Minä olen se outo ja tyhmä
Ymmärrän ainakin jossain määrin, miksi minusta ajatellaan niin. Silti, hämmentävä tajuta tässä viisikymppisenä, että minä olen tällainen. Joskus nuorempana luulin, että kummat ovat jotain muita.
Onko palstalla muita, jotka ovat huomanneet joutuneensa outoon rooliin elämässään?
Kommentit (7)
Olet täälläkin outo joten vastauksia ei tule. No, mä olen samanlainen outoilija.
Ja tästä seuraan liittyy seuraava outoilija.
Hassua miten se elämä näin menikään, mut mikäs tässä. Katse eteen ja suunpielet ylöspäin.
Mäkin olen. Ihmettelin aina miksi kaikki on niin "epäreilua" ja koko ajan tapahtuu jotain "epäoikeudenmukaisuutta". Esimerkkejä on lukuisia, tätä tapahtui työpaikoilla ja kouluissa. Aina joku minun sanoma tai tekemä aiheutti järjettömän paskamyrskyn ja muut teki paljon pahempia asioita ja ne vain kuitattiin läppinä. Olen aina ystävällinen ja reilu, ja joka paikassa joudun aina yhtäkkiä ulkopuolelle jätetyn ja hyljeksityn ja pahimmillaan jopa syytetyn rooliin.
Eräänä päivänä tajusin että vian täytyy olla minussa. Joku asia ihmisten kanssa toimimisessani menee väärin. Mistä ihmeestä tällaiseen voi saada apua, onkohan mulla joku asperger tms diagnoosi??
Ihmissuhteet on aivan liian monimutkaisia!
Kiitos, kun ilmottauduitte. Tämä on vain niin hassua. Olen vasta ehkä noin vuoden sisällä havahtunut tajuamaan, kuinka kummajaisena ja myös tyhmänä minua pidetään. On oikeastaan pidetty aina ja kaikkialla.
Ap
Just se työpaikan kirjoitti:
Mäkin olen. Ihmettelin aina miksi kaikki on niin "epäreilua" ja koko ajan tapahtuu jotain "epäoikeudenmukaisuutta". Esimerkkejä on lukuisia, tätä tapahtui työpaikoilla ja kouluissa. Aina joku minun sanoma tai tekemä aiheutti järjettömän paskamyrskyn ja muut teki paljon pahempia asioita ja ne vain kuitattiin läppinä. Olen aina ystävällinen ja reilu, ja joka paikassa joudun aina yhtäkkiä ulkopuolelle jätetyn ja hyljeksityn ja pahimmillaan jopa syytetyn rooliin.
Eräänä päivänä tajusin että vian täytyy olla minussa. Joku asia ihmisten kanssa toimimisessani menee väärin. Mistä ihmeestä tällaiseen voi saada apua, onkohan mulla joku asperger tms diagnoosi??
Ihmissuhteet on aivan liian monimutkaisia!
Minä taas en kaipaa diagnoosia. Viihdyn kuitenkin minuna. Pitäkööt muut outona. Tyhmänäkin saavat pitää. Kyse on kuitenkin myös erilaisista tavoista nähdä elämä.
Ap
Sitäkin pidetään outona, jos näkee asiat sellaisena kuin ne on, kuten ulkopuolelta yleensä näkee.
Jos tajuaa sekä yhteiskunnan, että ihmissuhteiden outouden, sekös on omituista muiden mielestä.
Olenko ainoa?