Alkuperäinen 8-bittinen Nintendo oli oikeastaan ihan tyylikäs laite ollakseen 80-luvulta (kuva)
http://retroblogi.com/nintendo-pelikonsoli-ellos-kuvasto-1992/
Siitä oli tosin myös ihan järjettömän mauton amerikkalaisversio.
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Täytyy muistaa että Motorolan 68000-sarjan prosessorit suunniteltiin etupäässä Unix-käyttöön, ei olen mitään hikistä Intel-kamaa, tai ARMin kaltaista köyhää RISC-prosessoria.
Kännykät pyörivät ARMin harteilla, muut digitaalivermeet Intelin harteilla.
68K jäi kuriositeetiksi prosessorien historiassa.
Oli hulppeita kirjan kokoisia tetriksiä ym muita pelejä, mustavalkoinen (vihreä harmaa) näyttö, vähemmän kuuluisia (halvempia) jopa keräilin. Mutta ne toimi pattereilla. Samaa vikaa on puhelimissa nykyään: akut tyhjenee heti. Laitteiden sijaan voisi keskittyä kehittelemään akkuja vaihteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on vieläkin tuollainen :D pitäisi vaan hommata joku adapteri että saisi kytkettyä sen nykyiseen televisioon
Eikös sen saa ihan tavallisella komponenttijohdolla näkymään. Toisesta johdosta kuva ja toisesta (mono)ääni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy muistaa että Motorolan 68000-sarjan prosessorit suunniteltiin etupäässä Unix-käyttöön, ei olen mitään hikistä Intel-kamaa, tai ARMin kaltaista köyhää RISC-prosessoria.
Kännykät pyörivät ARMin harteilla, muut digitaalivermeet Intelin harteilla.
68K jäi kuriositeetiksi prosessorien historiassa.
68K oli suorituskyvyltään aina parempi kuin vastaava Intelin x86 sukupolvi- erityisesti 68040 oli paljon nopeampi kuin 486 samalla kellotaajuudella sekä FPU:n että kokonaislukulaskutoimitusten puolesta. Myös 68060 oli helposti parempi kuin vastaava Pentium, tosin 68060 oli käytössä yleisesti vain 50MHz versiona kunnes Motorola lopetti tuotantonsa, mutta nykyään löytyy myös ylikellotettuja 100 MHz versiona. 100 MHz:in 68080 on taas niin nopea että voittaa esim. vanhoja 300-500MHz:in PowerPC suorittimia benchmarkeissa. Ajattelin suorittaa myös vertailun vanhoihin Intelin P2-P3 suorittimiin, kunhan saan testiin tuon 68080 prosessorin. Sen FPGA-versio pyörinee noin 100-120MHz kellotaajuudella, mutta silti uskoisin että joku 300 MHz Pentium 2 jää toiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on vieläkin tuollainen :D pitäisi vaan hommata joku adapteri että saisi kytkettyä sen nykyiseen televisioon
Eikös sen saa ihan tavallisella komponenttijohdolla näkymään. Toisesta johdosta kuva ja toisesta (mono)ääni.
EIkös NESsin takana ole RCA:t komposiittivideolle, sekä vasemmalle ja oikealle äänelle.
Vierailija kirjoitti:
Sen FPGA-versio pyörinee noin 100-120MHz kellotaajuudella, mutta silti uskoisin että joku 300 MHz Pentium 2 jää toiseksi.
Amiga-nekrofiili pääsee suorituskyvyissä jo vuoteen 1997. Mahtavaa!
" tarkat käyttöohjeet mukana... "
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on vieläkin tuollainen :D pitäisi vaan hommata joku adapteri että saisi kytkettyä sen nykyiseen televisioon
Eikös sen saa ihan tavallisella komponenttijohdolla näkymään. Toisesta johdosta kuva ja toisesta (mono)ääni.
EIkös NESsin takana ole RCA:t komposiittivideolle, sekä vasemmalle ja oikealle äänelle.
Ei ole stereoääntä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen FPGA-versio pyörinee noin 100-120MHz kellotaajuudella, mutta silti uskoisin että joku 300 MHz Pentium 2 jää toiseksi.
Amiga-nekrofiili pääsee suorituskyvyissä jo vuoteen 1997. Mahtavaa!
Amigan softa ja käyttöjärjestelmä pyörii huomattavan vähillä resursseilla, esim. viimeinen virallinen käyttöjärjestelmä versio 3.1 pyörii vielä 68000-suorittimella, joka on vuodelta 1979. Ja sellaisen päällä tuo 68080 tulee myös pyörimään, vaikka muitakin vaihtoehtoja on. Amigan käyttöjärjestelmä on tyypiltään mikrokerneli, eli ei samanlainen kuin Linux. Sen vuoksi esim. verkkosoftan rakentaminen systeemiin jälkeenpäin ei ollut ongelma. TCP/IP pino on sovellus siinä missä muutkin. Applikaatioita voi ohjelmoida vaikka assemblerilla kun 680x0-konekieli on helposti opittavaa ja helppoa ohjelmoida.
Tehon puolesta,mitä oikein odotatte FPGA:lta? lienee turhaa mistään gigaherziluokan suorituskyvystä puhua, mutta se skaalautuu ylöspäin kun saadaan ASIC-versiot. Ei ASICiin tarvita kuin muutama kymmentuhatta asiakasta,ja luulisi että sen verran löytyy Amigasta kiinnostuneita tässä maailmassa. FPGA:n osalta luulen että jo 10 000 laitteen raja menee rikki, onhan noita aikaisempia prototyyppejä jo myyty muutamia tuhansia (V2-versio).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen FPGA-versio pyörinee noin 100-120MHz kellotaajuudella, mutta silti uskoisin että joku 300 MHz Pentium 2 jää toiseksi.
Amiga-nekrofiili pääsee suorituskyvyissä jo vuoteen 1997. Mahtavaa!
"Amiga-nekrofiili" :D :D
Mitään ASICtoteutusta ei tule.