Lue keskustelun säännöt.
Kamala kohtauksen pelko lapsen saannin jälkeen
17.07.2018 |
Siis sydänkohtauksen tms aivoverenvuoto. Mulla on ollut paniikkihäiriö jo nuoresta saakka, mutta nykyään päivittäin tulee kauhukuvia kuinka pyörryn ja 1v jää ihan yksin niin kauan kunnes mies tulee, joka tekee yötyötä.
Ja näihin kauhukuviin liittyy tietty fyysisiä oireita, sykkeen nopeentumista, Hengenahdistusta ja huimaamista, klassiset paniikkihäiriön oireet siis, mutta hieman lievempänä, olo on vaan tosi levoton ja ei pysty olemaan paikallaan...
Pitää vaan rukoilla, että naapurit soittaisivat poliisin jos lapsi itkis normaalia enemmän. Itkettää ajatus että toinen täällä seikkailis itku kurkussa ja yrittäisi läpsiä hereille :(
Nää helteet viel lisää tätä tuskaa, Jokaisesta hikipisarasta tulee joku diagnoosi....
Kohtalontovereita?
Kommentit (7)
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli ihan sama vauva vuotena.. Siitä se helpotti kun lapset kasvoi isommaksi niin että voisivat soittaa apua..
Tsemppiä :/
Niin, joskus jostain lukenut että tää on aika yleistä jopa... Ärsyttävää ja hyvin häiritsevää! Silloin kun mies on kotona niin ei mitään, mutta kun kahdestaan ollaan lapsen kanssa niin jo pelkkä kumartaninen saa mittamaan pulssin :D
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli esikoisen kanssa myös paljon erilaisia pelkotiloja. Enimmäkseen pelkäsin kotoa lähtemistä, koska joku voisi ajaa suojatiellä vaunujen yli ym. Yöllä mietin tulipaloja ym. vaaratilanteita. Helpotti ajan kanssa, toisen ja kolmannen kanssa ei enää samanlaista ollut. Tosin ensimmäisenä vauvavuotena kaikkien kanssa hormonit saivat pään vähän sekaisin.
Nyt kun lapset ovat vanhempia, niin pelkojen kohde on eri..uimarannat, yksin liikkuminen liikenteessä, koulukiusaaminen..aina jotain pelättävää, jos oikein miettii..mutta ei enää onneksi samanlaista ahdistusta. Tsemppiä sulle, aika varmaan auttaa ja jos ei niin hae apua jostain terapiasta!
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli esikoisen kanssa myös paljon erilaisia pelkotiloja. Enimmäkseen pelkäsin kotoa lähtemistä, koska joku voisi ajaa suojatiellä vaunujen yli ym. Yöllä mietin tulipaloja ym. vaaratilanteita. Helpotti ajan kanssa, toisen ja kolmannen kanssa ei enää samanlaista ollut. Tosin ensimmäisenä vauvavuotena kaikkien kanssa hormonit saivat pään vähän sekaisin.
Nyt kun lapset ovat vanhempia, niin pelkojen kohde on eri..uimarannat, yksin liikkuminen liikenteessä, koulukiusaaminen..aina jotain pelättävää, jos oikein miettii..mutta ei enää onneksi samanlaista ahdistusta. Tsemppiä sulle, aika varmaan auttaa ja jos ei niin hae apua jostain terapiasta!
Ai kamala, ihana kuulla! Mulla on meinaan kanssa toi, että pelottaa ylittää teitä vaunujen kanssa! Usein mietin reitit niin, että ei ole suojateitä tai korkeintaan liikennevalot. Oon pitänyt itseäni tosi outona ja friikkinä tän suhteen, enkä ole puhunut kenellekään, joten kiitos todella paljon myötäelämisestä! On vaan niin iso huoli lapsesta koko ajan, sitä rakastaa niin paljon että sattuu..
Ap
Onko sulla mitään lääkitystä tohon paniikkihäiriöön?
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla mitään lääkitystä tohon paniikkihäiriöön?
Propral on ainut, helpottaa mukavasti ainakin sydämen sykkeen kanssa, pääkoppaa se ei vaan rauhoita :/
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli ihan sama vauva vuotena.. Siitä se helpotti kun lapset kasvoi isommaksi niin että voisivat soittaa apua..
Tsemppiä :/