Kummi= lahja-automaatti

Kummin tehtävä on huolehtia kummilapsen kristillisestä kasvatuksesta.

Pahoittele ettet pääse paikalle ja lähetä kirjeellä vaikka 30 euroa. Jos kiitosta ei kuulu niin unohda koko kummijuttu. 

Ei ole.

Toi on silkkaa hyväksikäyttöä.

Pane stoppi.

Mulla oli naidussa suvussa tyyppejä, jotka kutsuivat joka vuosi lasten "synttärikahveille".

Kun 10 vuotta oli kulunut, eikä edelleen ollut muuta yhteyttä, ei edes puheluja, lopetin.

Mies jatkoi lahjojen kuskaamista yksin.

Vie Lasten virsikirja tms.ja anna kristillistä kasvatusta, opeta vaikka joku lasten virsi. Olet hoitanut kummin tehtäväsi antamalla kristillistä kasvatusta.

Vierailija kirjoitti:

Pahoittele ettet pääse paikalle ja lähetä kirjeellä vaikka 30 euroa. Jos kiitosta ei kuulu niin unohda koko kummijuttu. 

Miksi pitäis lähettää 30€?

Eikö se mene jakeluun, että kummi ei ole rahoittaja, vaan aikuinen ystävä.

Vierailija kirjoitti:

Pahoittele ettet pääse paikalle ja lähetä kirjeellä vaikka 30 euroa. Jos kiitosta ei kuulu niin unohda koko kummijuttu. 

Rahan sijaan kannattaa lähettää Raamattu, virsikirja tai rukous joka päivälle kirja tms.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole.

Toi on silkkaa hyväksikäyttöä.

Pane stoppi.

Mulla oli naidussa suvussa tyyppejä, jotka kutsuivat joka vuosi lasten "synttärikahveille".

Kun 10 vuotta oli kulunut, eikä edelleen ollut muuta yhteyttä, ei edes puheluja, lopetin.

Mies jatkoi lahjojen kuskaamista yksin.

Tuttu tilanne omasta suvusta. Vien silti lapsille jotain pientä, sillä eihän se ole heidän syytään että vanhempansa ovat ääliöitä.

Toki koen välillä syyllisyyttä etten ole pitänyt lapseen yhteyttä...asumme eri paikkakunnilla ja siitä syystä tapaamiset vaikeita. Lapsen vikahan se ei ole ettei meillä aikuisilla enää nappaa.

Ap

Minulle valittiin aikoinaan (lapsen näkökulmasta) surkeat kummit. Toinen pariskunta oli eläkeikäisiä ja toinen joku jota en tunne. Molemmat pariskunnat olivat jollain tapaa sukua. Nämä ketä en koskaan oppinut tuntemaankaan eivät edes tulleet ristiäisiini koska erosivat juuri silloin. Toiset kuolivat kun olin lapsi.

Lapsena se harmitti kun veljellä oli kivat kummit jotka viettivät hänen kanssaan aikaa ja muistivat lahjoilla. Minä olen kuulemma yhden yöpuvun saanut...

Kyllä lapsi tietysti lahjoja toivoo, mutta myös se tieto että on kummi joka viettää aikaa ja nauttii lapsen seurasta, se on tärkeintä.

Näitä ihmisiä, jotka valitsevat kummit lahjojen ja rahan toivossa, on paljon. Serkkuni, jonka kanssa minä olin tekemisissä, mutta veljeni ei, pyysi veljeni ja vaimonsa kummiksi. Veli ja käly ovat hyvätuloisia ja eivät voi saada omia lapsia, itse olen köyhä. Nyhjäisivät kuitenkin lähes tyhjästä, koska veli ja vaimonsa eivät edelleenkään pitäneet yhteyttä tai antaneet lahjoja ristiäisten ja lapsen ensimmäisen joulun ja syntymäpäivän jälkeen. Olen nykyään useamman lapsen kummi. En toki voi ostaa kalliita lahjoja, mutta vietän aikaa heidän kanssaan, vien lasten tapahtumiin, ostan hyviä kirjoja lahjoiksi ja olen lapsen/nuoren elämässä mukana aikuisena ystävänä.

Vierailija kirjoitti:

Kummin tehtävä on huolehtia kummilapsen kristillisestä kasvatuksesta.

Veikkaampa ettei 90% vanhemmista tätä toivoisi. En minä ainakaan. Kyllä itse valitsin lapsilleni kummit omista ja mieheni sisaruksista ja nämä siksi että he ainakin tulevat aina pysymään meidän lähellä ja meille tärkeinä. Ystävyyssuhteet valitettavasti voivat katketa.

Ja me toitotetaan aina että ei tarvi mitään lahjoja, riittää että käy vaikka joskus leikkipuistossa lapsen kanssa.

Näin vähätuloisena se hyvä puoli että kukaan ei edes pyydä kummiksi. Ei edes omat lähisukulaiset.

Kummi muistaa yleensä kummilastaan syntymäpäivinä jolloin hänet vanhempien toimesta kutsutaan juhlistamaan lapsen merkkipäivää niin kauan kuin synttäreitä lapselle vietetään.

Rippi-ristin hankinta ja kustantaminen on perinteisesti kummin tehtävä.

Rippijuhliin kummi kutsutaan asianmukaisesti vanhempien toimesta.

Rippijuhlista eteen päin , väleistä riippuen onko läheiset vai ei, kummilapsi päättää itse kutsuuko kumminsa ylioppilasjuhliinsa, ammattiinvalmistumis/tutkintojuhliinsa, omiin häihinsä.

Kummi voi muistaa rippijuhlien jälkeen kummilastaan, muttei hänen tule tuppautua juhliin ilman kutsua. 

Ei kummius ole ainakaan itselleni ole merkinnyt, että kokisin tai tuntisin itseni lahja-automaatiksi. - Enemmän koen kummina olemiseni eräälaisena kunnia tai luottamuustehtvänä, jonka minulle on anatneet minulle vanhemmat, joiden kanssa minulla on suunnilleen samansuuntainen arvomaailma. Ja jonka on tovottu elävän ja olevan omalla tavallani lapsen tukena ja turvana. Mutta tästä toki kiitos kummilasteni vanhemmlle, sillä ovat ns. tolkun ja järjen ihmisiä, niin kuin kai useimmat. Joskus tätä palstaa lukiessani on käynyt mielessä sekin, että täällä esiintyy usein enempi -tai sitten vain huomaan enempi kummiudesta negatiivisia kirjoituksia kuin sitä, mitä kaikkea positiivista ja myönteistä se (kumminat oleminen) voi myös tuoda tullessaan. 

En jaksais valittaa kummilapsen syntymäpäivälahjasta. Mun siskolla on kolme lasta, joille joutuu kaikki synttärilahjat ja joululahjat ostaa, kyllä menee pirusti rahaa näin yksinhuoltajana! Ja itselläni on yksi lapsi ja hän sai siskoni perheeltä ehkä 1e maksavan syntymäpäivälahjan vrt. olen hänen lapsilleen ostanut tai antanut rahaa satojen eurojen edestä. Se jos mikä on epäreilua! Itse en ole lahjojen perään ollenkaan, en haluaisi saada niitä ollenkaan sillä vaihtokaupalla, ettei myöskään tarvitsisi antaa niitä. Voin yhtä hyvin ostaa itse lahjoja lapselleni. Mutta on se mielestäni täysin epäreilu tilanne, että joudun jokav*tun*ikiselle lapselleen syytää rahaa, mutta en saa omalle lapselle takaisin lahjoja/rahaa saman arvosta. Taidan taas tehdä takinkäännöksen ja käyn ostamassa lahjat eurolla Tigeristä muun sijaan. Painotan vielä, että itselleni olisi täysin fine tilanne, jossa lahjoja ei vaihdettaisi ollenkaan.

Aloittajan kirjoitus voisi olla kuin minun kirjoittamani, täysin sama tilanne. Sinnittelin kummilapsen rippijuhliin saakka, itse asiassa synttärikutsut loppuivat jo pari vuotta sitä ennen kun teinit halusivat pitää juhlat keskenään.

Lapsieni kummeille olen painottanut lapsen kanssa yhdessä vietetyn ajan tärkeyttä, aikuisena ystävänä olemista ja lapsen rinnalla kulkemista elämässä. Yhdessä vietetyn ajan tärkeyttä ei voi korostaa, se on paljon antoisampaa kuin yksikään lahja. Kaikilla lapsillani on onneksi osunut vähintään 1 tällainen kummi, joka mielellään viettää lapsen kanssa laatuaikaa, yleensä minä kustannan tapahtumat niin kummille kuin lapsellekin (mm. Keikat, huvipuistot, tietenkin ruokakustannukset molempien puolesta ja käyttörahaa lapselle.) Lisäksi meillä kutsutaan kylään muulloinkin kuin vain synttäreillä.

Vihaan sitä synttäreiden ja joulun krääsän määrää! Voin vaikka maksaa ettei meille kanneta krääsää