ihan suoraan.
Mutta meillä toistuu aina tää sama, että jos joskus on enemmän aikaa, se enemmän aikaa on jotenkin saavutettu etu, eikä siitä pääse palaamaan arkeen muuta kuin hirveellä riidalla.
Vaikka minusta pitäisi olla itsestäänselvää että jos olen kotona lasten kanssa, ehdin tietenkin ihan eri tavalla tavata ihmisiä kuin jos ollaan koko päivä töissä ja hoidossa.
Mutta ei. Tää otetaan joka kerta henk koht, sitten alkaa ripustautuminen ja suoranainen ahdistelu ja sitten mökötetään loukkaantuneena.
Ap
Rajojen asettaminen on helppoa. Sanoo vaan "ei,ei ole nyt aikaa" ja painaa punaista luuria jos aletaan vaatia perusteluja. Perusteluja ei tarvitse esittää vaan se on vastapuolen häpeä jos ei ei riitä.Hernepelloista viis.
En tiedä viihdyn omissa ympyröissäni ja oloissani. Joka ainoa kerta jaksetaan ihmetellä sitä, etten taaskaan osallistu kutsuille yms. muihin kissanristiäisiin.