Lue keskustelun säännöt.
Pidänkö oman nimeni vai otanko miehen nimen? Miten te teitte ratkaisunne?
28.06.2018 |
En yleensä ole näin päättämätön, mutta nyt olen täydellisessä 50-50 -tilanteessa, enkä saa päätöstä tehtyä. Tiivistettynä asia on niin, että pidän omasta sukunimestäni ja pitäisin sen mielelläni, mutta miehelle taas on hyvin tärkeää että meillä olisi sama nimi. Hän on perinteinen sillä tavalla. Apua ei tule myöskään siitä että toinen nimi olisi kivampi tai sointuvampi: meillä on molemmilla suht harvinaiset sukunimet, mutta ne ovat myös aika samankaltaiset (samankaltaiset siis tyyliin "Virtanen" ja "Nieminen").
Minä toden totta välitän mieheni mielipiteestä, ja näen miten tärkeä asia on hänelle. Silti omasta nimestä luopuminen tuntuu surulliselta. Yhdistelmänimeä en halua, sillä juuri nimien samankaltaisuuden vuoksi se kuulostaisi hassulta :)
Millä perusteella te olette tehneet päätöksenne?
Kommentit (21)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kumpikin piti oman nimensä. Olemme edelleen omia yksilöitämme vaikka olemme naimisissa, ja meillä on ollut omat nimet vauvasta asti. Vaikka kuinka rakastankin miestäni, en silti halua luopua omasta nimestäni ja ottaa jotain minulle vieraan suvun nimeä. Onneksi mies oli samoilla linjoilla eikä asiasta oikeastaan tarvinnut keskustella.