Tajusin juuri että tässä kuussa alkaa viides vuosi ilman seksiä tai läheisyyttä.

Jos sulle tosiaan riittää se seksi ja hetken läheisyys ja oot sitä vailla, niin naisena sitä saat kyl tänään ja se on ihan varma.

Meet vaan esim. kirjastoon, kauppaan, kirppikselle, ihan mihin vaan paikkaan mikä alkaa k: lla, sillä on väliä.

Sit ku oot nainen, niin sä voit sen tehdä. Alotat jutteleen aluks niitä näitä, sit pokkana lyöt tiskiin tän ongelman.

Jos oot kuuma kinkku, niin asia hoituu samantien. Jos et, tai oot rujo tms, niin se hoituu silti, koska pohjimmiltaan jokainen haluu lähimmäisilleen hyvää. Niin sit se hoituu sitä kautta, et joku haluu tehdä sulle paremman fiiliksen.

Noin. Ja mä en nyt piruile vaan oon ihan tosissani. Täs tapauksessa et voi venaa sitä suurta rakkautta, mikä on sit asia erikseen, mut ton alotuksen homman saat kyllä hoidettua, mut sun pitää se hoitaa.

Anna mennä, beibi!

Vierailija kirjoitti:

Ihminen voi olla seksikäs minkä ikäisenä vaan.

Ja toisaalta kaikkea tarjolla olevaa ei tarvitse kelpuuttaa. Ei esim 20 vuotta itseäsi vanhempaa voimakkaassa humalassa olevaa miestä.

Sellaisen kanssa vertaamista tuskin voisi edes kutsua seksiksi.

Etkö ole seurannut tätä palstaa? Tuohan on tavoiteltava tilanne.

Sama täällä. Olen nainen. En ole laskenut vuosia, mutta ainakin pari vuotta on nyt taukoa. Ylipäätään viisi vuotta sitten hiljeni ja oli about kerran puolessa vuodessa, kunnes loppui kokonaan. Meidän kai pitäisi jotenkin puhua asiasta. Mies ei halua nähdäkseni, enkä kehtaa vaatia. Viimeisillä kerroilla oli vähän ongelmaa ja miestä nolotti. Hänellä on verenpainetta ja siihen lääkkeet. Ymmärtääkseni lääkkeiden takia ei voi oikein hommaa vauhdittakaan kemiallisesti. Tämä on iso pala, josta pitäisi puhua, mutta se on vaikeaa.

Mies on 49, minä 44.

Viimeisen viiden vuoden aikana ollut hieman alle 200 seksipartneria. Ja olen mies.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tuo voi olla mahdollista? Etkö muka keltään oikeasti saa?

Joltain 67v Reinolta irtoaisi treffipalstalla. Ei vaan jaksa innostaa 25v vanhemmat.

No noi on sun korttis. Pelaa tai oo pelaamatta.

Vierailija kirjoitti:

Viimeisen viiden vuoden aikana ollut hieman alle 200 seksipartneria. Ja olen mies.

Sinkku? Jos varattu niin peukkua nostan.

surullista kirjoitti:

Onhan se uskomatonta avioliitossa.  Jotain apua tarvitsette.

Sinkku olen.

Niin eihän aloittaja tietenkään kelpuuta itseään vanhempaa miestä ja jos on vielä humalassa niin saa unohtaa koko jutun. Kuulostaa siltä, että aloittajalla on hieman liian suuret luulot omasta tasostaan parisuhde ja seksimarkkinoilla. Kyllä jokaiseen koloon löytyy ihan varmasti se tappi jos ei kulje valikoivat lasit päässä ja hylkää jokaista tarjousta, joka ei ole täydellinen.

Jos ihminen valittaa seksittömyyttä ja kärsii tilanteesta niin paljon, että elämältä alkaa jo hävitä pohja niin kannattaisi vain mennä suosiolla sinne lähibaariin ja hoitaa tuo seksin harrastaminen pois alta. Ei niitä uljaita prinssejä ole jokaiselle naiselle tarjolla jos ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähes kuusi vuotta olin ilman. En ollut muuta kuin työtä tekevä "kone". 2016 oli piristävä poikkeus, muutama kerta neljän kuukauden sisään. Sitten kaikki loppui kuin seinään. Kun olisi edes sitä läheisyyttä, niin silläkin pärjäisi. Haluaisin kuitenkin laittaa oman elämäni ensin järjestykseen, vaikka tilanteeni suht hyvä onkin.

M42

Naisena toiminut ja ajatellut samoin.

Uskon että nyt on aika toimia mikäli aikoo. Kyllä se elämä puutoksista huolimatta on oma elämä ja sopii kumppanille kun sen oikean vain löytäisi.

Rohkeasti framille!

Tsemppaan sua ja samalla itseäni 👍

Kiitos rohkaisustasi :) Hymyilin, joten positiivisin ajatuksin jatkan päivääni. Ehkä vika on siinä, että koetan muuttaa liian montaa asiaa yhtäaikaa. Kun aloittaisi vain yhdestä, niin se johtaisi motivaation kasvamiseen myös muiden asioiden osalta, kun saisi positiivista energiaa onnistumisen myötä.

M42

Tottakai vähän vanhempi voi olla mutta 25v vanhempi laitapuolen kulkijan oloinen niin ei kiitos. Sitten olen mielummin se hylkiö vaikkei kivalta tunnukaan.

Minulla on vierähtänyt myös noin kuusi vuotta jonka aikana läheisin ihmiskontaktini on ollut tervehtiminen kättelemällä. En edes kaipaa enää nykyään niinkään seksiä (varmaan koska koko ajatus tuntuu jo niin kaukaiselta ja absurdilta), vaan huomaan unelmoivani toisen läheisyydestä ja siitä että joku esimerkiksi halaisi pitkään ja syvään.. Kaikkeni olen myös yrittänyt jotta saisin tämän toisen ihmisen kaipuun jotenkin turrutettua tai kuristettua lopullisesti hengiltä, mutta silti se on vaan ja pysyy

m37

8 years and counting. Ja nainen olen.

Vierailija kirjoitti:

Nokitan, kuusi vuotta täynnä.

Kyllä se oikea jonain päivänä kävelee vastaan.

Odota vain.

.......

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viimeisen viiden vuoden aikana ollut hieman alle 200 seksipartneria. Ja olen mies.

Sinkku? Jos varattu niin peukkua nostan.

Seurustelen, mutta matkustelen paljon työni puolesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla 20 vuotta tuli täyteen :D. Lasken siis 15-vuotiaasta jolloin aloin toivoa löytäväni poikaystävän. En toivo enää.

:D

Mitä ":D"?

Tiedän että tämä ei ole kaikkien mieleen, eivätkä kaikki ole tällaiseen valmiita tai halukkaita, mutta kirjoitan tämän kommentin silti.

Erosin muutama vuosi sitten avioliitosta. Olin lähemmäs 40-vuotias kahden pienen lapsen äiti. Tajusin hyvin nopeasti että jos haluan vielä saada parisuhteen sellaisen miehen kanssa, joka myös minun silmääni miellyttäisi ja olisi muutenkin mukavaa seuraa, minun pitäisi parantaa laatuani. Otin sen projektina. Operaatio Laadunparannus. Olin aina huolehtinut itsestäni hyvin mutta totesin että kaksi lasta ja painovoima olivat omat jälkensä jättäneet.

Treenasin (ja huom. söin) itseni sellaiseen kuntoon jossa suurin osa naisista ei ole koskaan elämänsä aikana. Liikunta piristää muutenkin mieltä ja tulokset motivoivat entisestään. Treenistä on ollut vain hyviä seurauksia. Muuten elin kuin ennenkin ja huolehdin itsestäni ja ulkonäöstäni entiseen tapaan.

Pelkästään tuo yksi asia, treeni, teki sen, että ottajia oli. Miehiä olisi tullut ns. ovista ja ikkunoista. Lopulta viereeni jäi minua nuorempi mies joka ei siitä sitten ole lähtenyt kulumallakaan.

Tottakai luonne ja sisäinen ihminen on se johon sitten rakastutaan, jos rakastutaan. Mutta mä ajattelen tämän samalla tavalla kliinisesti kuin asuntoesittelyn. Ulkokuoren pitää olla sellainen, että se saa porukan liikkeelle.

Pelatkaa naiset niillä mitä teille on annettu. Te tiedätte mitä miehet haluavat. Kuinka paljon olette itse valmiita panostamaan?

Vierailija kirjoitti:

Minulla on vierähtänyt myös noin kuusi vuotta jonka aikana läheisin ihmiskontaktini on ollut tervehtiminen kättelemällä. En edes kaipaa enää nykyään niinkään seksiä (varmaan koska koko ajatus tuntuu jo niin kaukaiselta ja absurdilta), vaan huomaan unelmoivani toisen läheisyydestä ja siitä että joku esimerkiksi halaisi pitkään ja syvään.. Kaikkeni olen myös yrittänyt jotta saisin tämän toisen ihmisen kaipuun jotenkin turrutettua tai kuristettua lopullisesti hengiltä, mutta silti se on vaan ja pysyy

m37

Tietääkö joku muuten mitään keinoa joka toimisi tähän turruttamiseen? Oma lääkärini ehdotti masennuslääkkeiden syömistä läheisyydenkaipuun poistamiseen mutta itse olen niistä vielä toistaiseksi kieltäytynyt

Vierailija kirjoitti:

Minulla on vierähtänyt myös noin kuusi vuotta jonka aikana läheisin ihmiskontaktini on ollut tervehtiminen kättelemällä. En edes kaipaa enää nykyään niinkään seksiä (varmaan koska koko ajatus tuntuu jo niin kaukaiselta ja absurdilta), vaan huomaan unelmoivani toisen läheisyydestä ja siitä että joku esimerkiksi halaisi pitkään ja syvään.. Kaikkeni olen myös yrittänyt jotta saisin tämän toisen ihmisen kaipuun jotenkin turrutettua tai kuristettua lopullisesti hengiltä, mutta silti se on vaan ja pysyy

m37

Aika lailla juurikin noin. Läheisyyden puute tässä varmaan se suurin juttu. Seksi tulisi kuin itsestään bonuksena siihen läheisyyden päälle.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän että tämä ei ole kaikkien mieleen, eivätkä kaikki ole tällaiseen valmiita tai halukkaita, mutta kirjoitan tämän kommentin silti.

Erosin muutama vuosi sitten avioliitosta. Olin lähemmäs 40-vuotias kahden pienen lapsen äiti. Tajusin hyvin nopeasti että jos haluan vielä saada parisuhteen sellaisen miehen kanssa, joka myös minun silmääni miellyttäisi ja olisi muutenkin mukavaa seuraa, minun pitäisi parantaa laatuani. Otin sen projektina. Operaatio Laadunparannus. Olin aina huolehtinut itsestäni hyvin mutta totesin että kaksi lasta ja painovoima olivat omat jälkensä jättäneet.

Treenasin (ja huom. söin) itseni sellaiseen kuntoon jossa suurin osa naisista ei ole koskaan elämänsä aikana. Liikunta piristää muutenkin mieltä ja tulokset motivoivat entisestään. Treenistä on ollut vain hyviä seurauksia. Muuten elin kuin ennenkin ja huolehdin itsestäni ja ulkonäöstäni entiseen tapaan.

Pelkästään tuo yksi asia, treeni, teki sen, että ottajia oli. Miehiä olisi tullut ns. ovista ja ikkunoista. Lopulta viereeni jäi minua nuorempi mies joka ei siitä sitten ole lähtenyt kulumallakaan.

Tottakai luonne ja sisäinen ihminen on se johon sitten rakastutaan, jos rakastutaan. Mutta mä ajattelen tämän samalla tavalla kliinisesti kuin asuntoesittelyn. Ulkokuoren pitää olla sellainen, että se saa porukan liikkeelle.

Pelatkaa naiset niillä mitä teille on annettu. Te tiedätte mitä miehet haluavat. Kuinka paljon olette itse valmiita panostamaan?

Ulkokuori on kunnossa, olen silti ikisinkku.