Yritin vähentää masennuslääkitystä, ei olisi kannattanut
Tosiaan lääkäri sanoi puhelimessa vain että vähennä ja lopeta vaan kokonaan jos siltä tuntuu, ja olo oli hyvä. Aloitin kuitenkin kevyesti ja otin vaan puolikkaan annoksen. Tuli perus oireita, joiden loputtua olo alkoi n.2kk aikana muistuttamaan taas sitä oloa joka oli masentuneena. Tämän tajuttuani siirryin takaisin normaaliin annokseen.
Nyt on hirveä olo, ei saa unta, masentaa, ei saa aikaiseksi yms. Vertaistukea?
Kommentit (11)
Vierailija kirjoitti:
Omapahahan on elämäsi, itse en niitä myrkkyjä söisi.
Ne on kuules auttaneet mua ihan todella paljon! Nämä vaihtelut nyt sekoittaa ja toki harmittaa että eikö masennus olekaan vielä ohi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Omapahahan on elämäsi, itse en niitä myrkkyjä söisi.
Aha. Että jättäisin lääkkeet ottamatta vaikka esimerkiksi kärsisit itsetuhoisista ajatuksista/teoista ja/tai toimintakykyisempi olisi niin nollassa, ettet selviäisi päivittäisistä askareista ja arjesta?
Jep.
Minulle kävi samoin kun lopetin lääkärin kehotuksesta. Taas meni kaikki ilo elämästä. Joten aloitin uudelleen ja nyt syön mahdollisimman pienellä annostuksella eli sillä jolla oireet pysyy poissa. Varmaan loppuelämän kun en näe syytä miksi pitäisi taistella väkisin lääkkeettä kun elämä on parempaa näin. Ei kai diabeteksen tai verenpainetaudin sairastaville sanota että lopeta niiden myrkkyjen syöminen.
Hyvä, että sinulla lääkkeet toimivat. Nyt tiedät että tällä hetkellä tarvitset niitä, etkä turhaudu ainakaan siitä, että söisit niitä turhaan.
Masennuskin todennäköisesti paranee ajan myötä. Nyt elät päivän kerrallaan, ja nauti elämästä niiden lääkkeiden avulla.
Vierailija kirjoitti:
Minulle kävi samoin kun lopetin lääkärin kehotuksesta. Taas meni kaikki ilo elämästä. Joten aloitin uudelleen ja nyt syön mahdollisimman pienellä annostuksella eli sillä jolla oireet pysyy poissa. Varmaan loppuelämän kun en näe syytä miksi pitäisi taistella väkisin lääkkeettä kun elämä on parempaa näin. Ei kai diabeteksen tai verenpainetaudin sairastaville sanota että lopeta niiden myrkkyjen syöminen.
Tätä minäkin mietin/pelkään; syonkö näitä loppuelämän. Mitään haittaa näistä ei minulle ole ollut, joten pystyisin elämään hyvin lääkkeiden kanssa. Kuitenkin koen ne jossain määrin epäterveellisiksi ja epäekologisiksi, joten en haluaisi syödä näitä..
Ap
Vierailija kirjoitti:
Omapahahan on elämäsi, itse en niitä myrkkyjä söisi.
Aika hurjat sanat. Voi olla, että muutat mieltäsi siinä kohtaa, jos kärsit kroonisista kivuista ja huimauksesta, jonka takia et ennen pitkää jaksa etkä uskalla enää lähteä ovesta ulos. Jos sinulle tulee näköhäiriöitä ja paineen tunnetta päässä ja silmissä; syöt särkylääkkeitä ja yrität jumpata hartioita, mutta koska kyse ei ole tension neckistä niin päänsärky ei hellitä.
Toivottavasti elämä kohtelee sinua silkkihansikkain etkä joudu mitään tuollaista kokemaan.
Jos se loppuelämän lääkkeensyönti auttaa ihmisarvoisen elämän ylläpidossa, niin miksi ei? Syödäänhän diabetes- ja verenpainelääkkeitäkin, ja tusinoittain muita lääkkeitä ihan koko elämä. Miksi mielialalääkkeet olis jotenkin eri asia? "Myrkkyjä" my ass...
Kannattaa vain kuulostella sitä omaa oloa ja etsiä se sopiva annos, se ei välttämättä ole se korkein mahdollinen.
Vierailija kirjoitti:
Jos se loppuelämän lääkkeensyönti auttaa ihmisarvoisen elämän ylläpidossa, niin miksi ei? Syödäänhän diabetes- ja verenpainelääkkeitäkin, ja tusinoittain muita lääkkeitä ihan koko elämä. Miksi mielialalääkkeet olis jotenkin eri asia? "Myrkkyjä" my ass...
Kannattaa vain kuulostella sitä omaa oloa ja etsiä se sopiva annos, se ei välttämättä ole se korkein mahdollinen.
Korkeata annosta minulla ei ole nytkään. Vain 10mg, ja kokeilin viittä.
Ap
Masennuslääkkeet eivät ole myrkkyä, toisin kuin esim solusalpaajat jotka kirjaimellisesti ovat myrkkyä, siksihän hiuksetkin lähtee päästä! Silti jos pitää valita myrkky tai kuolema, suurin osa valitsee myrkyn. Sama homma monella masennuslääkkeiden kanssa, jotka eivät edes aiheuta mitään kaikkien karvojen lähtöä päästä, tapa kehosta terveitäkin soluja, aiheuta 24/ 7 oksennusta jne.. joten myrkkyhuutelijat, hävetkää tyhmyyttänne!
Omapahahan on elämäsi, itse en niitä myrkkyjä söisi.