Tajusin juuri että tässä kuussa alkaa viides vuosi ilman seksiä tai läheisyyttä.

Ette te naiset tiedä mitään yksin olosta.

Vierailija kirjoitti:

Ette te naiset tiedä mitään yksin olosta.

Yksinolo on ihan kaikkien ongelma, jotka on yksin.

T. Nainen jolla ei ole ystäviä, halveksuu some-maailmaa ja istuu hikisessä kämpässä tietokoneella 24/7 (eikä se edes enää haittaa)

Naisten saanti lopahti, vaihdoin miehiin kun olin asiaan jo vuosien mittaan melkoisesti perehtynytkin... 😉 En usko että asia kenellekään tutulle tuli sitten yllätyksenä, olivat tehneet omat päätelmänsä.

Hienoa näin!

Vierailija kirjoitti:

Tiedän että tämä ei ole kaikkien mieleen, eivätkä kaikki ole tällaiseen valmiita tai halukkaita, mutta kirjoitan tämän kommentin silti.

Erosin muutama vuosi sitten avioliitosta. Olin lähemmäs 40-vuotias kahden pienen lapsen äiti. Tajusin hyvin nopeasti että jos haluan vielä saada parisuhteen sellaisen miehen kanssa, joka myös minun silmääni miellyttäisi ja olisi muutenkin mukavaa seuraa, minun pitäisi parantaa laatuani. Otin sen projektina. Operaatio Laadunparannus. Olin aina huolehtinut itsestäni hyvin mutta totesin että kaksi lasta ja painovoima olivat omat jälkensä jättäneet.

Treenasin (ja huom. söin) itseni sellaiseen kuntoon jossa suurin osa naisista ei ole koskaan elämänsä aikana. Liikunta piristää muutenkin mieltä ja tulokset motivoivat entisestään. Treenistä on ollut vain hyviä seurauksia. Muuten elin kuin ennenkin ja huolehdin itsestäni ja ulkonäöstäni entiseen tapaan.

Pelkästään tuo yksi asia, treeni, teki sen, että ottajia oli. Miehiä olisi tullut ns. ovista ja ikkunoista. Lopulta viereeni jäi minua nuorempi mies joka ei siitä sitten ole lähtenyt kulumallakaan.

Tottakai luonne ja sisäinen ihminen on se johon sitten rakastutaan, jos rakastutaan. Mutta mä ajattelen tämän samalla tavalla kliinisesti kuin asuntoesittelyn. Ulkokuoren pitää olla sellainen, että se saa porukan liikkeelle.

Pelatkaa naiset niillä mitä teille on annettu. Te tiedätte mitä miehet haluavat. Kuinka paljon olette itse valmiita panostamaan?

Niinpä, eihän tuo keneltäkään ole pois ja hyvä näin, mutta ei tule miehenä naisia ovista ja ikkunoista. Olen vajaa 40 ja ei lapsia, pitkä ja komea kuulemma sekä fiksu, hyväkäytöksinen ja korkeasti koulutettu. On kokeiltu nettideittailua, josta ei miehenä tule juuri mitään. Tinderistä löytyisi kyllä seuraa, muttei tosiaankaan rakkautta ja sellaista henkilöä, johon voisin ihastua. Onhan heitä siellä, mutta mätsien saaminen hankalaa ja treffien lähes mahdotonta.

Samanikäisillä naisilla, jotka ovat hoikkia, nättejä ja vaikka olisi lapsia, Tinderiin vaan, jos ei muutakaan säpinää ole ja ei tarvitse pitkään olla yksin tai ainakaan treffiseuraa vailla. Eräs tuttu vähän niin kuin sinä, pitkä avioliitto takana, pari lasta ja Tinderiin noin 40 vuotiaana. Nyt on nuorempi mies ja yhteinen koti. Sitä ennen seurusteli jonkun kanssa. Itse useita vuosia sinkkuna, Tinderissä osa-aikaisesti kaksi vuotta --> nolla parisuhdetta ja nollat treffit. Jos olisin nainen, ei olisi mitään tai ainakaan tällaisia ongelmia. Tai jos olisin toisenlainen mies luonteeltani, joka tykkäisi pokailla naisia ja liikkuisin paikoissa, jossa niitä naisia ylipäätänsä olisi - nyt törmään lähinnä vain ruokakaupassa ja kadulla kävelee vastaan, mutta siinä kaikki.

Eipä tule naisia ovista ja ikkunoista, vaikka katselijoita on tai ainakin ollut. Ulkonäöllä kai nuo Tinderin mätsitkin saanut, mutta ei todellakaan ole kehumista. Ehkä seksiseuraa saisin jostain itseäni vanhemmista tai ylipainoisista naisista. Jos itsellä on näin hankalaa, voin vaan kuvitella, miten hankalaa "tavallisen" miehen on löytää yhtään mitään, joka ei ulkonäöllisesti herätä kiinnostusta eikä ole luonteeltaan sellainen, joka haalii naisia ympärille. Niin ja toki riittävän korkea elintaso edesauttaa naisten saantia myös huomattavasti.

Ajattelin sinnitellä vielä pari vuotta seuraa vailla, sitten on 10 vuotta täynnä ja voin kirjoittaa osioon "Sinä joka olet luovuttanut jo saavasi parisuhteen" vai mikä tuo nyt olikaan ;). Sanoin äidillekin, että miehenä tuon parisuhteen saaminen on niin prkeleen hankalaa, joten voisi lopettaa ne nettideittihöpinät jo. Jopa hänkin saisi vajaa 70 vuotiaana helpommin parisuhteen kuin minä laittamalla vaikka ilmoituksen nettideittisaitille, joten ei hirveästi enää jaksa innostaa nettideittailut useiden kymmenien aloitusviestien jälkeen. Treffeille toki pääsin, mutta kaikki treffit johtuivat siitä, että nainen otti ensiksi yhteyttä - kertaakaan ei toisinpäin. Ja vastasin jokaiselle jotain, naisten vastausprosentti oli noin 4 prosentin luokkaa ja tuolloinkin kaksi lausetta.  Kaikki aloitusviestini olivat asiallisia ja näin kyseisiä varten vaivaa. Enää en tuota kautta jaksa yrittää. Tsemppiä kuitenkin kaikille ja hyvää kesää =)