ex-narkkari

Vierailija kirjoitti:

Menetetty aika on menetetty olit entinen narkkari tai et joten siinä olet samalla viivalla kaikkien muiden kanssa.

Toisten luottamuksen saa vai olemalla toisten luottamuksen arvoinen pitkällä aikavälillä. Siinäkin olet samalla viivalla toisten kanssa.

Maineesi on osittain menetetty etkä saa sitä kokonaan takaisin pitkään, pitkään aikaan. Siinä olet monia huonommassa asemassa.

Olet kuitenkin nähnyt niin paljon pohjakosketuksia että luulisi että osaat nauttia pienistäkin saavutuksista.

Siinä olet edellä monia hopealusikka perseessä syntyneitä.

Kovaa duunia omia päämääriä kohden pitkän aikaa ja olet lopulta suurempi voittaja kuin suuri osa meistä ns tavallisista tallaajista joilta usein unohtuu kiitollisuus siitä missä olemme nyt.

Luottamuksesta puheen ollen eniten minua harmittaa perheen ja muiden läheisten ihmisten luottamuksen menetys. Olen kiitollinen kaikesta tuesta, jota olen saanut ja ylipäätään siitä, että olen hengissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäinen olet? Mitä kamaa käytit ja kuinka kauan? Selviytymisprosenttisi riippuu näistä.

Olen nuori aikuinen. Käytin muutaman vuoden ajan: kannabis, amfetamiini, ekstaasi, kokaiini, LSD, bentsot, subu.

Voit siis lopettaa menetetyn ajan suremisen koska se aika on kovin lyhyt. Tuokin aika on kuitenkin opettanut sinulle melkoiseti. Ota positiiviset asiat siitä ja mene eteenpäin. Sinulla on ehkä 70 vuotta aikaa petrata ja kukaan meistä ei ole koskaan valmis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menetetty aika on menetetty olit entinen narkkari tai et joten siinä olet samalla viivalla kaikkien muiden kanssa.

Toisten luottamuksen saa vai olemalla toisten luottamuksen arvoinen pitkällä aikavälillä. Siinäkin olet samalla viivalla toisten kanssa.

Maineesi on osittain menetetty etkä saa sitä kokonaan takaisin pitkään, pitkään aikaan. Siinä olet monia huonommassa asemassa.

Olet kuitenkin nähnyt niin paljon pohjakosketuksia että luulisi että osaat nauttia pienistäkin saavutuksista.

Siinä olet edellä monia hopealusikka perseessä syntyneitä.

Kovaa duunia omia päämääriä kohden pitkän aikaa ja olet lopulta suurempi voittaja kuin suuri osa meistä ns tavallisista tallaajista joilta usein unohtuu kiitollisuus siitä missä olemme nyt.

Luottamuksesta puheen ollen eniten minua harmittaa perheen ja muiden läheisten ihmisten luottamuksen menetys. Olen kiitollinen kaikesta tuesta, jota olen saanut ja ylipäätään siitä, että olen hengissä.

Siinä näet. Osaat auttia jo siitä että olet ylipäätään hengissä. Moni valittaa elämäänsä koska jäi kaksi kertaa peräkkäin punaisiin valoihin. Se voi pilata puolet heidän päivästään.

Läheistesi luottamus tulee takaisin. Se ei vain tapahdu muutamassa kuukaudessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen entinen narkkari ja istunut vankilassakin huumetuomiosta johtuen. Nyt yritän rakentaa elämääni uudelleen puhtaalta pöydältä. Nyttemmin kohtaan jatkuvasti asenteita luokkaa kerran narkkari on aina narkkari, mikä hidastaa edistymistäni. Epävarmuuteni lisäksi kamppailen ihmisten asenteiden kanssa. Henkilökohtaisesti elämänhallinnan saavuttamista vaikeuttaa heikentynyt keskittymiskyky, ahdistus sekä pelkotilat. Saanko enää koskaan takaisin menetettyä aikaani ja henkistä terveyttäni, vai olenko peruuttamattomasti vajaakykyinen ja kelpaamaton. Mitä luulette?

Itse kanssa ent narkkari. Aloitin 18v käyttämään ja taisin vetää kaiken mitä suomi tarjosi. 18 vuotta käytin ja 36v menin ekaa ja vikaa kertaa katkolle ja omalla kohdalla se oli kerrasta poikki. 5 vuosi menossa ilman päihteitä ja nyt myös tarkoitan savukkeita ja alkoholia. Ensimmäistä vuotta kun elelin päihteettömästi, niin kerroin avoimesti itsestäni ja huomasin että ne luulot ja kyttääminen polki minut alaspäin. Sitten päätin etten missään ikinä kellekkää kerro menneisyydestäni ja olen huomannut että se on paras tapa. Menetettyä aikaa en haikaile ja sitä mitä jos silloin ja silloin olisin toiminut toisin.

Minun ajattelumaailmaan sellane ei sovi, koska sitä aikaa ei saa takas vaikka kuinka haluaisi. Tiedän mitä käyt pään sisällä, kun ahdistus ja pelkotilat saa vallan. Se on normaalia ja jokainen on erilainen. Jos olet Helsingistä niin kurvissa on erittäin hieno ja hyvä mesta missä voi aidosti puhua asioista ja ne asiat jää siihen pöytään. Ovat itksekin ent nistejä ja tietävät miten auttaa. Käyn itsekin siellä välillä juttelemassa nuoremmille, jotka haluaa päihteistä eroon. En ole mikään vakiokasvo siellä ja en heidän apuaan itse ole ikinä tarvinnut, mutta autan kun tiedän mistä puhun ja mitä se elämä on. Et ole huonompi kuin muutkaan ihmiset, meillä molemmilla oli vain ikävä sairaus jota hyvin moni ei ikinä ymmärrä.

Hienoa, että olet päässyt kuiville. Helsingin kurvissa en olekaan käynyt.

Vierailija kirjoitti:

Onko sulla hoitokontakteja? Terapiaa, keskusteluapua, lääkitystä mielenyerveysongelmiin?

Otin vastaan kaiken tarjotun avun ja olen kiitollinen kaikista niistä hienoista ihmisistä, jotka ovat minua tukeneet ja auttaneet. Ehkä jonain päivänä autan vuorostani muita.

Tiedätkö ap että arvostan enemmän sinua kuin monia muita tällä palstalla.

Uskon että sinun päivääsi ei pilaa yhdyssanavirheet tai hääkutsussa ollut toive.

Jos tietäisin kuka olet niin tarjoaisin jätskin kauniin kesäpäivän kunniaksi.

Oikein hyvää jatkoa sinulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäinen olet? Mitä kamaa käytit ja kuinka kauan? Selviytymisprosenttisi riippuu näistä.

Olen nuori aikuinen. Käytin muutaman vuoden ajan: kannabis, amfetamiini, ekstaasi, kokaiini, LSD, bentsot, subu.

Kauheeta! Voimia.

Toivotko lapsia/perhettä?

Olen pienestä pitäen haaveillut perheestä ja asumisesta jossain maalla luonnon keskellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäinen olet? Mitä kamaa käytit ja kuinka kauan? Selviytymisprosenttisi riippuu näistä.

Olen nuori aikuinen. Käytin muutaman vuoden ajan: kannabis, amfetamiini, ekstaasi, kokaiini, LSD, bentsot, subu.

Voit siis lopettaa menetetyn ajan suremisen koska se aika on kovin lyhyt. Tuokin aika on kuitenkin opettanut sinulle melkoiseti. Ota positiiviset asiat siitä ja mene eteenpäin. Sinulla on ehkä 70 vuotta aikaa petrata ja kukaan meistä ei ole koskaan valmis.

Onhan se noinkin. Nyt yritän elää tässä hetkessä.

Muista tosiaankin se että kaikesta ei tarvitse selvitä yksin. Pyydä apua ja ota apu vastaan. Jonakin päivänä sinä olet se auttaja.

Vierailija kirjoitti:

Tiedätkö ap että arvostan enemmän sinua kuin monia muita tällä palstalla.

Uskon että sinun päivääsi ei pilaa yhdyssanavirheet tai hääkutsussa ollut toive.

Jos tietäisin kuka olet niin tarjoaisin jätskin kauniin kesäpäivän kunniaksi.

Oikein hyvää jatkoa sinulle.

Tulihan se narkkarien ihannoiminen ja paapominen sieltä. Ihminen, jonka ainoa saavutus on selvänä pysyminen on niiiin paljon vahvempi ja erikoisempi tyyppi kuin ne, jotka ovat aikanaan tajunneet etsiä muita ratkaisuja ongelmiinsa ja sanoneet päihteille alunperinkin ei.

Vierailija kirjoitti:

Tiedätkö ap että arvostan enemmän sinua kuin monia muita tällä palstalla.

Uskon että sinun päivääsi ei pilaa yhdyssanavirheet tai hääkutsussa ollut toive.

Jos tietäisin kuka olet niin tarjoaisin jätskin kauniin kesäpäivän kunniaksi.

Oikein hyvää jatkoa sinulle.

Kesäisin luonnossa on kaunista ja auringon lämpö lämmittää mieltä mukavasti. Toisinaan olen näpsäissyt myös muutaman valokuvan (: Ja onhan sitä jätskiäkin silloin tällöin tullut maisteltua. Oikein hyvää jatkoa sinullekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäinen olet? Mitä kamaa käytit ja kuinka kauan? Selviytymisprosenttisi riippuu näistä.

Olen nuori aikuinen. Käytin muutaman vuoden ajan: kannabis, amfetamiini, ekstaasi, kokaiini, LSD, bentsot, subu.

Toi ei kuulosta kovin pahalta, jos vaan muutama vuosi! Itsekin käyttänyt/ kokeillut nuorena muita listaltasi pl subu ja ihan hyvin menee, mielestäni ei jäänyt mitään haittaa. En siis halua vähätellä, mutta en usko että aivojasi olisit pysyvästi tuhonnut tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedätkö ap että arvostan enemmän sinua kuin monia muita tällä palstalla.

Uskon että sinun päivääsi ei pilaa yhdyssanavirheet tai hääkutsussa ollut toive.

Jos tietäisin kuka olet niin tarjoaisin jätskin kauniin kesäpäivän kunniaksi.

Oikein hyvää jatkoa sinulle.

Tulihan se narkkarien ihannoiminen ja paapominen sieltä. Ihminen, jonka ainoa saavutus on selvänä pysyminen on niiiin paljon vahvempi ja erikoisempi tyyppi kuin ne, jotka ovat aikanaan tajunneet etsiä muita ratkaisuja ongelmiinsa ja sanoneet päihteille alunperinkin ei.

En ihannoi narkkareita vaan ihmisiä jotka nousevat syvältä suosta. Sinäkö sen hääkutsun sait?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos oot pysynyt erossa päihteistä, niin hyvin menee. Ahdistuksiin ja muihin voi saada apua. Koeta altistaa itseäsi askel kerrallaan pelottaviin tilanteisiin. Ja karista se narkkarin identiteetti, olet tuomion kärsinyt ja nyt keskityt selvään elämään omana itsenäsi.

Yritän keskittyä selvään elämään, mutta toisinaan meinaa usko loppua.

Addiktioita on erilaisia: Esim ahmimishäiriö tai läheisriippuvuus on haastavia, kun ei voi lopettaa esim syömistä täysin, vaan on löydettävä keskitie ja se on hankalaa.

Sen sijaan täysin ilman päihteitä voi elää. Koita nähdä tilanne noin. Ihmisen ei tarvi käyttää mitään päihteitä ikinä.

Moni ajautuu kalteville pinnoille, jos on yksin, liikaa aikaa tai hankalia kaverisuhteita.

Silloin pitää keksiä muuta. Osoite ja puhelinnumero salaiseksi, ettei kukaan vanha tuttu vedä takaisin. Ajanvietettä voi etsiä työstä, harrastuksista tai vaikka käy AA:ssa, vaikka joka päivä. Saisitko kritsistä keskusteluapua?

Myöskin jos alat säännöllisesti vaikka juoksemaan, uimaan tms, ajattele että näin normaalit ihmiset toimii. Arki on olemista, ei tarvi olla erityistä säpinää vaan säpinä on tässä, vaikka urheilutreenissä.

Riittää kun selviydytään.

Liikunnan määrää voisin lisätä aikaisempaan nähden. Kun ei ole mitään tekemistä, niin silloin vatvon menneitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos oot pysynyt erossa päihteistä, niin hyvin menee. Ahdistuksiin ja muihin voi saada apua. Koeta altistaa itseäsi askel kerrallaan pelottaviin tilanteisiin. Ja karista se narkkarin identiteetti, olet tuomion kärsinyt ja nyt keskityt selvään elämään omana itsenäsi.

Yritän keskittyä selvään elämään, mutta toisinaan meinaa usko loppua.

Se on ihan normaalia. Onko se enemmän pelkoa, että luisuu vanhaan takaisin ja alkaa käyttää, vai ns. normaali elämä tuntuu vaan vaikealta pakertaa läpi? Kun eihän se kauhean palkitsevaa heti ole, kun joutuu aloittamaan tyhjästä aluksi.

Normaali elämä tuntuu hirveän raskaalta ja väsyn nopeasti. Toisinaan en käsitä, miten ns. terveet ihmiset jaksavat ylläpitää pirteää ja iloista olemusta koko päivän, kun minä taas haluisin paeta jonnekin loukkoon omaan rauhaani kaikesta härdellistä. Entiset huumeilla häivytetyt mt-ongelmatkin nostavat päätään.

Hirveän usein ihmiset antavat itsestään päällepäin täysin väärän kuvan. Tarkoituksellisesti.

Älä esitä mitään. Ole oma itsesi ja mieti millaista elämää haluat ja työskentele sitä kohti.

Onni löytyy yllättävän pienistä asioista.

En ole oikein koskaan osannut esittää mitään roolia. Olen siinä mielessä melko simppeli ihminen. Mitä elämältä haluisin, on pohdinnan alla.

[/quote Ihminen, jonka ainoa saavutus on selvänä pysyminen on niiiin paljon vahvempi ja erikoisempi tyyppi kuin ne, jotka ovat aikanaan tajunneet etsiä muita ratkaisuja ongelmiinsa ja sanoneet päihteille alunperinkin ei.[/quote]

Nooh, itse ainakin arvostan tuon saavutuksen tavoittanutta enemmän kuin jotakuta noin ylemmyydentuntoista ja kapeakatseista tyyppiä. Se on kuule monesti aika pienestä kiinni, kenelle mitäkin tässä elämässä tapahtuu ja minne päätyy. Ei riipu aina vahvuudesta/heikkoudesta. Ja heikkous nyt kuuluu ihmisyyteen, välillä sitä ollaan heikkoja ja erehtyväisiä.

Vierailija kirjoitti:

Muista tosiaankin se että kaikesta ei tarvitse selvitä yksin. Pyydä apua ja ota apu vastaan. Jonakin päivänä sinä olet se auttaja.

Noin minulle on usein sanottu. Meinaan vaan toisinaan unohtaa, kun olen tottunut pärjäämään yksin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäinen olet? Mitä kamaa käytit ja kuinka kauan? Selviytymisprosenttisi riippuu näistä.

Olen nuori aikuinen. Käytin muutaman vuoden ajan: kannabis, amfetamiini, ekstaasi, kokaiini, LSD, bentsot, subu.

Toi ei kuulosta kovin pahalta, jos vaan muutama vuosi! Itsekin käyttänyt/ kokeillut nuorena muita listaltasi pl subu ja ihan hyvin menee, mielestäni ei jäänyt mitään haittaa. En siis halua vähätellä, mutta en usko että aivojasi olisit pysyvästi tuhonnut tms.

Olen laskenut sen varaan, että aivoni muovautuisivat parempaan kuntoon elintapojen parantuessa. Haluaisin uskoa niin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedätkö ap että arvostan enemmän sinua kuin monia muita tällä palstalla.

Uskon että sinun päivääsi ei pilaa yhdyssanavirheet tai hääkutsussa ollut toive.

Jos tietäisin kuka olet niin tarjoaisin jätskin kauniin kesäpäivän kunniaksi.

Oikein hyvää jatkoa sinulle.

Tulihan se narkkarien ihannoiminen ja paapominen sieltä. Ihminen, jonka ainoa saavutus on selvänä pysyminen on niiiin paljon vahvempi ja erikoisempi tyyppi kuin ne, jotka ovat aikanaan tajunneet etsiä muita ratkaisuja ongelmiinsa ja sanoneet päihteille alunperinkin ei.

En ihannoi narkkareita vaan ihmisiä jotka nousevat syvältä suosta. Sinäkö sen hääkutsun sait?

Minkä hääkutsun? Minulla on ollut vaikea elämä, mutta en ole ehdoin tahdoin yrittänyt vielä pahentaa sitä itseltäni ja läheisiltä. Jokaisella olisi kyllä tilaisuus ja joku syy kokeilla, käyttää ja jatkaa käyttöä. Siksi en hirveästi ymmärrä, miksi käyttöä pitkään jatkaneet ovat joidenkin mielestä hienompia ihmisiä kuin ilman aineita vastoinkäymisensä läpikäyneet.

Tarkoitan, että päihteitä käyttävällä ihmisellä ei ole välttämättä mikään erityisen vaikea elämä, eikä päihteisiin sekaantumaton ole välttämättä pumpulissa kasvanut. Ero on vain siinä, kuka aloitti ja kuka ei. Siksi en ymmärrä ja vastustan ajatusta, että joku arvostaa päihteitä käyttävää ihmistä _enemmän_ kuin ns. tavallista. Totta kai jos tuntisit hänet ja olisitte hyviä frendejä, mutta vähän outoa jalustalle nostamista ihailla jotain ihmistä ihan vain näiden muutaman rivin perusteella, että kertoo huumeet lopettaneensa.

<3