Ihmisten suhtautuminen työttömiin ja sossun elätteihin
Nousin sossun luukulta vakiöihin ja elättämään itseni 100% palkkatuloilla. Mitään dramaattista muutosta ei tapahtunut asenteissani tai missään. Minulla kävi vain mäihä ja satuin saamaan duunin. Kuitenkin nyt ihmiset suhtautuvat minuun kuin eri lajin edustajaan. Kuinka vaikea se on uskoa, että aina ei töitä ihan vain huonon mäihän vuoksi?
Kommentit (13)
Keitä nämä ihmiset oikein ovat jotka ovat muuttaneet suhtautmistaan, ystäviä vai kaukaisempia tuttavia?
Vierailija kirjoitti:
Keitä nämä ihmiset oikein ovat jotka ovat muuttaneet suhtautmistaan, ystäviä vai kaukaisempia tuttavia?
Tuttavia ja vieraita. Ystäväni eivät minua koskaan paheksuneet ainakaan päin näköä, vaikka joskus tuli leikkimielisiä vitsejä.
Koska aika iso osa siitä porukasta on keittänyt soppansa ihan itse, ei mennä töihin "hyödyttämään porvaria" tai ulistaan miksei verorahoista makseta enää lomia, kun maksetaan jo tupakat, kaljat, tatuoinnit, rastat ja tekoripset. Ja tietysti ruoka, asuminen, koulutus ja terveydenhoito.
Tosi harvat on oikeasti omatta syyttään sossun elättejä, ainakaan pitkäaikaisesti. Tunnen pari tämmöistä, oli opiskeltukin mutta jäi jostakin syystä työpaikka saamatta siinä ekana vuonna valmistuttua, ja sitten putosi kelkasta. Mutta hän on poikkeus, valtaosa on niitä jotka ei edes halua töihin, vaan lisää vastikkeetonta rahaa.
Minulla oli 37 vuotta työelämää täynnä jäätyäni työttömäksi. Olin välillä jopa kolmessa työpaikassa samaan aikaan. Päivätyö, kaksi iltasiivousta ja viikonlopputyö isossa marketissa. Katson, että olen oman osuuteni tehnyt, enkä koe huonoa omaatuntoa saadessani ansiosidonnaista päivärahaa. Ikääkin on sen verran, että pääsen kuukauden sisällä ansiosidonnaisen jatkopäiville ja puolen vuoden kuluttua, kun ikää tulee täyteen 62 vuotta pääsenkin täydelle työeläkkeelle. Katson ansainneeni joka sentin, olenhan maksanut yhteiskunnalle veroja ja muita maksuja enemmän, kuin moni nykyisin noin kolmekymppinen tulee koskaan maksamaan.
Vierailija kirjoitti:
Koska aika iso osa siitä porukasta on keittänyt soppansa ihan itse, ei mennä töihin "hyödyttämään porvaria" tai ulistaan miksei verorahoista makseta enää lomia, kun maksetaan jo tupakat, kaljat, tatuoinnit, rastat ja tekoripset. Ja tietysti ruoka, asuminen, koulutus ja terveydenhoito.
Tosi harvat on oikeasti omatta syyttään sossun elättejä, ainakaan pitkäaikaisesti. Tunnen pari tämmöistä, oli opiskeltukin mutta jäi jostakin syystä työpaikka saamatta siinä ekana vuonna valmistuttua, ja sitten putosi kelkasta. Mutta hän on poikkeus, valtaosa on niitä jotka ei edes halua töihin, vaan lisää vastikkeetonta rahaa.
Sinä tunnet muutaman, minä tunnen muutaman ja jotkut muutkin tuntee muutaman, joten siitä tulee jo aika monta ja kun on tarpeeksi monta, tulee siitä valtaosa.
Vierailija kirjoitti:
Koska aika iso osa siitä porukasta on keittänyt soppansa ihan itse, ei mennä töihin "hyödyttämään porvaria" tai ulistaan miksei verorahoista makseta enää lomia, kun maksetaan jo tupakat, kaljat, tatuoinnit, rastat ja tekoripset. Ja tietysti ruoka, asuminen, koulutus ja terveydenhoito.
Tosi harvat on oikeasti omatta syyttään sossun elättejä, ainakaan pitkäaikaisesti. Tunnen pari tämmöistä, oli opiskeltukin mutta jäi jostakin syystä työpaikka saamatta siinä ekana vuonna valmistuttua, ja sitten putosi kelkasta. Mutta hän on poikkeus, valtaosa on niitä jotka ei edes halua töihin, vaan lisää vastikkeetonta rahaa.
Eipä välttämättä putoa kelkasta, vaikka ei heti saisikaan opintojen jälkeen töitä. Tiedän muutamia, joille koitti vähän pidempikin työttömyys heti opintojen jälkeen, mutta saivat myöhemmin töitä. Tosin voi olla, että tuolloin joutuu aluksi sitä omaa rimaansa pudottamaan jotta työllistyisi ja rimaa voi nostaa takaisin sitten, kunhan tulee työhistoriaa ja kompetenssia itselleen.
Jokainen joka itkee työtyömistä pitäisi oikeasti kokeilla yönhakua.
Siinä ei muuten enää päde vanhat säännöt.
Työn haulla, osaamisella ja työpaikan saamisella ei ole mitään yhteyttä.
Tunnen konsernitason johtajia, jotka eivät millään löydä töitä.
Vierailija kirjoitti:
Koska aika iso osa siitä porukasta on keittänyt soppansa ihan itse, ei mennä töihin "hyödyttämään porvaria" tai ulistaan miksei verorahoista makseta enää lomia, kun maksetaan jo tupakat, kaljat, tatuoinnit, rastat ja tekoripset. Ja tietysti ruoka, asuminen, koulutus ja terveydenhoito.
Tosi harvat on oikeasti omatta syyttään sossun elättejä, ainakaan pitkäaikaisesti. Tunnen pari tämmöistä, oli opiskeltukin mutta jäi jostakin syystä työpaikka saamatta siinä ekana vuonna valmistuttua, ja sitten putosi kelkasta. Mutta hän on poikkeus, valtaosa on niitä jotka ei edes halua töihin, vaan lisää vastikkeetonta rahaa.
Eihän nyt kukaan halua hyväksikäytetyksi joutua. Työstä kuuluu saada palkkaa.
En todellakaan elätä porvaria, enkä nuole niiden pers"että
Koska työtä tekevää, omillaan toimeentulevaa veronmaksajaa arvostetaan enemmän kuin sossupummia.
Koska ihmisten aatteet on jämähtänyt jonnekin 60-luvulle jolloin ne kylän ainoan työttömät oli jotain rapajuoppoja. Vaikka tänä päivänä työttömyys on eri mittasuhteissa, ei ihmisten suhtautuminen ole muuttunut, varsinkaan keski-ikäisten ja vanhempien ihmisten jotka pääsivät nauttimaan tätä kulta-aikaa kun töitä sai vain kysymällä ovenraosta.
Koska ihmiset ovat idiootteja.