Lue keskustelun säännöt.
Ystävyys joojoo-ihmisen kanssa: iso virhe!
28.06.2018 |
Ystävyys perästä vedettävän myötäilijän kanssa on iso virhe. Välttäkää tällaisia ihmisiä, niin pääsette helpommalla!
Kommentit (44)
okEi okEi kirjoitti:
Voisitko itse olla niin peloittava, ettei ystäväsi uskalla kieltäytyä kohdallasi mistään.
Välttää riitaa suostuessaan vaatimuksiisi.
Kerro toki tässä millä tavoin sinä yleensä pelottelet ystäviäsi? Eikö yleensä epämieluista seuraa vain vältellä sen sijaan, että siihen vuosi toisensa jälkeen tietoisesti hakeuduttaisiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin on. Minulla oli sellainen ihminen elämässäni, ja erehdyin jopa jonkin aikaa luulemaan, että hän oli ystäväni. Tuo joojoo-meininki ei sentään lopettanut ystävyyttämme tai ainakaan ollut siihen ainoa syy, mutta kyllä se piirre oli todella ärsyttävä.
Hän on sellainen ihminen, että jos minä sanoin hänelle, että kyllä punainen on maailman kaunein väri, mutta sininen on ruma ja ärsyttävä, niin hän oli aivan samaa mieltä kanssani. Sitten siihen tuli joku, joka puuskahti, että ei voi sietää punaista, mutta sinisessä on sitä jotain. Niin mitä tekee hän? Hän menee siinä minun läsnäollessani ylistämään juuri tämän viimeksi äänessä olleen makua ja mielipidettä. Minä kuuntelin monet kerrat vierestä, kuinka hän muutti mieltään miltei kesken lauseen, kun joku esitti jonkun mielipiteen. Sitten kun ärsyynnyin lopulta tuollaisesta touhusta, ja joskus huomautin, että etkös sinä äsken juuri sanonut päinvastoin, niin sieltä tuli "niin mutta minä tarkoitin..." Ei sellaisen ihmisen mielipiteeseen voi luottaa yhtään eikä häneltä voi kysyä mitään, kun ei sieltä totuutta koskaan kuule - vain sen, mitä hän arvelee toisen haluavan kuulla.
Hyi hyi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli joskus "joo joo-nainen" panosuhteena. Sen kanssa oli helppoa kun kaikki kävi, mitä ehdotin. Tai ei tarvinnut edes ehdottaa, kun vaan tein mitä halusin.
Homma loppui sitten kun löysin nykyisen vaimoni. Toivottavasti joku muu on käskyttänyt naista hyvin sen jälkeen.
Eli käytit sitä toista vain hyväksi. Hänellä saattoi olla hyvinkin syviä rakkaudentunteita sinua kohtaan ja lemppasit sitten hänet toisen naisen vuoksi. Aika itsekästä ja tunteetonta toimintaa toisen tunteiden kustannuksella. Näin ei tee ihminen joka ottaa myös toisten tunteet huomioon.
Panosuhde kuulostaa sellaiselta järjestelyltä, johon kumpikin suhteen osapuoli on vapaaehtoisesti suostunut. Tällaisen suhteen voi yleensä jompikumpi päättää melko kevyin perustein.
Vierailija kirjoitti:
Jos sulla on resting bitch face, niin jengi ei uskalla sanoa kuin joo jooo.
Kukaan ei ole ikinä väittänyt tällaista. Ja jos olisikin, niin eikö tuo olisi aika lapsellinen syy loputtomalle myötäilemiselle?
Vierailija kirjoitti:
Niin on. Minulla oli sellainen ihminen elämässäni, ja erehdyin jopa jonkin aikaa luulemaan, että hän oli ystäväni. Tuo joojoo-meininki ei sentään lopettanut ystävyyttämme tai ainakaan ollut siihen ainoa syy, mutta kyllä se piirre oli todella ärsyttävä.
Hän on sellainen ihminen, että jos minä sanoin hänelle, että kyllä punainen on maailman kaunein väri, mutta sininen on ruma ja ärsyttävä, niin hän oli aivan samaa mieltä kanssani. Sitten siihen tuli joku, joka puuskahti, että ei voi sietää punaista, mutta sinisessä on sitä jotain. Niin mitä tekee hän? Hän menee siinä minun läsnäollessani ylistämään juuri tämän viimeksi äänessä olleen makua ja mielipidettä. Minä kuuntelin monet kerrat vierestä, kuinka hän muutti mieltään miltei kesken lauseen, kun joku esitti jonkun mielipiteen. Sitten kun ärsyynnyin lopulta tuollaisesta touhusta, ja joskus huomautin, että etkös sinä äsken juuri sanonut päinvastoin, niin sieltä tuli "niin mutta minä tarkoitin..." Ei sellaisen ihmisen mielipiteeseen voi luottaa yhtään eikä häneltä voi kysyä mitään, kun ei sieltä totuutta koskaan kuule - vain sen, mitä hän arvelee toisen haluavan kuulla.
Minähän oikein on syynä tällaiseen käyttäytymiseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin on. Minulla oli sellainen ihminen elämässäni, ja erehdyin jopa jonkin aikaa luulemaan, että hän oli ystäväni. Tuo joojoo-meininki ei sentään lopettanut ystävyyttämme tai ainakaan ollut siihen ainoa syy, mutta kyllä se piirre oli todella ärsyttävä.
Hän on sellainen ihminen, että jos minä sanoin hänelle, että kyllä punainen on maailman kaunein väri, mutta sininen on ruma ja ärsyttävä, niin hän oli aivan samaa mieltä kanssani. Sitten siihen tuli joku, joka puuskahti, että ei voi sietää punaista, mutta sinisessä on sitä jotain. Niin mitä tekee hän? Hän menee siinä minun läsnäollessani ylistämään juuri tämän viimeksi äänessä olleen makua ja mielipidettä. Minä kuuntelin monet kerrat vierestä, kuinka hän muutti mieltään miltei kesken lauseen, kun joku esitti jonkun mielipiteen. Sitten kun ärsyynnyin lopulta tuollaisesta touhusta, ja joskus huomautin, että etkös sinä äsken juuri sanonut päinvastoin, niin sieltä tuli "niin mutta minä tarkoitin..." Ei sellaisen ihmisen mielipiteeseen voi luottaa yhtään eikä häneltä voi kysyä mitään, kun ei sieltä totuutta koskaan kuule - vain sen, mitä hän arvelee toisen haluavan kuulla.
Ette te olleet ystäviä, tehän kiusasitte häntä!
Vierailija kirjoitti:
okEi okEi kirjoitti:
Voisitko itse olla niin peloittava, ettei ystäväsi uskalla kieltäytyä kohdallasi mistään.
Välttää riitaa suostuessaan vaatimuksiisi.
Kerro toki tässä millä tavoin sinä yleensä pelottelet ystäviäsi? Eikö yleensä epämieluista seuraa vain vältellä sen sijaan, että siihen vuosi toisensa jälkeen tietoisesti hakeuduttaisiin?
En tiedä sinusta, mutta itselläni ei ole tapana peloitella ketään. Ei ole tarvetta korostaa itseäni. Näen ihmisistä pelkästään katsomalla paljon asioita, ilman puhetta. Olen hyvin intuitiivinen ja se lahja on pelastanut minut monestakin pahasta paikasta. Minun ei tarvitse vältellä epämieluista seuraa. Onneksi minulla ei ole sellaisia ihmisiä ympärilläni, vaan tulen toimeen erilaisten ja eri-ikäisten kanssa. Ystäväksi nimeän sellaisen henkilön, jonka kanssa meillä on molemmilla hauskaa ja kumpikin innostuu samoista asioista ilman että toisen täytyy vetää toista perässä kuin kivirekeä. Kuten vanha sanonta kuuluu;
Anna kaveruutes kaikille
Ystävyytes harvoille
Rakkautesi yhdelle
*****
Kysymys kuuluu; Onko sinulla ystäviä vai vain kavereita? Jos jotain täytyy vetää perässä kuin kivirekeä, ei se ystävyydeltä vaikuta. Se on enemmänkin kaverisuhde ja näillä on eroa.
Millainen ystävä sinä olet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin on. Minulla oli sellainen ihminen elämässäni, ja erehdyin jopa jonkin aikaa luulemaan, että hän oli ystäväni. Tuo joojoo-meininki ei sentään lopettanut ystävyyttämme tai ainakaan ollut siihen ainoa syy, mutta kyllä se piirre oli todella ärsyttävä.
Hän on sellainen ihminen, että jos minä sanoin hänelle, että kyllä punainen on maailman kaunein väri, mutta sininen on ruma ja ärsyttävä, niin hän oli aivan samaa mieltä kanssani. Sitten siihen tuli joku, joka puuskahti, että ei voi sietää punaista, mutta sinisessä on sitä jotain. Niin mitä tekee hän? Hän menee siinä minun läsnäollessani ylistämään juuri tämän viimeksi äänessä olleen makua ja mielipidettä. Minä kuuntelin monet kerrat vierestä, kuinka hän muutti mieltään miltei kesken lauseen, kun joku esitti jonkun mielipiteen. Sitten kun ärsyynnyin lopulta tuollaisesta touhusta, ja joskus huomautin, että etkös sinä äsken juuri sanonut päinvastoin, niin sieltä tuli "niin mutta minä tarkoitin..." Ei sellaisen ihmisen mielipiteeseen voi luottaa yhtään eikä häneltä voi kysyä mitään, kun ei sieltä totuutta koskaan kuule - vain sen, mitä hän arvelee toisen haluavan kuulla.
Ette te olleet ystäviä, tehän kiusasitte häntä!
Samaa mieltä. Kaverisuhde ennemminkin.
Vierailija kirjoitti:
Hyi hyi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli joskus "joo joo-nainen" panosuhteena. Sen kanssa oli helppoa kun kaikki kävi, mitä ehdotin. Tai ei tarvinnut edes ehdottaa, kun vaan tein mitä halusin.
Homma loppui sitten kun löysin nykyisen vaimoni. Toivottavasti joku muu on käskyttänyt naista hyvin sen jälkeen.
Eli käytit sitä toista vain hyväksi. Hänellä saattoi olla hyvinkin syviä rakkaudentunteita sinua kohtaan ja lemppasit sitten hänet toisen naisen vuoksi. Aika itsekästä ja tunteetonta toimintaa toisen tunteiden kustannuksella. Näin ei tee ihminen joka ottaa myös toisten tunteet huomioon.
Panosuhde kuulostaa sellaiselta järjestelyltä, johon kumpikin suhteen osapuoli on vapaaehtoisesti suostunut. Tällaisen suhteen voi yleensä jompikumpi päättää melko kevyin perustein.
Itsekästä ja moraalitonta.
Minua ei edes haluta ilman tunteita toista ihmistä kohtaan.
Siis kumpikin osapuoli on ottanut tämän puheeksi?
Vai kuvitteleeko toinen osapuoli että on joku sanaton sopimus?
Näillä kahdella viimeisellä kysymys-lauseella on eroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla tuollainen joojoo-käytös johtuu huonosta itsetunnosta, joka taas johtuu koulukiusaamisesta. Olen tosi huono kertomaan omia näkemyksiä tai ideoita, kun ajattelen että ne lytätään kuitenkin. Tosi tyhmää, kun koulukiusaamisestakin on jo yli kymmenen vuotta aikaa ja järjellä tiedän, ettei ystävät mua tyhmänä pitäisi. Olen kyllä yrittänyt opetella pois tästä käytöksestä, mutta prosessi on kesken vielä.
Vierailija kirjoitti:
Raskasta on ja varsinkin, jos puoliso on tuollainen. Tarkoittaa, että ihminen on epävarma ja sen vuoksi passiivinen päätösten suhteen. Toinen syy on ettei ole kiinnostunut ja innostunut.
Minäkin kuvittelin aina, että erityisesti puolisoina tällaiset ihmiset ovat hankalia. Mutta näköjään myös ystävyys voi olla yllättävän vaikeaa, jos toinen ei pysty puhumaan suoraan ajatuksistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyi hyi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli joskus "joo joo-nainen" panosuhteena. Sen kanssa oli helppoa kun kaikki kävi, mitä ehdotin. Tai ei tarvinnut edes ehdottaa, kun vaan tein mitä halusin.
Homma loppui sitten kun löysin nykyisen vaimoni. Toivottavasti joku muu on käskyttänyt naista hyvin sen jälkeen.
Eli käytit sitä toista vain hyväksi. Hänellä saattoi olla hyvinkin syviä rakkaudentunteita sinua kohtaan ja lemppasit sitten hänet toisen naisen vuoksi. Aika itsekästä ja tunteetonta toimintaa toisen tunteiden kustannuksella. Näin ei tee ihminen joka ottaa myös toisten tunteet huomioon.
Panosuhde kuulostaa sellaiselta järjestelyltä, johon kumpikin suhteen osapuoli on vapaaehtoisesti suostunut. Tällaisen suhteen voi yleensä jompikumpi päättää melko kevyin perustein.
Miten moraalitonta meininkiä.
Oliko sopimus sanaton, eli vain sinun päässäsi itsesovittuna, vai olitteko molemmat keskustelleet rehellisesti, että tämä nyt on vaan sellainen panosuhde? Näillä on iso ero. Et voi päättää asiaa toisen puolesta.
Lukekaa kirja idiootit ympärilläni. Helpottaa kun ymmärtää toisia paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olin joskus tuommoinen joojoo ihminen. Tajusin myöhemmin sen johtuneen masennuksesta, kun mitään ei kiinnosta, niin on ihan sama. Voisiko ystäväsi olla masentunut? Se on rankkaa olla tuommoisen ystävä (tajuan sen nyt). Mutta silloin sitä varsinkin tarvii ystävää lähelle.
Et ole ajatuksenlukija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyi hyi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli joskus "joo joo-nainen" panosuhteena. Sen kanssa oli helppoa kun kaikki kävi, mitä ehdotin. Tai ei tarvinnut edes ehdottaa, kun vaan tein mitä halusin.
Homma loppui sitten kun löysin nykyisen vaimoni. Toivottavasti joku muu on käskyttänyt naista hyvin sen jälkeen.
Eli käytit sitä toista vain hyväksi. Hänellä saattoi olla hyvinkin syviä rakkaudentunteita sinua kohtaan ja lemppasit sitten hänet toisen naisen vuoksi. Aika itsekästä ja tunteetonta toimintaa toisen tunteiden kustannuksella. Näin ei tee ihminen joka ottaa myös toisten tunteet huomioon.
Panosuhde kuulostaa sellaiselta järjestelyltä, johon kumpikin suhteen osapuoli on vapaaehtoisesti suostunut. Tällaisen suhteen voi yleensä jompikumpi päättää melko kevyin perustein.
Miten moraalitonta meininkiä.
Oliko sopimus sanaton, eli vain sinun päässäsi itsesovittuna, vai olitteko molemmat keskustelleet rehellisesti, että tämä nyt on vaan sellainen panosuhde? Näillä on iso ero. Et voi päättää asiaa toisen puolesta.
Kyllä, oli molempien sopima juttu. Kesti aikansa ja päättyi sitten. Mikä tässä oli moraalitonta?
Musta tulee välillä joo joo -ihminen sillä jotkin ihmiset eivät ota muita vastauksia vastaan. Eräänkin kanssa yritin ehdottaa yhtä sun toista vuosikausien ajan, mutta kun mikään ei koskaan kelvannut, tai toinen osasi/tiesi/kykeni paremmin, niin eipä niillä mun ehdotuksilla ollut lopulta mitään väliä. Ilmeisesti kyselyt oli vaan retorisia, ja mut kaivattiin lähinnä nyökyttelemään samaa tahtia. Olen sittemmin siirtynyt toisenlaiseen seuraan.
Et ole ajatuksenlukija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyi hyi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli joskus "joo joo-nainen" panosuhteena. Sen kanssa oli helppoa kun kaikki kävi, mitä ehdotin. Tai ei tarvinnut edes ehdottaa, kun vaan tein mitä halusin.
Homma loppui sitten kun löysin nykyisen vaimoni. Toivottavasti joku muu on käskyttänyt naista hyvin sen jälkeen.
Eli käytit sitä toista vain hyväksi. Hänellä saattoi olla hyvinkin syviä rakkaudentunteita sinua kohtaan ja lemppasit sitten hänet toisen naisen vuoksi. Aika itsekästä ja tunteetonta toimintaa toisen tunteiden kustannuksella. Näin ei tee ihminen joka ottaa myös toisten tunteet huomioon.
Panosuhde kuulostaa sellaiselta järjestelyltä, johon kumpikin suhteen osapuoli on vapaaehtoisesti suostunut. Tällaisen suhteen voi yleensä jompikumpi päättää melko kevyin perustein.
Miten moraalitonta meininkiä.
Oliko sopimus sanaton, eli vain sinun päässäsi itsesovittuna, vai olitteko molemmat keskustelleet rehellisesti, että tämä nyt on vaan sellainen panosuhde? Näillä on iso ero. Et voi päättää asiaa toisen puolesta.
Minun ehdotuksesta aloitimme tämän seksisuhteen ja se kävi myös naiselle. Ja sovittiin myös että voidaan lopettaa jos toinen löytää vakavamman suhteen. Ihan yhteinen sopimus, eikä mitään painostamista. Ja vaikka olin itse se aktiivinen ja kokeilimme hyvin monenlaisia juttuja niin pidin kyllä huolen myös naisen nautinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin on. Minulla oli sellainen ihminen elämässäni, ja erehdyin jopa jonkin aikaa luulemaan, että hän oli ystäväni. Tuo joojoo-meininki ei sentään lopettanut ystävyyttämme tai ainakaan ollut siihen ainoa syy, mutta kyllä se piirre oli todella ärsyttävä.
Hän on sellainen ihminen, että jos minä sanoin hänelle, että kyllä punainen on maailman kaunein väri, mutta sininen on ruma ja ärsyttävä, niin hän oli aivan samaa mieltä kanssani. Sitten siihen tuli joku, joka puuskahti, että ei voi sietää punaista, mutta sinisessä on sitä jotain. Niin mitä tekee hän? Hän menee siinä minun läsnäollessani ylistämään juuri tämän viimeksi äänessä olleen makua ja mielipidettä. Minä kuuntelin monet kerrat vierestä, kuinka hän muutti mieltään miltei kesken lauseen, kun joku esitti jonkun mielipiteen. Sitten kun ärsyynnyin lopulta tuollaisesta touhusta, ja joskus huomautin, että etkös sinä äsken juuri sanonut päinvastoin, niin sieltä tuli "niin mutta minä tarkoitin..." Ei sellaisen ihmisen mielipiteeseen voi luottaa yhtään eikä häneltä voi kysyä mitään, kun ei sieltä totuutta koskaan kuule - vain sen, mitä hän arvelee toisen haluavan kuulla.
Ette te olleet ystäviä, tehän kiusasitte häntä!
Ja mitä kiusaamista sinä tässä olet näkevinäsi? Kerro toki muillekin.
Vierailija kirjoitti:
Minä olin joskus tuommoinen joojoo ihminen. Tajusin myöhemmin sen johtuneen masennuksesta, kun mitään ei kiinnosta, niin on ihan sama. Voisiko ystäväsi olla masentunut? Se on rankkaa olla tuommoisen ystävä (tajuan sen nyt). Mutta silloin sitä varsinkin tarvii ystävää lähelle.
En usko tässä tapauksessa olleen kyse tästä, mutta ihan kiinnostava ja uusi näkökulma tähän aiheeseen.
Eli käytit sitä toista vain hyväksi. Hänellä saattoi olla hyvinkin syviä rakkaudentunteita sinua kohtaan ja lemppasit sitten hänet toisen naisen vuoksi. Aika itsekästä ja tunteetonta toimintaa toisen tunteiden kustannuksella. Näin ei tee ihminen joka ottaa myös toisten tunteet huomioon.