Ylipainolukuja Tiede-lehdestä - maailma paisuu
Tiede-lehdessä oli juttu ylipainosta ja sen syistä. Mutta ovatpa syyt mitä ovat, niin maailma paisuu huikeaa tahtia. Tässä poimittuna Euroopan maita. Monessa muussa paikassa ylipaino on vielä selvästi yleisempää, esimerkiksi pienillä saarilla liki 80 prosenttia ihmisistä on ylipainoisia.
Suomi pikemminkin erottuu tilastossa edukseen. Laihat ranskalaisetkin näyttävät tilastojen mukaan olevan vain myytti
Ylipainoisten osuus kansasta prosentteina:
Suomi 55
Tanska 55
Ruotsi 56
Norja 59
Islanti 58
Irlanti 60
Kypros 60
Ranska 61
Espanja 61
Kreikka 61
Puola 61
Slovakia 61
Slovenia 61
Tsekki 63
Britannia 63
Turkki 66
Andorra 67
Liettua 69
Kommentit (16)
Esim antibiootit sekä stressi lisäävät lihavuutta ja diabetestä. Tietenkin liikkumattomuus ja huonot ruokailu ja juomis tottumukset ovat pääsyy.
Eipä taideta tuosta lihomisepidemiasta päästä, jollei tule kunnon nälänhätää. Nykyihminen on niin tottunut herkutteluunsa.
Lohduttavaa luettavaa, en ole ylipainoineni yksin :)
Eikö se ole hyvä vaan? Te laihat voitte jatkossakin loistaa hoikkuudellanne, kun valtaosa ihmisistä on lihavia. Jos kaikki olisi normaalipainoisia, niin siinä ei olisi mitään ylpeiltävää sitten, eikä olis ketään jota voisi sorsia lihavuuden vuoksi.
Vaikea kuvitella, että Ranskassa olisi muka läskimpää porukkaa kuin meillä Suomessa? Olikohan linkkiä tuohon juttuun?
Runsas vuosisata sitten Suomi oli rutiköyhä kehitysmaa, jossa katovuosina kuoltiin nälkään suhteessa monin verroin enemmän kuin nyt Afrikan kurjimmilla kuivuusalueilla. Kainuussa saatettiin löytää kuolleena perheitä, joissa lapset olivat viimeisiksi hengenpitimikseen syöneet perheenjäseniään.
Siitä on noustu yhdeksi maailman vauraimmista maista. Vaikka tänne ei olekaan lapettu miljarditolkulla vastikkeetonta avustusrahaa.
Jos nyt kuollaan ylensyöntiin yltäkylläisyyden keskellä, se on täysin ansaittua.
Saapa nähdä, rupeavatko ruokakaupat toimimaan joskus hamassa tulevaisuudessa biohakkerointiin perustuen, ts. tekoäly valitsee ruoat kullekin ihmiselle heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti.
Silloin loppuisi liikasyönti.
> Kainuussa saatettiin löytää kuolleena perheitä, joissa lapset olivat viimeisiksi hengenpitimikseen syöneet perheenjäseniään.
Saatettiin olla löytämättäkin.
Vierailija kirjoitti:
> Kainuussa saatettiin löytää kuolleena perheitä, joissa lapset olivat viimeisiksi hengenpitimikseen syöneet perheenjäseniään.
Saatettiin olla löytämättäkin.
Varmasti moni tapaus jäi huomaamatta tai vaiettiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
> Kainuussa saatettiin löytää kuolleena perheitä, joissa lapset olivat viimeisiksi hengenpitimikseen syöneet perheenjäseniään.
Saatettiin olla löytämättäkin.
Varmasti moni tapaus jäi huomaamatta tai vaiettiin.
Hahahahaa! Ja mitenköhän paljon näitä tapauksia sitten virallisesti oli?
Vierailija kirjoitti:
Apua, mistä haetaan nyt sutjakat tuontimiehet ja -vaimot, kos kerran muuallakin ollaan läskejä, kuin Suomessa :O
Japancupidista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
> Kainuussa saatettiin löytää kuolleena perheitä, joissa lapset olivat viimeisiksi hengenpitimikseen syöneet perheenjäseniään.
Saatettiin olla löytämättäkin.
Varmasti moni tapaus jäi huomaamatta tai vaiettiin.
Hahahahaa! Ja mitenköhän paljon näitä tapauksia sitten virallisesti oli?
Tässä menivät nyt suuret nälkävuodet (150 vuotta sitten, 1867-69) ja suuret kuolonvuodet (1695-97) sekaisin. Suurten kuolonvuosien aikaan Suomessa kuoli jopa n. 30 % kansasta, ja silloin olivat viimeiset todistetut kannibalismitapaukset.
Nälkävuosien aikana Suomessa tosiaan kuoltiin myös nälkään ja etenkin kulkutauteihin - muistan lukeneeni, että pelloilla oli vielä toukokuussa polviin asti lunta ja ennen tehomaataloutta, rautateiden yleistymistä ja sen sellaisia ei ollut isoja valtionvarastoja eikä hätäapukuormia saatu Keski-Euroopasta jaettua tehokkaasti (silloisella emämaa Venäjällä kärsittiin myös katovuosista). Mutta "vain" 8 % kansasta kuoli silloin.
Suurten kuolonvuosien ihmissyönnistä on säilynyt tieto ainakin tässä:
"Pielisjärven käräjillä vuonna 1699 tuomittiin kuolemaan talonpojan leski Margareta (Marketta) Pärttylintytär, Vaikon kylästä. Margareta oli surmannut 6-vuotiaan Lastikka-nimisen tyttärensä lyömällä häntä rautakangella päähän. Kolme päivää tätä ennen perheen vanhin poika Kaarle oli surmannut 7-vuotiaan Paavali-nimisen veljensä rautakangella päähän lyömällä. Kummankin surmatun pää ja sisäelimet kaivettiin maahan, ruumiit paloiteltiin ja paistettiin uunissa, minkä jälkeen ne syötiin.
Margaretan miehen kuoltua kahden viikon päästä vanhin poika Kaarle ja Margareta lähtivät kulkemaan, ravintoa etsiäkseen. Matkatessaan he kohtasivat samassa tarkoituksessa liikkuneen Juhana Tapaninen -nimisen pojan, jonka Kaarle surmasi iskemällä kirveen kamaralla päähän, vaikka Juhana oli pyytänyt, ettei häntä surmattaisi. Tämän jälkeen he tekivät nuotion ja paistoivat yhden reiden ja söivät sen, muut ruumiin osat he ottivat mukaansa."
(Wikipedia)
Samasta tapauksesta toisaalla:
"Suuret kuolonvuodet johtuivat katovuosien aiheuttamasta nälänhädästä. Katovuosien taustalla oli viilentynyt ilmasto ns. pieni jääkausi. Syinä olivat myös suurvaltasodat ja maanviljelyn alkeellisuus. Lähes kolmasosa kansasta kuoli nälkään ja sen aiheuttamiin tauteihin. Ihmiset lähtivät kerjäläislaumoina liikkeelle ja näin kulkutaudit, kuten lavantauti ja kasvitaudit, levisivät. Eniten menehtyi huono-osaisia, kuten kerjäläisiä ja köyhiä.
Katovuodet veivät viljasadon, joten ihmiset söivät karjansa. Karjan loputtua syötiin myös kotieläimet, kuten hevoset ja koirat. Valmistettiin myös pettuleipää ja syötiin mm. nokkosia ja suolaheinää.
Turvauduttiin myös kannibalismiin; 'Itkien hän kertoi, miten ruoka oli talvella 1697 loppunut, karja oli pantu lihoiksi ja koirat ja kissatkin syöty. Marketan mies makasi sairaana. Silloin perheessä oli turvauduttu epätoivoiseen tekoon: lapsista vanhin, 12-vuotias Kaarle, oli vanhempiensa suostumuksella lyönyt 7-vuotiaan veljensä Paavalin hengiltä. Myöhemmin Marketta oli itse surmannut 6-vuotiaan tyttärensä Lastikan lyömällä tätä päähän. Kuolleet lapset oli paloiteltu ja valmistettu ruuaksi uunissa.'
Hallitus oli lähettänyt viljaa Pohjanmaalle 1695, mutta ei tarpeeksi suuria määriä. Viljalaivat myös upposivat syysmyrskyissä ja Suomen viljelymaa jään peitossa. 1600-luvun huono tiedonkulku johti myös siihen, ettei Tukholmassa osattu varautua vastatoimenpiteisiin riittävällä nopeudella ja laajuudella. Ruokaakaan ei saatu ostettua läheisistä valtioista, sillä nekin olivat hätätilassa."
Huom: mahdollisesti on muitakin tapauksia, mutta valitettavasti Turun palossa 1827 tuhoutuivat lähes kaikki Suomen vanhat arkistot (Tukholmassa sentään oli jotain papereita, koska joitakin oikeusjuttuja hoidettiin ennen vuotta 1809 siellä), eikä kirkonkirjoissa tai sattumalta vanhoja muistelleissa 1700-luvun Åbo Underrättelser-lehdissä ole välttämättä kirjoitettu tästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
> Kainuussa saatettiin löytää kuolleena perheitä, joissa lapset olivat viimeisiksi hengenpitimikseen syöneet perheenjäseniään.
Saatettiin olla löytämättäkin.
Varmasti moni tapaus jäi huomaamatta tai vaiettiin.
Hahahahaa! Ja mitenköhän paljon näitä tapauksia sitten virallisesti oli?
Siinä lämpimässä huoneessa vatsa täynnä istuessa on helppo naureskella nälkävuosille, joissa kuoli 8% Suomen kansasta ja suuri osa joutui lähtemään kerjuulle.
Nykyään saa jokainen kaupasta tuoretta lihaa ja vihanneksia, vaikka olisikin sellainen kesä, että juhannuksena kävellään jäitä pitkin, niin kuin 1867-68.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
> Kainuussa saatettiin löytää kuolleena perheitä, joissa lapset olivat viimeisiksi hengenpitimikseen syöneet perheenjäseniään.
Saatettiin olla löytämättäkin.
Varmasti moni tapaus jäi huomaamatta tai vaiettiin.
Hahahahaa! Ja mitenköhän paljon näitä tapauksia sitten virallisesti oli?
Siinä lämpimässä huoneessa vatsa täynnä istuessa on helppo naureskella nälkävuosille, joissa kuoli 8% Suomen kansasta ja suuri osa joutui lähtemään kerjuulle.
Nykyään saa jokainen kaupasta tuoretta lihaa ja vihanneksia, vaikka olisikin sellainen kesä, että juhannuksena kävellään jäitä pitkin, niin kuin 1867-68.
Just kun purkauksesi yläpuolella selitettiin, että runsas vuosisata sitten suurina nälkävuosina tällaisia tapauksia ei ollut ainoatakaan. Arggghhhhh!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
> Kainuussa saatettiin löytää kuolleena perheitä, joissa lapset olivat viimeisiksi hengenpitimikseen syöneet perheenjäseniään.
Saatettiin olla löytämättäkin.
Varmasti moni tapaus jäi huomaamatta tai vaiettiin.
Hahahahaa! Ja mitenköhän paljon näitä tapauksia sitten virallisesti oli?
Siinä lämpimässä huoneessa vatsa täynnä istuessa on helppo naureskella nälkävuosille, joissa kuoli 8% Suomen kansasta ja suuri osa joutui lähtemään kerjuulle.
Nykyään saa jokainen kaupasta tuoretta lihaa ja vihanneksia, vaikka olisikin sellainen kesä, että juhannuksena kävellään jäitä pitkin, niin kuin 1867-68.
Just kun purkauksesi yläpuolella selitettiin, että runsas vuosisata sitten suurina nälkävuosina tällaisia tapauksia ei ollut ainoatakaan. Arggghhhhh!
Okei, sovitaan että voitit, sekoitin nälkävuodet ja muistelemani Suomussalmen tapauksen. 1800-luvun nälkävuosista ei ollut todistettuja tapauksia. Tarjoa itsellesi voittokahvit. Ja ollaan jalomielisiä, ota vain hillomunkin kanssa.
Apua, mistä haetaan nyt sutjakat tuontimiehet ja -vaimot, kos kerran muuallakin ollaan läskejä, kuin Suomessa :O