En muista paljonkaan lapsuudestani, onkohan ihan normaalia?
Olen päälle nelikymppinen. Törmään usein kysymyksiin, joihin en pysty sanomaan mitään, koska en muista. Täälläkin kysytään, miten on kuullut laulun sanat lapsena. En muista yhtään. Siskoni muisteli yhtä reissua Lappiin ja Kalajoelle, jossa olen ollut mukana 6-vuotiaana. Minulla ei ole minkäänlaista muistikuvaa. En muista koulun aloitusta, enkä yhtään lapsuuden joulua. Muistoja on lähinnä niistä asioista, jotka jatkuivat läpi lapsuuden. Esim. kesämökillä tehdyt puuhat muistan hyvin: soudettiin järvellä, uitiin, saunottiin, kuinka 8-vuotiaana maalasin kesämökin ja myöhemmin terassin, jäätelönhakureissut kyläkaupasta. Muistan marjastusreissut, koska ne tapahtuivat joka vuosi. Kaikki yksittäiset tapahtumat taas voisivat olla tapahtuneet minulle tai kenelle tahansa. Mielestäni olen muistanut enemmän lapsuudesta aiemmin. Tuntuu kuin joka vuosi katoaisi muistoja. Onkohan tämä normaalia? Toimiiko ihmisen muisti siten, että osa muistoista katoaa sitä mukaa kun tulee uusia muistoja?
Kommentit (5)
Kyllä
Ne muistot ovat tietenkin olemassa mutta ne on yhä vaikeampi kaivaa esiin kun uusia tulee tilalle ja muistot myös hämärtyvät ja muuttuvat. Esim sinä ja joku kaverisi muistatte jonkin yhteisen asian takuulla eri tavalla ja luultavasti molemmat vähän väärin
En minäkään muista koulun aloitusta. Olen huomannut, että tulee uusia, merkityksellisempiä muistoja. Synnytykset muistan hyvin tarkasti.
N41
Vanhuksetkin muistaa asioita lapsuudestaan. Jos ei muista mitään, niin voihan siihen olla syy. Jokin alkava muistisairaus, kilpirauhasen toimintahäiriö, parkinsonintauti.
Vastatkaa nyt joku yli nelikymppinen, että muistatteko te oikeasti lapsuudesta, miten olette kuulleet laulunsanoja? Alkaa huolestuttaa, kun tuo kyseinen ketju on täynnä kommentteja ja muistoja, enkä minä muista yhtään. En muista edes, mitä lauluja silloin on kuunneltu, paitsi nämä Popsi, popsi porkkanaa ja Aurinko paistaa, vettä sattaa, taitaa tulla kesä- tyyppiset rallatukset.
-ap
Ei kukaan muista mitään sellaisia asioita, mitkä eivät ole olleet itselle mitenkään isoja asioita. Mitä vanhemmaksi myös tulemme sitä vähemmän muistamme. Joillekkin nuo mitä he ovat muistaneet ovat voineet olla jollain tavalla merkityksellisiä ja siksi muistavat.