Miten jotkut lapset ovat niin persoja makealle? Ihan järkyttävää!
Kaveri tyttärineen oli pari yötä kylässä ja voi juma että se lapsukainen söi! Söi muutakin, mutta varsinkin kaikkea makeaa veti kaksin käsin. Muun muassa päivällisen jälkiruuaksi kolme lautasellista sokerimuroja. Pullea on kyllä enkä ihmettele miksi. Äitinsä muka suosii kaikkea lisäaineetonta ja sokeritonta jne jne. Siitäkö noin kahjoksi tulee että kun näkee makeaa niin on pakko vetää niin paljon kuin napaan mahtuu?!
Kommentit (31)
etkö muista millaista on olla lapsi?
Kaipa se on geneettistäkin. Itse olin hirveä sokerihiiri, mutta aikuisena en niin kamalasti. Lapsemme eivät ole niin addikteja, vaan hillitsevät itsensä eikä mene koskaan meillä kaapista kaivelemaan makeaa. Ei viitsi aina syyttää vanhempia kun ei tiedä mistä on kyse
Suuri osa lapsista on mieltynyt makeaan makuna ja siksi haluaa sitä. On yksilöllistä, kuinka paljon kukakin makeaa himoitsee. On normaalia ottaa yksi karkki tai sitten syödä puoli pussia kerralla. Ahmiminen on eri juttu.
Erityisen makeanhimoiset lapset tunnistaa siitä, että he eivät söisi mitään "oikeaa", mutta makeaa mahtuisi mahaan loputtomasti. Keskitien kulkijat syövät makeaakin kohtuudella. Mitä pienempi lapsi, sitä vähäisempi ymmärrys on aiheeseen "ensin pääruoka, sitten makea", mutta opettamalla pienikin lapsi oppii tämän eikä ahnehdi sokeria mahan täytteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Kaipa se on geneettistäkin. Itse olin hirveä sokerihiiri, mutta aikuisena en niin kamalasti. Lapsemme eivät ole niin addikteja, vaan hillitsevät itsensä eikä mene koskaan meillä kaapista kaivelemaan makeaa. Ei viitsi aina syyttää vanhempia kun ei tiedä mistä on kyse
Ja meillä siis syötiin superterveellisesti eikä herkkuja saatu kuin satunnaisesti kotona tai jossain juhlissa. Eli ei johtunut huonosta ravinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaipa se on geneettistäkin. Itse olin hirveä sokerihiiri, mutta aikuisena en niin kamalasti. Lapsemme eivät ole niin addikteja, vaan hillitsevät itsensä eikä mene koskaan meillä kaapista kaivelemaan makeaa. Ei viitsi aina syyttää vanhempia kun ei tiedä mistä on kyse
Ja meillä siis syötiin superterveellisesti eikä herkkuja saatu kuin satunnaisesti kotona tai jossain juhlissa. Eli ei johtunut huonosta ravinnosta.
Mitä tarkoittaa "superterveellinen"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaipa se on geneettistäkin. Itse olin hirveä sokerihiiri, mutta aikuisena en niin kamalasti. Lapsemme eivät ole niin addikteja, vaan hillitsevät itsensä eikä mene koskaan meillä kaapista kaivelemaan makeaa. Ei viitsi aina syyttää vanhempia kun ei tiedä mistä on kyse
Ja meillä siis syötiin superterveellisesti eikä herkkuja saatu kuin satunnaisesti kotona tai jossain juhlissa. Eli ei johtunut huonosta ravinnosta.
Juttelin lihavuustutkijan mukaan. Osalle lapsista sokerihimo tulee, koska kotona elettiin superterveellisesti.
Se, että on perso makealle, on ihan luonnollista. Makea on ainoa maku, joka ei indikoi myrkyllisyydestä, mm. siitä syystä ihmiset ovat yleensä persoja makealle. Musta on tosi outoa, että kauhistelet sitä, että joku lapsi tykkää makeasta.
Voisin syödä rasvaista ja makeaa varmaan melkein miten paljon vain! Kaikkein parasta on kermakakku. Oikeaa kermaa ja sisällä banaania tai jotain hedelmäsosetta.
Jo sikiöt ovat mieltyneet makeaan, se kulkee ihmisen geeneissä.
Itse himoitsin lapsena addiktiivisesti makeaa, vaikka a) sitä ei kotona erityisemmin pihdattu b) sitä ei erityisemmin tyrkytetty; söimme terveellisesti ruokaympyrän mukaan ja suhteellisen vähän prosessoituja ruoka-aineita esim. oman kasvimaan vihanneksia.
Mitä tähän nyt sanois. No vaikka että ihmiset on erilaisia.
Itsellä väistyi makeanhimo nuorena ja tuli takaisin uuvuttavan pikkulapsiajan myötä. Nyt se on alkanut taas laantua, kun ei tarvitse valvoa enää niin paljon.
Minulla on kaksi lasta, vanhemmalla jää karkit usein syömättä kun ei välitä makeasta ja nuorempi kyselee kokoajan herkkuja ja saa raivareita karkkihyllyllä. Samaa ruokaa syövät ja kasvatus on ollut molemmilla sama. Olen itsekin tuominnut joskus vanhemmat lapsen huutaessa räkä naamalla ja kurkku suorana karkkia. Kuopuksen määrättömän makeanhimon edessä on pakko tunnustaa että olin väärässä, kaikesta ei voi syyttää vanhempia.
Minä ihmettelen enemmän sitä, että sinulla on tarjolla jälkiruuaksi sokerihuurrettuja muroja. Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaipa se on geneettistäkin. Itse olin hirveä sokerihiiri, mutta aikuisena en niin kamalasti. Lapsemme eivät ole niin addikteja, vaan hillitsevät itsensä eikä mene koskaan meillä kaapista kaivelemaan makeaa. Ei viitsi aina syyttää vanhempia kun ei tiedä mistä on kyse
Ja meillä siis syötiin superterveellisesti eikä herkkuja saatu kuin satunnaisesti kotona tai jossain juhlissa. Eli ei johtunut huonosta ravinnosta.
Juttelin lihavuustutkijan mukaan. Osalle lapsista sokerihimo tulee, koska kotona elettiin superterveellisesti.
Tämäpä se vaikeaa onkin. Kieltämällä syntyy herkkuhimo. Sallimalla syntyy herkkutapa. Ja kohtuus on tietysti avain kaikkeen, mutta sen arvioiminen, mikä missäkin kontekstissa on kohtuullista, ei ole ihan simppeliä.
Terveisin yhden alipainon rajalla keikkuvan normaalia ruokaa nirsoilevan sokerirotan ja yhden hyvällä halulla ruokaa syövän jätskituutin kesken jättävän normaalipainoisen itse lihava syömishäiriöinen äiti.
Sitten että niille on sokerisia ruokia ja juomia pienestä pitäen syötetty niin tottakai niihin jää koukkuun.
Makeanhimo on koko ihmiskunnalla täysin luonnollista, kuten rasvanhimokin. Makea ja rasvainen ravinto on kaloripitoista, ja sitä on pitänyt tankata oikein kunnolla, jotta pysyy ylipäätään hengissä. Makeaa ja rasvaista ruokaa ei ole ollut yleisesti saatavilla ennen 1900-luvun toista puoliskoa, teollisen tuotannon ja massakasvatuksen jyräämistä, joten meidän ihmisten evoluutio ei ole yksinkertaisesti ehtinyt mukaan.
Muistakaa, että täällä Suomessa kuoltiin nälkään ja kulkutauteihin vain 150 vuotta sitten (Suomi on muuten viimeinen Euroopan maa, jossa on ollut luonnollinen nälänhätä - Ukrainan 30-luvun holodomor oli ilmeisesti Stalinin järjestämä ja sen sellaista).
Niin, ja tästä muuten johtuu se, että naiset (tai, no, kohdulliset ihmiset) tuppaavat keräämään kroppaansa helpommin sekä reippaammin läskiä. Luonnonlakien ja lajin säilyvyyden kannalta raskaana olevan ja imettävän äidin on pysyttävä mahdollisimman hyvin hengissä jopa katovuosien aikana. Siittäjällä ei ole niin väliä - siitostyönsä tehtyään tämä on aika hyödytön. (Sori jos kuulostaa karulta, mutta näin biologia pohjimmiltaan toimii.)
Vierailija kirjoitti:
Minä ihmettelen enemmän sitä, että sinulla on tarjolla jälkiruuaksi sokerihuurrettuja muroja. Miksi?
Kiitos kysymästä. Olimme yhdessä kaupoilla ja kaverin lapsi pyysi niitä. Eikä oma äitinsä kieltänyt. Sitä en olisi ikinä keksinyt että muroja syödään jälkiruuaksi! Nehän on aamupalaa. Mutta lapsi pyysi eikä äitinsä kieltänyt. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ihmettelen enemmän sitä, että sinulla on tarjolla jälkiruuaksi sokerihuurrettuja muroja. Miksi?
Kiitos kysymästä. Olimme yhdessä kaupoilla ja kaverin lapsi pyysi niitä. Eikä oma äitinsä kieltänyt. Sitä en olisi ikinä keksinyt että muroja syödään jälkiruuaksi! Nehän on aamupalaa. Mutta lapsi pyysi eikä äitinsä kieltänyt. ap
Kuka on sanonut, että ne on aamupalaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ihmettelen enemmän sitä, että sinulla on tarjolla jälkiruuaksi sokerihuurrettuja muroja. Miksi?
Kiitos kysymästä. Olimme yhdessä kaupoilla ja kaverin lapsi pyysi niitä. Eikä oma äitinsä kieltänyt. Sitä en olisi ikinä keksinyt että muroja syödään jälkiruuaksi! Nehän on aamupalaa. Mutta lapsi pyysi eikä äitinsä kieltänyt. ap
Siis lapsen äiti osti niitä vai sinä ostit, kun ei kielletty?
Sinulla on ikää 14v?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ihmettelen enemmän sitä, että sinulla on tarjolla jälkiruuaksi sokerihuurrettuja muroja. Miksi?
Kiitos kysymästä. Olimme yhdessä kaupoilla ja kaverin lapsi pyysi niitä. Eikä oma äitinsä kieltänyt. Sitä en olisi ikinä keksinyt että muroja syödään jälkiruuaksi! Nehän on aamupalaa. Mutta lapsi pyysi eikä äitinsä kieltänyt. ap
Hyvin on suhun mainostaminen uponnut :D:D "Murot ovat aamupalaa" Osaatko arvata, mistä se käsitys on peräisin? Ei varmaankaan ruokateollisuudelta :D:D
Jos äiti sallii lapsen syödä rajattomasti makeaa, hän on kovasti hakoteillä. Aiheuttaa vahinkoa lapselle.
Huono ja ravinnoton ruoka aiheuttaa makeanhimoa.