Lapsuuden ystävä blokkasi facebookissa
Oltiin hyviä ystäviä päiväkodissa ja 1-2 luokilla. Sen jälkeenkin nähtiin toisinaan pari kertaa vuodessa, mutta oltiin eri kouluissa ja eri kaveripiirit. Yhteys katkesi lopullisesti kun muutin toiselle paikkakunnalle 15 vuotiaana.
Kovasti lämmöllä kuitenkin tätä ensimmäistä läheisistä ystävistäni aina ajattelin, ja etsin hänet facebookista. Lähetin viestin ja laitoin kaveripyynnön. Ei vastausta.
Muutaman kuukauden kuluttua olin laittamassa uuden viestin kun en enää löytänyt häntä facebookista. Koska mulla on yritykselle ja virallisiin kontakteihin toinen profiili, näin hänet kuitenkin sillä profiililla edelleen Facebookissa, joten oli estänyt mut.
En voi ymmärtää. Miksi vanha ystäväni on voinut suuttua minulle näin, että haluaa poistaa minut elämästään täysin? Olimme niin nuoria että en edes usko koskaan meidän riidelleen mistään? Me leikimme vaan barbeilla, my Little poneilla, halinalleilla ja rakensimme metsiin majoja.
Mistä ihmeestä ystäväni on voinut suuttua minulle näin verisesti?
Kommentit (39)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan kohtalotoverisi täällä, minun lapsuudenystäväni ja ihminen joka vannotti että pysyn IKUISESTI hänen parhaana ystävänään, yhtäkkiä vaan poistikin kavereistaan vaivihkaa. Siihen päättyi vuosikymmenien "ystävyys" sitten. Mikäpä siinä, ainahan tuota sattuu että ns. kasvetaan erilleen, mutta luulisi kaiken jälkeen olevan pokkaa kertoa ettei enää nappaa.
Tän viestin on pakko olla provo :D
Ainahan sitä lapsina ja teineinä sanotaan kaikenlaista.. Hän luultavasti jossain vaiheessa tajusi että hän ei saa ystävyydeltänne mitään, olet rasittava energiasyöppö ja huomion ruinaaja ja hankkiutui sinusta eroon.
Hanki uusia ystäviä. Jos osaat.
Olet oikeassa, tällaista ei tosiaan koskaan voi tapahtua tosielämässä ja ainahan syy on sen "jätetyn" osapuolen tottakai täytyy olla jotain perustavanlaatuista vikaa... miksi mä vaivaudun edes vastaamaan. (Luepa ajatuksella mihin tyyliin kirjoitit, ennen kuin kommentoit mitään). Huoh. Ps. me EI OLTU mitään lapsia ja teinejä enää siinä vaiheessa, lähemmäs 40, kun tämä mulle ikuista ystävyyttä vielä vannoi....
Vai oletko sinä kenties hän?
Niin ja kiitos toki kaikenkattavasta analyysistä joka perustuu ei yhtään mihinkään XD
Itse poistin lapsuudenystävän josta tykkään edelleen ja arvostan ja pidettiin tässä vanhempanakin yhteyttä harvakseltaan. Ystäväni ei vaan ikinä tykännyt mistään julkaisustani seinälläni Facessa. Ehkei tykännyt niistä, tai huomannut niitä tms. Mutta minua se vähän loukkasi joten poistin hänet kokonaan sitten. Minusta se että ollaan ystäviä ja käyttää Facebookkia kuitenkin niin kuuluu edes joskus tykätä toisen julkaisuista. Ajatelkaa mitä ajattelette mutta näin se vain menee. Koska kuitenkin huomaa että toinen on usein langoilla Facessa ja sitten ei koskaan tykkää mistään julkaisusta niin onhan se vähän outoa. Julkaisuni ovat kuitenkin neutraaleja eikä niitä ole kuin kerran-kaksi viikossa. Itse tykkään ystävieni julkaisuista aina kuin ne vain huomaan. Minusta se on lojaalia ja kohteliasta.
Jätä ojaan makaamaan, jos se vastaan tulee.
Itse blokkasin lapsuudenystäväni facebookissa koska en pitänyt hänestä lapsenakaan, mutta en osannut sitä hänelle sanoa. Hän nälvi ja ilkeili jatkuvasti, ikään kuin hänellä olisi ollut aikuisen, sarkastisen ihmisen huumorintaju jo lapsena, enkä osannut siihen suhtautua. Olosuhteiden (asui vieressä, samalla luokalla) pakosta vietimme yhdessä aikaa koko peruskoulun ajan, vaikken olisi halunnut. Kun lopulta menin lukioon ja hän kauppikseen, olin todella helpottunut. Sitten kun hän kaivoi minut aikanaan facebookista, oli ratkaisu erittäin helppo. Hetken aikaa olimme ystäviä siellä, mutta kun hän n. kerran viikossa postaili julkisesti seinälleni jotain lapsuusmuistoja, kuinka meillä oli muka ollut niin hauskaa.. sai lähteä. Ilmeisesti hän muistaa lapsuutemme aivan erilaisena kuin minä. Ehkä sullakin, ap, on vaan täysin eri muistot kuin hänellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan kohtalotoverisi täällä, minun lapsuudenystäväni ja ihminen joka vannotti että pysyn IKUISESTI hänen parhaana ystävänään, yhtäkkiä vaan poistikin kavereistaan vaivihkaa. Siihen päättyi vuosikymmenien "ystävyys" sitten. Mikäpä siinä, ainahan tuota sattuu että ns. kasvetaan erilleen, mutta luulisi kaiken jälkeen olevan pokkaa kertoa ettei enää nappaa.
Tän viestin on pakko olla provo :D
Ainahan sitä lapsina ja teineinä sanotaan kaikenlaista.. Hän luultavasti jossain vaiheessa tajusi että hän ei saa ystävyydeltänne mitään, olet rasittava energiasyöppö ja huomion ruinaaja ja hankkiutui sinusta eroon.
Hanki uusia ystäviä. Jos osaat.
Olet oikeassa, tällaista ei tosiaan koskaan voi tapahtua tosielämässä ja ainahan syy on sen "jätetyn" osapuolen tottakai täytyy olla jotain perustavanlaatuista vikaa... miksi mä vaivaudun edes vastaamaan. (Luepa ajatuksella mihin tyyliin kirjoitit, ennen kuin kommentoit mitään). Huoh. Ps. me EI OLTU mitään lapsia ja teinejä enää siinä vaiheessa, lähemmäs 40, kun tämä mulle ikuista ystävyyttä vielä vannoi....
Vai oletko sinä kenties hän?Niin ja kiitos toki kaikenkattavasta analyysistä joka perustuu ei yhtään mihinkään XD
Sinunko analyysisi sitten perustui? Kuulostat kiusaajalta.
- eri
omakokemus kirjoitti:
Itse poistin lapsuudenystävän josta tykkään edelleen ja arvostan ja pidettiin tässä vanhempanakin yhteyttä harvakseltaan. Ystäväni ei vaan ikinä tykännyt mistään julkaisustani seinälläni Facessa. Ehkei tykännyt niistä, tai huomannut niitä tms. Mutta minua se vähän loukkasi joten poistin hänet kokonaan sitten. Minusta se että ollaan ystäviä ja käyttää Facebookkia kuitenkin niin kuuluu edes joskus tykätä toisen julkaisuista. Ajatelkaa mitä ajattelette mutta näin se vain menee. Koska kuitenkin huomaa että toinen on usein langoilla Facessa ja sitten ei koskaan tykkää mistään julkaisusta niin onhan se vähän outoa. Julkaisuni ovat kuitenkin neutraaleja eikä niitä ole kuin kerran-kaksi viikossa. Itse tykkään ystävieni julkaisuista aina kuin ne vain huomaan. Minusta se on lojaalia ja kohteliasta.
Tämmöistä tykkäys-vaatimusta en kyl ymmärrä yhtään! Jos sulla on vaikka 500 FB kaveria eri yhteyksistä (sukulaisia, tuttavia, koulukavereita, työkavereita, ystäviä, lasten ystävien vanhempia, harrastustuttavia ja puolison kavereita) ois kokopäivätyö likettää kaikkia tykkäämiensä ihmisten julkaisuja. Esim itse tykkäilen muiden postauksista vain lomilla ja viikonloppuisin vapaalla, en koskaan arkisin ja säännöllisesti. Näin multa menee tykkäämättä ohi aika monta juttua, mutta elämä on. Yhden tuttavan tiedän tästä kerran suivaantuneen, ja vetikin Facebookissa sellaisen alkoholinhuuruisen marttyyriavautumisen, missä ruikutti tykkäysten perään. :/ unfriendasin.
Vierailija kirjoitti:
Itse blokkasin lapsuudenystäväni facebookissa koska en pitänyt hänestä lapsenakaan, mutta en osannut sitä hänelle sanoa. Hän nälvi ja ilkeili jatkuvasti, ikään kuin hänellä olisi ollut aikuisen, sarkastisen ihmisen huumorintaju jo lapsena, enkä osannut siihen suhtautua. Olosuhteiden (asui vieressä, samalla luokalla) pakosta vietimme yhdessä aikaa koko peruskoulun ajan, vaikken olisi halunnut. Kun lopulta menin lukioon ja hän kauppikseen, olin todella helpottunut. Sitten kun hän kaivoi minut aikanaan facebookista, oli ratkaisu erittäin helppo. Hetken aikaa olimme ystäviä siellä, mutta kun hän n. kerran viikossa postaili julkisesti seinälleni jotain lapsuusmuistoja, kuinka meillä oli muka ollut niin hauskaa.. sai lähteä. Ilmeisesti hän muistaa lapsuutemme aivan erilaisena kuin minä. Ehkä sullakin, ap, on vaan täysin eri muistot kuin hänellä.
Tätä olen yrittänyt miettiä, että olisinko ollut jotenkin vahingossa ilkeä tai epämiellyttävä häntä kohtaan, mutta en muista kyllä kuin yhden 6 vuotiaana tapahtuneen riidan, missä yritin saada hänet maistamaan ruohosipulia, jota me molemmat inhosimme, mutta koska äiti oli sanonut mulle että kaikkea pitää maistaa, painostin samalla tavalla kaveriani maistamaan. Ja myöhemmin samana päivänä tajusin olleeni ilkeä, enkä enää koskaan tehnyt mitään vastaavaa. Pyysin myös anteeksi. Uskoisin että olen aika hyvä ystävä ja kaveri, lojaali ja ystävällinen, koska tuo 6 vuotiaana tekemäni painostus on jotain, mistä tunnen edelleen omantunnonpistoksen, ja otin opikseni. Olimm tämän jälkeen kuitenkin kavereita vielä melkein 10 vuotta ennen kuin muutimme eri paikkakunnille.
Minulla on paljon kavereita ja uskoisin olevani ystävänä hyvä. Ja JOS vaikka olisin jotenkin loukannut tätä ystävääni, olisin halunnut saada sitten mahdollisuuden pyytää ensin anteeksi.
Ap
omakokemus kirjoitti:
Itse poistin lapsuudenystävän josta tykkään edelleen ja arvostan ja pidettiin tässä vanhempanakin yhteyttä harvakseltaan. Ystäväni ei vaan ikinä tykännyt mistään julkaisustani seinälläni Facessa. Ehkei tykännyt niistä, tai huomannut niitä tms. Mutta minua se vähän loukkasi joten poistin hänet kokonaan sitten. Minusta se että ollaan ystäviä ja käyttää Facebookkia kuitenkin niin kuuluu edes joskus tykätä toisen julkaisuista. Ajatelkaa mitä ajattelette mutta näin se vain menee. Koska kuitenkin huomaa että toinen on usein langoilla Facessa ja sitten ei koskaan tykkää mistään julkaisusta niin onhan se vähän outoa. Julkaisuni ovat kuitenkin neutraaleja eikä niitä ole kuin kerran-kaksi viikossa. Itse tykkään ystävieni julkaisuista aina kuin ne vain huomaan. Minusta se on lojaalia ja kohteliasta.
Kannattaa vaan huomioida tälläisissa "nyyh kaveri ei tykkää mun päivityksistä, en oo enää sen kaveri" -tapauksissa että joku ei välttämättä ihan oikeasti niitä teidän päivityksiä näe kun face ei niitä hänelle näytä jos ei hän erikseen tule profiilista katsomaan. Ja aika harva varmaan koko kaverilistaa käy säännöllisesti läpi niin että kävisi kaikkien kaveriensa profiilit tarkastamassa uusien päivityksien varalta.
Esim. mä en useinkaan näe uutisvirrassa edes mieheni päivityksiä eikä hän minun vaikka ollaan jopa merkattu faceen että ollaan parisuhteessa. Ja saattaa mennä viikkokin kun uutisvirtaan nousee vaan jotain ryhmien+muutaman kaverin päivityksiä ja sitten jostain syystä face heittää päivitykset suosituimpien mukaan niin sitten tulee peräkkäin hirveä määrä kaverien päivityksiä joita ei ole nähnyt. Välillä kun päivittää sivun niin tulee jotain näkyviin, sitten se taas häviää kun seuraavan kerran päivittää. Ja monella muulla kaverilla on sama ongelma.
Miettinyt tästä syystä koko facesta luopumista itse kun mitä järkeä tuossa on. Tekee jonkun päivityksen jonka haluaa jakaa ihmisille a,b,c,d,e,f,g,h,i,j,k,l,m,n. Mutta eiiii, face näyttääkin sen tälläkertaa vain tyypille h ja kun h tykkää julkaisustani niin yhteinen kaveri j huomaa päivitykseni vasta niin että näkee kuinka h tykkää siitä. Sitten kun muiden kanssa nähdään niin kukaan ei ole nähnyt julkaisua eikä siis tiedä sen sisältöä. Onpa tosi hyödyllinen palvelu face nykyjään, enemmän se taitaa keskittyä mainoksiin ja tietojen keräämiseen käyttäjiltä kuin siihen alkuperäiseen ideaan...
Ihmisillä voi olla elämänsä aikana ikään kuin useita elämiä ja niihin liittyvät eri ihmiset ja olosuhteet. Varsinkin jos on hetkessä elävä tyyppi, voi tunnesiteet olla katkenneet menneeseen, mikä on mielestäni ihan hyväkin asia. Tietenkin välillä on ihmisiä, joiden kanssa kokee sellaista yhteenkuuluvuudentunnetta, että se suhde kestää pidempään ja pysyy mukana, mutta suurin osa ihmisistä on messissä vain olosuhteiden sanelemana eikä heitä kohtaan koe mitään erityistä ystävyyttä tms. kantavaa teemaa.
Ota puhelin kouraan ja soita.
Jos ainut yhteydenpito välillänne on fb, niin se on yhtä tyhjän kanssa. Ei niin että, se olisi mitenkään harvinaista. Päinvastoin.
Kävin läpi fb-kaverini. Joukossa oli yli puolet sellaisia, joille en missään oloissa soittaisi.
Aika häkellyttävää. Joidenkin kanssa olen viimeksi puhunut 3 vuotta sitten. En usko, että tapaamme enää koskaan.
Fb on monessa mielessä silkkaa ajanhukkaa.
Voi miettiä, paljonko tarttee tietoa ja kuvaa siitä, että henkilö x on tänään syönyt pizzan y ravintolassa z kaupungissa q.
Ja mitä ne kaverit oikeastaan olivatkaan ja mitä sellaisten kanssa tehtiinkään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan kohtalotoverisi täällä, minun lapsuudenystäväni ja ihminen joka vannotti että pysyn IKUISESTI hänen parhaana ystävänään, yhtäkkiä vaan poistikin kavereistaan vaivihkaa. Siihen päättyi vuosikymmenien "ystävyys" sitten. Mikäpä siinä, ainahan tuota sattuu että ns. kasvetaan erilleen, mutta luulisi kaiken jälkeen olevan pokkaa kertoa ettei enää nappaa.
Tän viestin on pakko olla provo :D
Ainahan sitä lapsina ja teineinä sanotaan kaikenlaista.. Hän luultavasti jossain vaiheessa tajusi että hän ei saa ystävyydeltänne mitään, olet rasittava energiasyöppö ja huomion ruinaaja ja hankkiutui sinusta eroon.
Hanki uusia ystäviä. Jos osaat.
Olet oikeassa, tällaista ei tosiaan koskaan voi tapahtua tosielämässä ja ainahan syy on sen "jätetyn" osapuolen tottakai täytyy olla jotain perustavanlaatuista vikaa... miksi mä vaivaudun edes vastaamaan. (Luepa ajatuksella mihin tyyliin kirjoitit, ennen kuin kommentoit mitään). Huoh. Ps. me EI OLTU mitään lapsia ja teinejä enää siinä vaiheessa, lähemmäs 40, kun tämä mulle ikuista ystävyyttä vielä vannoi....
Vai oletko sinä kenties hän?Niin ja kiitos toki kaikenkattavasta analyysistä joka perustuu ei yhtään mihinkään XD
Sinunko analyysisi sitten perustui? Kuulostat kiusaajalta.
- eri
Minä tunnen entisen ystäväni. Tuo kirjoittaja ei tunne meitä kumpaakaan. Ja taas vetelet omituisia johtopäätöksiä, tai no tällä palstallahan se on ihan normaalia...
Tuskin hän on sinulle mistään suuttunut. Jotkut vain eivät halua Facebook-kavereikseen muita kuin niitä, joihin ovat oikeasti tiiviisti yhteydessä.
Mä olen poistanut kavereista ihmisiä, joihin en ole yhteydessä enää ja jotka ei koskaan reagoi mihinkään tekemisiini edes peukun vertaa. Mua ei liikuta, onko heillä 20 vai 200 "kaveria". Ihmisten julkailut näkee valitsemalla kaverit > näytä uudet julkaisut.
Ei ole pakko katsoa, ei ole pakko seurata mua, ei tietenkään. Mutta mä en tarvitse tällaista kaveria, joten poistan.
Eri juttu on tietyt epätasapuoliset kaverisuhteet, joissa toinen on esim. julkisuudenhenkilö sen lisäksi että on vanha tuttu. Heitä pidän kavereissa seuratakseni esim. tapahtumia, kokoontumisia, näyttelyitä, irl-julkaisuja. Tällaisilla ihmisillä fb on ammatillinen väline ja " kavereita" on yleensä tuhansia.
Jotkut taas poistan siksi, että he käyttävät liikaa fb.tä. Jos julkaisuihini alkaa ilmaantua asiattomia, hölmöjä tai ilkeitä kommentteja, henkilö saa lähtöpassit.
Vahinko? Nykyään helposti saattaa selatessa poistua ryhmistä, poistaa kavereista, tykätä postauksista tai kommenteista jne.
Vierailija kirjoitti:
Vahinko? Nykyään helposti saattaa selatessa poistua ryhmistä, poistaa kavereista, tykätä postauksista tai kommenteista jne.
No en usko, kun ei hyväksynyt kaveripyyntöä EIKÄ vastannut viestiin. Sen lisäksi on täytynyt ihan erikseen klikata mun profiiliin laittamaan estot. :(
Ap
Mulle ei esim fb enää näytä synkkäreitä ja etusivulle nousee monesti 4 tai 5 päivää vanhoja juttuja, osa jutuista ei nouse koskaan.
Ja koska en jaksa joka päivä selailla facebookkia tai katson vain pari ylimmäistä päivitystä, jotka voi olla esim ryhmistä tai jostain tv-ohjelman fanisivusta. Joskus kun selailee fb:n etusivua, niin saattaa olla 20 postausta pari päivää vanhoja postauksia ja seassa joku juuri tehty päivitys.
Eli varmaan joku ajattelee että olen suuttunut ja jos muuten ei ole kanssani tekemisissä, kuin fb:n kautta, niin varmasti herkästi poistun monien kavereista kun jotkut tuntuvat ottavan niin henkilökohtaisesti kaikki tykkäykset.
Osa kavereistani on vielä vähemmän facebookissa ja osa ei ollenkaan, silti heillä on vilkas sosiaalinen elämä. Surullista jos pitkiä ystävyyssuhteita katkotaan sen takia kun joku ei tykkää jostain päivityksestä.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen poistanut kavereista ihmisiä, joihin en ole yhteydessä enää ja jotka ei koskaan reagoi mihinkään tekemisiini edes peukun vertaa. Mua ei liikuta, onko heillä 20 vai 200 "kaveria". Ihmisten julkailut näkee valitsemalla kaverit > näytä uudet julkaisut.
Oli pakko tarkistaa. Kännykällä facea selatessa (en käytä sovellusta) ei saa edes näkyviin kaverit-kohtaa muuten kun listauksena. Että ei näy. Koneella tosiaan löytyikin tuollainen, itsellä ei ainakaan kovin kauaa ole ollut kun ei ole pitkäkään aika kun tuota kaverit-osiota selasin. Ja löytyipä sieltä tosiaan muutama kaveri jolla toisella oli 12 ja toisella 15 uutta julkaisua, useamman kuukauden ajalta. Ja lukematon määrä kavereita joilla oli 1-2 uutta julkaisua joita en ollut nähnyt. Liekö tuo nyt joku uusi päivitys taas, nehän tulee eri aikoihin eri käyttäjille että voi olla että jollain ei ole vieläkään tuo toiminnassa.
Mikäköhän ihmeen idea on tunkea ne uudet julkaisut tuonne piiloon, on ne ennen näkyneet pääasiassa siinä etusivulla. Harva varmaan tajuaa niitä sieltä yksitellen kaveri kaverilta käydä katsomassa :O Ja ainakin pikakurkkaamisella sieltäkään ei löydy kaikkia julkaisuja. Kävin kurkkimassa muutaman kaverin profiilia niin yhdeltä löysin pari uutta julkaisua joita ei oo näkynyt etusivulla eikä näkynyt siinä kaverien uuden julkaisut-listassakaan.
Että poistelkaa vaan loukkaantuneina kavereita kun ne ei vaivaudu edes teidän jutuista tykkäilemään =eivät ne välttis näe edes niitä.
Älä ole noin dramaattinen. :) Hän ei halunnut sinua fb-kaverikseen, mutta mitä siitä. Tuskin oli suuri menetys.
Olet oikeassa, tällaista ei tosiaan koskaan voi tapahtua tosielämässä ja ainahan syy on sen "jätetyn" osapuolen tottakai täytyy olla jotain perustavanlaatuista vikaa... miksi mä vaivaudun edes vastaamaan. (Luepa ajatuksella mihin tyyliin kirjoitit, ennen kuin kommentoit mitään). Huoh. Ps. me EI OLTU mitään lapsia ja teinejä enää siinä vaiheessa, lähemmäs 40, kun tämä mulle ikuista ystävyyttä vielä vannoi....
Vai oletko sinä kenties hän?