Miksi lyödään jo lyötyä ja toisen päätä silitellään?

Ajatellaan kahden ihmisen elämässä vaikea täysin samanlainen asia tai ongelma. Miksi toinen kerää sympatiaa ja päätä silitellään ja toista vain haukutaan ja kovistellaan eli lyödään jo lyötyä? Olen törmännyt usein tällaiseen elämässäni. Eli toiset saa kaiken anteeksi kun 'se nyt on sellainen ja sillä on niin vaikeaa ja se on niin herkkä ja sillä on niitä vaikeuksia jne'. Ja taas sille toiselle ei anneta asian suhteen mitään armoa vaikka olisi ollut paljon rankempia asioita ja kokemuksia takana ja elämässään. Enkä puhu sukulaisista vaan ihmisistä ylipäätään.