Miten kestää lapsia lomamatkalla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäiset lapset sulla ap on? Matkustaminen on väsyttävää aikuisellekin, joten miksi ei myös lapselle. Monilla aikuisillakin on se lomamoodi hakusessa, monet pariskunnat käyttää lomansa tappeluun ja avioeropapereita laitetaan eniten vireille juuri lomien jälkeen.

Vanhempi ei oikein voi muuta tehdä kuin itse yrittää ottaa rennosti ja hyväksyä sen että lapsilla tosiaan voi tulla keskenään kärhämää myös lomalla. 

Lapset on alakoululaisia, 7-11v. 

t.ap

Eli onko lapsia kolme? No se on jo vähän hankalaa, mutta suosittelen että pidätte kunnon perhepalaverin jo ennen lomaa, jossa sovitaan että miten siellä käyttäydytään, mitä siellä tehdään jne. ja mitkä on sanktiot jos alkaa turhia kiukutella. Myös aikuiset pidättäytyvät marinasta ja kiukuttelusta vaikka väsyttäisi. Ja toki se, että lomalla sitten lomaillaan eli rentoudutaan eikä olla menossa koko ajan.

Meillä meni hyvin kevään reissu. Nälkää eikä janoa saa tulla :D eli energiapatukka ja vesi aina pienenä selviytymispakkauksena. Väsyä ei myöskään tullut paitsi paluulennolla jolloin oli sota pystyssä ja erotin vaan loppulennon ajaksi lapset etteivät ole vierekkäin. Jos on kaksi vanhempaa mukana, ehdottomasti toiselle hetkiä yksin kävelyllä tai lasillisella käymistä.

Ja se pitää myös hyväksyä että riitaa tulee. Voi tulla miehenkin kanssa. Se on perhe-elämää.

Mukavaa lomaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käydään ilman muuta katselemassa ja kiertelemässä, mutta siellähän niitä kiukkuja vasta tuleekin, kun "on ihan tylsä paikka", ja "miks ei voida jo olla uimaaltaalla" :D

t.ap

Lasten mielestä sinulla ei ole lomamoodia, vaan suoritat kaiken aikaa lomalla. Aina haluat käydä kaikissa tyhmissä paikoissa, katsella patsaita tai shoppailla vaatteita, vaikka kotona kaappisi on jo täynnä paitoja.

Ok, kiitos tästä :D Joo, kyllä minä haluan käydä myös niissä lasten mielestä "tyhmissä" paikoissa. Ihan niinkuin lapsetkin haluavat käydä niissä minun mielestäni "tyhmissä" paikoissa. Perheenä kun mennään niin kaikki täytyy ottaa huomioon. Ei voida aina olla vaan siellä uima-altaalla ja jätskillä, eikä aina voida olla vaan siellä museossa tai kansallispuistossa.

t.ap

Kai te teette nämä asiat selviksi jo kotona? Lapset on jo koulussa eli ymmärtävät hyvin jos heille puhutaan suoraan asiat selväksi mitkä on lomailun säännöt niin että kaikilla on kivaa. Lapset ei aina hoksaa sitä että loma on myös aikuisia varten ja heillä on myös oikeuksia niihin asioihin joista tykkää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinun rento asenteesiko on se että pienten lasten pitäisi selvitä moitteettomalla käytöksellä päivät (teidän valitsemissanne mahdollisesti tuttua kotia stressaavammissa olosuhteissa)? Etkö voisi asennoitua niin ettei päivä tai viikko mene siitä pilalle että siihen sattuu hetkiä jolloin lasta harmittaa ja sun pitää kestää se? Siinä olisi lomamoodia.

Uskomaton ratkaisu, miksi en itse keksinyt tätä! Kiitos.

t.ap

Ole hyvä! Se on muuten aika pätevä moneen muuhunkin elämässä, kun et voi hallita muita ihmisiä tai tapahtumia niin aina voit päättää miten niihin suhtaudut ja reagoit. Tunteet eivät aina ole tahdonalaisia mutta niihinkin voi vaikuttaa esimerkiksi juuri tietoisesti ajatusmallejaan työstämällä. Suosittelen lämpimästi!

Meillä samanikäisiä. Olen ottanut asian siltä kannalta, että se kiukkuaminen kuuluu asiaan. Jos suurin osa lomasta on kuitenkin ok, niin ne muutamat tappelut on vaan kestettävä. Yleensä yritän ohittaa pienemmät kinat huomioimatta niitä, ja keskityn juttelemaan miehen kanssa muista asioista. Isompaa riitaa jos tulee, niin karjun takaisin. Ei voi minusta odottaa, että koko loma menisi mukavasti, kyllä siitä pari päivää joutuu aina uhraamaan tappelemiseen.

Eiköhän aika moni ole tuntenut aloittajan kanssa samanlaisia tuntemuksia matkustaessaan lasten kanssa. Tottakai sellainen kiukuttelu lomalla ärsyttää. Eihän kukaan sellaisesta nauti. On ihan ok tuntea että lapsi on ärsyttävä, ihan samalla tavalla kuin kuka tahansa perheenjäsen. Tarpeeksi vaan ruokaa ja herkkuja lapsille niin ei ainakaan tule sitä nälkäkiukkua. Tuon ikäisille lapsille voisi jo ennen matkaa myös kertoa, että loma on sellaista spesiaaliaikaa koko perheelle, eikä kukaan nauti jos kiukutellaan jatkuvasti.

Noin isot lapset siis, eli ennen lomaa käytte lomasäännöt läpi. Ja niistä ei lipsuta, vaan sanktio pamahtaa, jos sääntöä rikkoo. MUTTA siihen sääntöjen laadintaan tulee jokaisen osallistua, samoin sanktioiden mietintään. ja tuo homma pitää osata MYYDÄ niille lapsille, silloin he noudattavat sitä kovin helposti.

Kuulostaa rasittavalta.

Kaveri kysyi multa, olisko Roomaan kiva mennä lasten kanssa. Vastasin totuudenmukaisesti, että en tiedä, missä olisi kivaa lasten kanssa.

Liian paljon, liian varhain, liian helposti.

Siinä syy ipanoiden tyytymättömälle narinalle.

Jos matka olisi jännää harvinaista herkkua....

Mutta vanhemmathan matkoille haluaa, ja lapset on pakko ottaa mukaan.

Itse pääsin ekaa kertaa 13-v ulkomaille. Kitinä ei olisi tullut mieleenkään.

Vierailija kirjoitti:

Meillä samanikäisiä. Olen ottanut asian siltä kannalta, että se kiukkuaminen kuuluu asiaan. Jos suurin osa lomasta on kuitenkin ok, niin ne muutamat tappelut on vaan kestettävä. Yleensä yritän ohittaa pienemmät kinat huomioimatta niitä, ja keskityn juttelemaan miehen kanssa muista asioista. Isompaa riitaa jos tulee, niin karjun takaisin. Ei voi minusta odottaa, että koko loma menisi mukavasti, kyllä siitä pari päivää joutuu aina uhraamaan tappelemiseen.

Juu olet kyllä oikeassa. Usein tuo toimiikin että ei kiinnitä mitään huomiota pieniin nahisteluihin ja harhauttaa vaikka sanomalla että "hei mikäs tuolla näkyy onko toi joku laiva?!". Mutta eipä siitä mihinkään pääse, on se silti ärsyttävää kuunneltavaa.

t.ap

Lasten kanssa matkustaessa teen jo lähtiessä selväksi miten käyttäydytään ja mitkä ovat sanktiot jos menee kiukutteluksi ja huutamiseksi. Eli lasten omia mielenkiinnon kohteita vähennetään sitä mukaan jos eivät osaa käyttäytyä. Nice and easy. 

Kouluikäiset ymmärtävät aivan hyvin pelin hengen. Ihmettelen vanhempia jotka ovat lastensa kanssa kuin jonkin hallitsemattoman luonnonvoiman edessä.  Säännöt selviksi, ja kaikille järjestyy mukavaa loma-aikaa.

Jätä ne kenneliin matkan ajaksi.

Tai mummolaan.

Vierailija kirjoitti:

Lapset eivät osaa nauttia lomamatkasta samalla tavalla kuin aikuiset, tai eivät ainakaan pysty heittäytymään samalla tavalla "lomamoodiin" ja ottamaan sellaista rennompaa asennetta. Tiedän jo valmiiksi että monta kiukkua, itkua ja huutoa on luvassa tulevalla matkallamme. On kivat hotellit, uima-altaat, jäätelöt, yhteistä aikaa ja rajattomasti huomiota meiltä vanhemmilta. Itseäni ärsyttää suunnattomasti se, että lapset viitsivät kiukutella lomamatkoilla. Joo, tiedän että ovat lapsia ja eivät osaa käsitellä tunteitaan ym. En voi sille mitään että ärsyynnyn kun eivät vaan pysty olemaan yhtä päivää kiukuttelematta. Ja ne itkuraivarit tulevat tietenkin jostain niinkin tärkeästä asiasta että Matti näki perhosen mutta Maija ei nähnyt.

Miten te muut pärjäätte lomalla lasten kanssa?

Silleen etten lähde etelään kuuntelemaan niiden mölinää.Eli  ulkomaanlomat aina, ihan aina ilman kersoja. Eihän se muuten mitään lomaa mulle ole.Ja hotla K-18 jottei tartte kuunnella muidenkaan kersoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset eivät osaa nauttia lomamatkasta samalla tavalla kuin aikuiset, tai eivät ainakaan pysty heittäytymään samalla tavalla "lomamoodiin" ja ottamaan sellaista rennompaa asennetta. Tiedän jo valmiiksi että monta kiukkua, itkua ja huutoa on luvassa tulevalla matkallamme. On kivat hotellit, uima-altaat, jäätelöt, yhteistä aikaa ja rajattomasti huomiota meiltä vanhemmilta. Itseäni ärsyttää suunnattomasti se, että lapset viitsivät kiukutella lomamatkoilla. Joo, tiedän että ovat lapsia ja eivät osaa käsitellä tunteitaan ym. En voi sille mitään että ärsyynnyn kun eivät vaan pysty olemaan yhtä päivää kiukuttelematta. Ja ne itkuraivarit tulevat tietenkin jostain niinkin tärkeästä asiasta että Matti näki perhosen mutta Maija ei nähnyt.

Miten te muut pärjäätte lomalla lasten kanssa?

Meillä ei tuollaisesta ole raivottu sen enempää kotona kuin matkoillakaan.. ovat lapset vissiin oppineet pettymyksen sietoa jo pienestä lähtien? Kolme lasta 5v sisällä. Ihan pienet saattoivat kiukutella nälkää tai väsymystä, mutta sekin oli harvinaista, kun lomalla itsellä oli hyvin aikaa ennakoida tämän tyyppisiä tilanteita.

Kato toka kommentti ja jo saapui kruunun kiillottaja paikalle :D 

Mahtava elämä varmaan teidän lapsilla, kun ovat oppineet niin paljon sietämään pettymyksiä nuoren elonsa aikana, etteivät mistään enää kiukuttele. Ja vanhemmat ennakoivat kätevästi aina ja iankaikkisesti kaiken, on varustauduttu joka tilanteeseen survival packin avulla. Ootte varmaan huippuhauskaa ja rentoa seuraa :D

7-11 -vuotiaita ja vielä kiukuttelevat lomalla? Ajattelin että kyse on joistain taaperoista jotka eivät aina sopeudu rutiinien muutoksiin. Mitähän tähän nyt sanoisi. Meidän 7- ja 11-vuotiaat tykkäävät kovasti matkustella ja jaksavat kävellä koko päivän kaupunkilomilla. Pienestä asti siihen on opetettu. Ei taida nyt ollaongelmana se että on loma vaan että olet kasvattanut narisevia kakaroita joille ei mikään kelpaa.

Matkat on niitä, jolloin onnittelen itseäni molemmin käsin siitä etten suostunut tekemään lapsia.

Tuttava oli 4 muksun kanssa Kreikassa. Oli perheen eka ulkomaanmatka.

Kun suosittelin, että kun olette siellä kerran, tehkää nyt juttuja mitä kotona ei voi.

Syökää paikallista ruokaa, käykää veneajelulla, uikaa meressä.

Sain kuulla tuutin täydeltä miten en ymmärrä millaista on lasten kanssa matkustaminen.

Joten he nyhjäsivät altaan vieressä röpläämässä puhelimiaan.

Mikäs siinä.

Minusta tuo sanktiojuttu kuulostaa vähän tylyltä. Lähdetään jo ennen lomaa siitä, että negatiivisia tunteita ei sitten ilmaista, tai muuten jäätte ilman huvipuistoa? Mieluummin itse lähden lomille iloisissa ja positiivisissa fiiliksissä, ja loman aikana sitten tulee eteen mitä tulee. Välillä olemme me vanhemmatkin kiukutelleet, jos on pitkä päivä takana. Olennaista kai olisi, ettei siihen huonotuulisuuteen jäädä jumittamaan - siinä toki opettelemista itse kullakin.

Mun mielestä jo Korkeasaaren reissu kahden 5-vuotiaan pojan kanssa oli niin rasittava, että loppupäivän sitä lepäsi ja ahmi rauhallisuutta ja hiljaisuutta.

Vierailija kirjoitti:

7-11 -vuotiaita ja vielä kiukuttelevat lomalla? Ajattelin että kyse on joistain taaperoista jotka eivät aina sopeudu rutiinien muutoksiin. Mitähän tähän nyt sanoisi. Meidän 7- ja 11-vuotiaat tykkäävät kovasti matkustella ja jaksavat kävellä koko päivän kaupunkilomilla. Pienestä asti siihen on opetettu. Ei taida nyt ollaongelmana se että on loma vaan että olet kasvattanut narisevia kakaroita joille ei mikään kelpaa.

Meilläkin on matkusteltu pienestä asti, ja lapset tykkäävät olla lomilla ja nähdä uusia asioita, ja mitä kaikkea nyt luettelitkaan. Kasvattamistakin ollaan harrastettu. Silti välillä käy niin, että lapset tappelevat. Tällaista on elämä. Lapsillamme on voimakkaat tunteet (kuten meillä vanhemmillakin), ja ihan aina ei niiden hillitseminen onnistu. Minusta se ei ole pelkästään huono asia, vaikka ärsyttääkin välillä. Toisaalta olemme myös herkkiä innostumaan asioista.

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä jo Korkeasaaren reissu kahden 5-vuotiaan pojan kanssa oli niin rasittava, että loppupäivän sitä lepäsi ja ahmi rauhallisuutta ja hiljaisuutta.

Ja niiden vanhemmat oli siis mukana.

En silti muista retkestä muuta kuin jatkuvan huudon, kinastelun ja valituksen. Ei ne edes välittäneet katsella eläimiä pahemmin. Koko ajan oli väsy, kuuma, kylmä, nälkä, jano, pissahätä tai tylsää. Ja sitten itkettiin.

Eihän ne totelleet, vanhemmat juoksi perässä.

Miten tollasta kukaan jaksaa päivästä toiseen?

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuo sanktiojuttu kuulostaa vähän tylyltä. Lähdetään jo ennen lomaa siitä, että negatiivisia tunteita ei sitten ilmaista, tai muuten jäätte ilman huvipuistoa? Mieluummin itse lähden lomille iloisissa ja positiivisissa fiiliksissä, ja loman aikana sitten tulee eteen mitä tulee. Välillä olemme me vanhemmatkin kiukutelleet, jos on pitkä päivä takana. Olennaista kai olisi, ettei siihen huonotuulisuuteen jäädä jumittamaan - siinä toki opettelemista itse kullakin.

No tämä! Kiva lapsista lähteä lomalle kun vanhemmat pohjustaa sillä että odotamme teidän käyttäytyvän huonosti ja siksipä olemme etukäteen miettineet tällaisen rangaustusvalikoiman lomakäyttöön, tadaa!

Miksei voi valmistella lapsia positiivisemmin? Sen sijaan että sanoisi "jos kiukuttelet, rankaisen" niin voisi jutella yhdessä että mitä olisi hyvä huomioida että kiukuttaisi mahdollisimman vähän tai miten voitaisiin toimia jos yhtä alkaa jurppia. Ja asian voi tietysti pohjustaa niin että tässähän ollaan lähdössä mukavaan reissuun ja meillä tulee olemaan enimmäkseen kivaa, mutta on ihan tavallista että reissussakin tulee harmeja, ja koska huono tuuli tarttuu niin on hyvä että niistä sitten pääsisi yli ja eteen päin. Jne.

Mutta tämähän on lässytystä. Rangaistuksia olla pitää!