Lue keskustelun säännöt.
Hyviä vinkkejä tissitakiaisen vieroittamiseen?
27.06.2018 |
Minulla on lähes vuoden ikäinen lapsi, joka viihtyy edelleen hyvin tiiviisti rinnalla, myös yöllä. Kiinteät ruoat menevät siksi kaupaksi hyvin vaihtelevasti, monesti huonosti. Olenkin ajatellut lopettaa imetyksen, koska se ei nykyisellään tunnu enää olevan äidin eikä lapsen etu. Osaisiko joku antaa hyviä vinkkejä imetyksen lopettamiseen silloin, kun lapsi on hyvin kiintynyt rinnalla oloon?
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopeta ensin se yösyöttö, silittele, taputtele, rauhoitta lapsi takaisin uneen, älä missään nimessä anna mitään tuttipulloa tilalle. Tämän pitäisi vaikuttaa siihen, että päivällä lapsi syö enemmän ruokaa.
Olen yrittänyt, mutta minun kanssani lapsi ei öisin rauhoitu ilman tissin tarjoamista. Ja lapsen isä ei aina öisin ole paikalla rauhoittelemassa vauvaa.
Voisitko odottaa, kunnes miehelläsi on kesälomaa? Vai asutteko erillään? Jos asutte, onko sinulla jotakuta muuta läheistä ihmistä, jota voisit pyytää avuksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopeta ensin se yösyöttö, silittele, taputtele, rauhoitta lapsi takaisin uneen, älä missään nimessä anna mitään tuttipulloa tilalle. Tämän pitäisi vaikuttaa siihen, että päivällä lapsi syö enemmän ruokaa.
Olen yrittänyt, mutta minun kanssani lapsi ei öisin rauhoitu ilman tissin tarjoamista. Ja lapsen isä ei aina öisin ole paikalla rauhoittelemassa vauvaa.
Voisitko odottaa, kunnes miehelläsi on kesälomaa? Vai asutteko erillään? Jos asutte, onko sinulla jotakuta muuta läheistä ihmistä, jota voisit pyytää avuksi?
Miehellä on vuorotyö. Olemmekin nyt siksi ajatelleet ajoittaa rinnasta vieroittamisen kesäloman ajaksi. Miehen kotona olo päivisin varmasti helpottaa imetyksen lopettamista, koska isän seurassa vauva syö paremmin kuin minun ruokkimanani. Minun tarjoamanani ruoka maistuu huonosti, kun ilmeisesti maidon tuoksu häiritsee ruokailuun keskittymistä.
Esikoinen oli tottunut saamaan maitoa aina halutessaan, yösyötöt kyllä lopetin ihan seinään (muutama yö meni hammasta purren, mutta 2vk lopettamisesta nukkui läpi yöt)
Päivisin rupesin tarjoamaan maitoa vain tiettyinä ruoka-aikoina, sitten pikkuhiljaa vähensin noita aikoja, lopulta sai vaan iltaisin ja aamuisin, ja sitten vain iltaisin ja lopulta unohti itse pyytää iltamaitoa.
Meillä oli kyllä ihan tavislapsi, ei mikään erityisen kiintynyt. Joskun kymmenkuisena alkoi vihdoin syödä ruokahetkissä sen verran, että tissi saattoi syömisen jälkeen unohtua, kun laski leikkimään. Joskus huomasi kesken leikkien, ettei olekaan vielä saanut maitoa, mutta tuli pyytämään sitä yhä harvemmin.
Yöimetys jatkui meillä kauemmin kuin päivällä. Joskus kahdeksan kk:n paikkeilla onnistuttiin parin yön huutamisella rajottamaan yösyönnin yhteen varhaisaamun syöntiin. Tuo oli selvästi lapselle se tärkein imetyshetki ja se olikin viimeinen, joka jätettiin pois n. 14 kk ikäisenä. Sitä edelsi parin viikon vaihe, jossa yöllä herättiin tunnin välein tissille. Sopivassa kohdassa laitettiin stoppi tälle ja samalla koko imetykselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse ehkä odottaisin sinne vuoden ikään, niin ei tulisi sitten pullosta ongelmaa. Ensimmäisen lapsen kanssa neuvolasta painostettiin lopettamaan koko imetys. Vauvalla oli refluksi ja yöllä imeminen helpotti poltteeseen ruokatorvessa. Tosin siinä oli se ongelma että sitten taas vatsassa oli maitoa joka alkoi seilamaan taas ylöspäin. Refluksi diagnosoitiin vasta tämän lopetuksen jälkeen. Jos olisin tiennyt refluksista, en olisi imetystä lopettanut. Vauva huusi vaan vuorokaudet ympäri ja nukkuminen oli mahdotonta. Neuvolasta vaan oltiin sitä mieltä että meidän vuorovaikutuksessa oli vikaa ja refluksia kun ehdotin niin sanottiin vaan että se on sellainen muotitauti.... eikä sun lapsella ole kun ei pulauttele. No olipa sitten kuitenkin silent reflux. Mutta siis asiaan. Jäätiin sitten pullokoukkuun. Joi vuoden iästä eteenpäin kauramaitoa pullosta myös yöllä ja myöhemmin pehmeänokkaisesta nokkamukista. Tosi rankkaa oli kun halusi sitä kun helpotti poltteeseen ruokatorvessa ja kuitenkaan ei olisi sitä saanut sitten antaa!
Toisen lapsen kanssa tein vieroituksen vasta 1v 2kk, kun aloin väsyä jatkuvaan yöllä tissällä oloon. Pari kertaa olin saanut yöimetyksen loppumaana ja aina siihen palattiin kun joku tauti iski. Tein lopetuksen kerrasta. Päivä oli vähän itkuinen, mutta ei kovin paha. Seuraavan yön huusi ja raivosi. Seuraavana päivänä ei edes yrittänyt tulla rinnalle. Kerran kurkkasi paidan sisään ja sanoi loppu. Elo tosi helpolla meni.
Vieroituksen ajan vaan sanoin aina kun yritti tulla rinnalle, että nyt ei enää oteta maitoa. Ja maito on nyt loppu. Tarjosin aina vettä tilalle, eli en koukuttanut lasta siihen, että saa lehmänmaitoa tilalle aina halutessaan. Silloin ei edes kyllä tykännyt maidosta ja joi ruoan kanssa piimää tai vettä. Ja paljon syliä ja hellyyttä tietenkin ja lohdutusta. Rinnat toki itsellä oli kipeät, mutta koitin välttää lypsämistä. Ihan pahimman pingotuksen kävin puristelemassa kuumassa suihkussa ja hieroin rintoja. Pidin myös lämmintä kaurapussia liiveissä, välissä liivin suojat. Ja panadolia ja buranaa söin, otin heti ekana päivänä jo illalla kun tiesin että yöllä alkaa kivistämään.
Eli itse siis sanoisin, että odota siihen yhteen vuoteen asti, niin ette joudu pullokoukkuun. Kun mies on lomalla, voit juurikin kokeilla vähentämistä ja yöimetyksen lopettamista. Itse olen kummatkin lapset alusta asti hoitanut yksin, joten et sinäkään todellisuudessa tähän tarvitse miehesi apua. Joten ei kannata fiksoitua siihen, että lopetuksen on pakko tapahtua juuri miehesi loman aikana.
Mutta jos nyt kuitenkin aiot lopettaa ennen vuoden ikää, niin tee niin jos tuntuu parhaalta vaihtoehdolta. Itse ajattelisin niin, että se äidinmaito ei ole yhtään sen huonompaa ravintoa kun mikään muukaan ruoka, joten ei kannata sitä ajatella että ei nyt saa tarpeeksi monipuolista ravintoa. Jos kasvaa normaalisti, niin syytä huoleen ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun pojalla oli myös tuollainen kausi n. 12-15kk ikäisenä. Ei syönyt juuri mitään muuta. Mutta kyllä se siitä sitten itsellään vaan helpotti. Ja kasvaa erinomaisesti käyrillä erinomaisella ruokahalulla ja aika vähällä nirsoilulla. Nyt jo onkin 6-vuotias. Tsemiä!
Voisiko tämä kommentoija kertoa lisää! Meillä lähes vuoden ikäinen syö mielellään tissiä ja välillä ei muu maistukaan. Kasvaa todella hyvin, mutta tuntuu että joka suunnasta tulee painostusta, että pitäisi siirtyä lehmänmaitoon. Ensimmäisen lapsen äitinä se tuntuu inhottavalta ja välillä saa epäilemään, että tekeekö tässä nyt hirveän väärin, kun imettää koska lapsi sitä haluaa.
Pahoittelen ap, hieman sama ongelma, mutta haen eri ratkaisua.
Meidän lapset eivät ole oikeastaan oppineetkaan juomaan lehmänmaitoa. Imetin vanhempaa suunnilleen 2-vuotiaaksi ja kuopusta 1,5-vuotiaaksi, enkä missään vaiheessa esitellyt lehmänmaitoa janojuomaksi. Kyllä meillä maitotuotteita käytetään, mutta kukaan ei juo, paitsi kuopus satunnaisesti päiväkodissa tai mummolassa. Itse pidän lehmänmaidon juomista hieman etovana (ei tarvitse kenenkään loukkaantua tästä, en tuo näkemystäni kenellekään julki), joten olen ihan tyytyväinen siihen, että lapset eivät sitä juo. Kyllä jossain vaiheessa sitä tarjosin, kun ajattelin, että se jotenkin "kuuluu" lasten ruokailuun, mutta kumpikaan ei lähtenyt hommaan mukaan.
nro 15
Tarjoatko lapsillesi kalkkitabletteja ja D-vitamiinilisiä? Maitotuotteita, joihin on lisätty D-vitamiinia olisi hyvä kasvuikäisten käyttää luuston kunnon takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun pojalla oli myös tuollainen kausi n. 12-15kk ikäisenä. Ei syönyt juuri mitään muuta. Mutta kyllä se siitä sitten itsellään vaan helpotti. Ja kasvaa erinomaisesti käyrillä erinomaisella ruokahalulla ja aika vähällä nirsoilulla. Nyt jo onkin 6-vuotias. Tsemiä!
Voisiko tämä kommentoija kertoa lisää! Meillä lähes vuoden ikäinen syö mielellään tissiä ja välillä ei muu maistukaan. Kasvaa todella hyvin, mutta tuntuu että joka suunnasta tulee painostusta, että pitäisi siirtyä lehmänmaitoon. Ensimmäisen lapsen äitinä se tuntuu inhottavalta ja välillä saa epäilemään, että tekeekö tässä nyt hirveän väärin, kun imettää koska lapsi sitä haluaa.
Pahoittelen ap, hieman sama ongelma, mutta haen eri ratkaisua.
Meidän lapset eivät ole oikeastaan oppineetkaan juomaan lehmänmaitoa. Imetin vanhempaa suunnilleen 2-vuotiaaksi ja kuopusta 1,5-vuotiaaksi, enkä missään vaiheessa esitellyt lehmänmaitoa janojuomaksi. Kyllä meillä maitotuotteita käytetään, mutta kukaan ei juo, paitsi kuopus satunnaisesti päiväkodissa tai mummolassa. Itse pidän lehmänmaidon juomista hieman etovana (ei tarvitse kenenkään loukkaantua tästä, en tuo näkemystäni kenellekään julki), joten olen ihan tyytyväinen siihen, että lapset eivät sitä juo. Kyllä jossain vaiheessa sitä tarjosin, kun ajattelin, että se jotenkin "kuuluu" lasten ruokailuun, mutta kumpikaan ei lähtenyt hommaan mukaan.
nro 15
Tarjoatko lapsillesi kalkkitabletteja ja D-vitamiinilisiä? Maitotuotteita, joihin on lisätty D-vitamiinia olisi hyvä kasvuikäisten käyttää luuston kunnon takia.
En tarjoa. Meillä syödään maitotuotteita.
Vierailija kirjoitti:
Itse ehkä odottaisin sinne vuoden ikään, niin ei tulisi sitten pullosta ongelmaa. Ensimmäisen lapsen kanssa neuvolasta painostettiin lopettamaan koko imetys. Vauvalla oli refluksi ja yöllä imeminen helpotti poltteeseen ruokatorvessa. Tosin siinä oli se ongelma että sitten taas vatsassa oli maitoa joka alkoi seilamaan taas ylöspäin. Refluksi diagnosoitiin vasta tämän lopetuksen jälkeen. Jos olisin tiennyt refluksista, en olisi imetystä lopettanut. Vauva huusi vaan vuorokaudet ympäri ja nukkuminen oli mahdotonta. Neuvolasta vaan oltiin sitä mieltä että meidän vuorovaikutuksessa oli vikaa ja refluksia kun ehdotin niin sanottiin vaan että se on sellainen muotitauti.... eikä sun lapsella ole kun ei pulauttele. No olipa sitten kuitenkin silent reflux. Mutta siis asiaan. Jäätiin sitten pullokoukkuun. Joi vuoden iästä eteenpäin kauramaitoa pullosta myös yöllä ja myöhemmin pehmeänokkaisesta nokkamukista. Tosi rankkaa oli kun halusi sitä kun helpotti poltteeseen ruokatorvessa ja kuitenkaan ei olisi sitä saanut sitten antaa!
Toisen lapsen kanssa tein vieroituksen vasta 1v 2kk, kun aloin väsyä jatkuvaan yöllä tissällä oloon. Pari kertaa olin saanut yöimetyksen loppumaana ja aina siihen palattiin kun joku tauti iski. Tein lopetuksen kerrasta. Päivä oli vähän itkuinen, mutta ei kovin paha. Seuraavan yön huusi ja raivosi. Seuraavana päivänä ei edes yrittänyt tulla rinnalle. Kerran kurkkasi paidan sisään ja sanoi loppu. Elo tosi helpolla meni.
Vieroituksen ajan vaan sanoin aina kun yritti tulla rinnalle, että nyt ei enää oteta maitoa. Ja maito on nyt loppu. Tarjosin aina vettä tilalle, eli en koukuttanut lasta siihen, että saa lehmänmaitoa tilalle aina halutessaan. Silloin ei edes kyllä tykännyt maidosta ja joi ruoan kanssa piimää tai vettä. Ja paljon syliä ja hellyyttä tietenkin ja lohdutusta. Rinnat toki itsellä oli kipeät, mutta koitin välttää lypsämistä. Ihan pahimman pingotuksen kävin puristelemassa kuumassa suihkussa ja hieroin rintoja. Pidin myös lämmintä kaurapussia liiveissä, välissä liivin suojat. Ja panadolia ja buranaa söin, otin heti ekana päivänä jo illalla kun tiesin että yöllä alkaa kivistämään.
Eli itse siis sanoisin, että odota siihen yhteen vuoteen asti, niin ette joudu pullokoukkuun. Kun mies on lomalla, voit juurikin kokeilla vähentämistä ja yöimetyksen lopettamista. Itse olen kummatkin lapset alusta asti hoitanut yksin, joten et sinäkään todellisuudessa tähän tarvitse miehesi apua. Joten ei kannata fiksoitua siihen, että lopetuksen on pakko tapahtua juuri miehesi loman aikana.
Mutta jos nyt kuitenkin aiot lopettaa ennen vuoden ikää, niin tee niin jos tuntuu parhaalta vaihtoehdolta. Itse ajattelisin niin, että se äidinmaito ei ole yhtään sen huonompaa ravintoa kun mikään muukaan ruoka, joten ei kannata sitä ajatella että ei nyt saa tarpeeksi monipuolista ravintoa. Jos kasvaa normaalisti, niin syytä huoleen ei ole.
En halua olla ilkeä, mutta tämä viesti on malliesimerkki juuri siitä kalenteriin tuijottamisesta ja lapsen kohtaamatta jättämisestä, jota aiemmin kritisoin.
Jokainen tietää itse, mikä on paras hetki vieroittaa, ja perheen jaksaminen on erityisen tärkeätä, jos perheessä on vain yksi vanhempi. Mutta herranen aika, älä yhtä aikaa painosta jatkamaan imetystä vuoden ikään saakka ja kuvaile omaa huudatustasi "vasta" 1v2kk iässä. Enemmän näissä jutuissa on väliä vauvan yksilöllisellä kehityksellä kuin parilla kuukaudella suuntaan tai toiseen.
Muuten noin yleisellä tasolla: yövieroitus kyllä kannattaa järjestää isän avulla, jos se on vain mahdollista. Rintojen kudoksille on armeliaampaa lopettaa portaittain. Ja puolivuotiaasta eteenpäin pulloa ei kannata enää lapselle esitellä.
-10.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse ehkä odottaisin sinne vuoden ikään, niin ei tulisi sitten pullosta ongelmaa. Ensimmäisen lapsen kanssa neuvolasta painostettiin lopettamaan koko imetys. Vauvalla oli refluksi ja yöllä imeminen helpotti poltteeseen ruokatorvessa. Tosin siinä oli se ongelma että sitten taas vatsassa oli maitoa joka alkoi seilamaan taas ylöspäin. Refluksi diagnosoitiin vasta tämän lopetuksen jälkeen. Jos olisin tiennyt refluksista, en olisi imetystä lopettanut. Vauva huusi vaan vuorokaudet ympäri ja nukkuminen oli mahdotonta. Neuvolasta vaan oltiin sitä mieltä että meidän vuorovaikutuksessa oli vikaa ja refluksia kun ehdotin niin sanottiin vaan että se on sellainen muotitauti.... eikä sun lapsella ole kun ei pulauttele. No olipa sitten kuitenkin silent reflux. Mutta siis asiaan. Jäätiin sitten pullokoukkuun. Joi vuoden iästä eteenpäin kauramaitoa pullosta myös yöllä ja myöhemmin pehmeänokkaisesta nokkamukista. Tosi rankkaa oli kun halusi sitä kun helpotti poltteeseen ruokatorvessa ja kuitenkaan ei olisi sitä saanut sitten antaa!
Toisen lapsen kanssa tein vieroituksen vasta 1v 2kk, kun aloin väsyä jatkuvaan yöllä tissällä oloon. Pari kertaa olin saanut yöimetyksen loppumaana ja aina siihen palattiin kun joku tauti iski. Tein lopetuksen kerrasta. Päivä oli vähän itkuinen, mutta ei kovin paha. Seuraavan yön huusi ja raivosi. Seuraavana päivänä ei edes yrittänyt tulla rinnalle. Kerran kurkkasi paidan sisään ja sanoi loppu. Elo tosi helpolla meni.
Vieroituksen ajan vaan sanoin aina kun yritti tulla rinnalle, että nyt ei enää oteta maitoa. Ja maito on nyt loppu. Tarjosin aina vettä tilalle, eli en koukuttanut lasta siihen, että saa lehmänmaitoa tilalle aina halutessaan. Silloin ei edes kyllä tykännyt maidosta ja joi ruoan kanssa piimää tai vettä. Ja paljon syliä ja hellyyttä tietenkin ja lohdutusta. Rinnat toki itsellä oli kipeät, mutta koitin välttää lypsämistä. Ihan pahimman pingotuksen kävin puristelemassa kuumassa suihkussa ja hieroin rintoja. Pidin myös lämmintä kaurapussia liiveissä, välissä liivin suojat. Ja panadolia ja buranaa söin, otin heti ekana päivänä jo illalla kun tiesin että yöllä alkaa kivistämään.
Eli itse siis sanoisin, että odota siihen yhteen vuoteen asti, niin ette joudu pullokoukkuun. Kun mies on lomalla, voit juurikin kokeilla vähentämistä ja yöimetyksen lopettamista. Itse olen kummatkin lapset alusta asti hoitanut yksin, joten et sinäkään todellisuudessa tähän tarvitse miehesi apua. Joten ei kannata fiksoitua siihen, että lopetuksen on pakko tapahtua juuri miehesi loman aikana.
Mutta jos nyt kuitenkin aiot lopettaa ennen vuoden ikää, niin tee niin jos tuntuu parhaalta vaihtoehdolta. Itse ajattelisin niin, että se äidinmaito ei ole yhtään sen huonompaa ravintoa kun mikään muukaan ruoka, joten ei kannata sitä ajatella että ei nyt saa tarpeeksi monipuolista ravintoa. Jos kasvaa normaalisti, niin syytä huoleen ei ole.En halua olla ilkeä, mutta tämä viesti on malliesimerkki juuri siitä kalenteriin tuijottamisesta ja lapsen kohtaamatta jättämisestä, jota aiemmin kritisoin.
Jokainen tietää itse, mikä on paras hetki vieroittaa, ja perheen jaksaminen on erityisen tärkeätä, jos perheessä on vain yksi vanhempi. Mutta herranen aika, älä yhtä aikaa painosta jatkamaan imetystä vuoden ikään saakka ja kuvaile omaa huudatustasi "vasta" 1v2kk iässä. Enemmän näissä jutuissa on väliä vauvan yksilöllisellä kehityksellä kuin parilla kuukaudella suuntaan tai toiseen.
Muuten noin yleisellä tasolla: yövieroitus kyllä kannattaa järjestää isän avulla, jos se on vain mahdollista. Rintojen kudoksille on armeliaampaa lopettaa portaittain. Ja puolivuotiaasta eteenpäin pulloa ei kannata enää lapselle esitellä.
-10.
En tiedä mistä tuo "vasta" sana ilmestyi lauseeseen. Kännykällä kun näpyttelee niin voi lisäillä omiaan tai joku ajatusvirhe tullut. Olisin imettänyt pidempäänkin kumpaakin jos olisi ollut järkevää. Tiesän niitäkin äitejä jogka väkisin imettävät kolmeen vuoteen asti vaikka ovat aivan lopussa. Itse olin yrittänyt pari kertaa yöimetyksen lopetusta ja päivällä vähentämistä välillä pnnistuen ja ditten yaas palannut samaan vanhaan. Lapsen kasvuhäiriön ja oman unettomuuden takia oli sitten parempi vaan tehdä se lopetus kerrasta. Eli toimin juuri niinkuin itsekin sanoit. Lopetin silloin kun se parhaiten meidän perheen tilanteeseen sopi ja osittain pakonkin edessä. En minäkän mitään huudatusta olisi kaivannut. Kerroin vain miten se meillä sitten lopulta meni. Itsekin olisin valinnyt lempeän lopetuksen jos se olisi vain onnistunut. Lapsi huutaa, koska jotain tuttua ja mukavaa on viety pois. Tarjosin kuitenkin lohtua ja syliä ja silitystä, enkä raa'asti vaan antanut lapsen huutaa yksinään.
Nyt jälkeenpäin kun mietin sitä esikoisen imetyksen loppumista, en olisi välttämättä sitä pulloa tarjonnut, jos se ei olisi ollut selkeää kipuitkua. Toisen kohdalla jos olisin lopettanut ennen sitä maagista yhden vuoden rajaa, en olisi antanut pulloa. Näin kuitenkin siihen aikaan neuvolasta ohjeistettiin että korviketta on mentävä se ja se määrä vuorokaudessa. Nyt toki tietäisin, että asiat eivät ole niin tarkkoja, varsinkaan lähellä sitä vuoden ikää. Mutta vaikeassa tilanteessa olen ollut yksin, kumpikin lapsista pitkäaikaissairaita ja liian helposti luottanut terveydenhoitajan ohjeisiin. Siihen aikaan en myöskään juurikaan netissä ollut millään keskustelupalstoilla tai muissa ryhmissä. En kertakaikkiaan jaksanut, enkä käytä somea.
Kaikki lopettavat imetyksen silloin kun itsestä parhaalta tuntuu. Nykyään tunnen paljon enemmän äitejä kuin tuolloin. Ja tietoa on paljon enemmän. Moni ei imetä ollenkaan, jotkut eivät pysty, joku kokeilee ja toteaa ei oo mun juttu. Joku täysimettää 8kk asti, joku tendemimettää, joku osittaisimettää ja joku imettää neljävuotiasta. Ja kaikki näistä mulle täysin ok, tekevät omet ratkaisunsa ja sen minkä parhaaksi kokevat itselleen ja lapselleen ja sen minkä pystyvät.
Kirjoitustyylini oli ehkä töksähtelevä ja käskevän oloinen. En kuitenkaan ole mikään imetysneuvoja tai tukihenkilö. Sanoin vaan oman näkemykseni, joka aika tajunnanvirtana vaan kenttään tuli, enkä sitä tarkastanut ennen lähetä napin painamista. Suuria tunteitahan edelleen imetys selvästi herättää. Itselläkin, niinkuin se varmasti kummastakin tekstistä näkyy. Sullakin vastauksestasi päätellen. Mutta yleensähän ne paineet luodaan itselle. Harvoin muiden imetys niin paljoa kiinnostaa.
Itsekin olen sitä mieltä, että apua saa ja kannattaa käyttää. Itsekin olisin siitä ollut kiitollinen. Jitenkin vain sain sellaisen kuvan, että Ap:n on nyt pakko lopettaa kun mies on lomalla. Tarkoitukseni oli lähinnä kannustaa siihen, että kokeilisvat juurikin vähennystä ja yön lopetusta. Mutta aikatauluahan tuollaiselle asialle on vaikea asettaa. Siinä juurikin tulee vastaan se mikä on äidille ja lapselle hyväksi. Jos se hyvä hetki ei olekaan silliin loman aikaan, onko se lopetus pakko toteuttaa silti juuri silloin.
Sori pitkä sepustus, nytkään en aio tarkistaa kirjoitustani🙂
Olen yrittänyt, mutta minun kanssani lapsi ei öisin rauhoitu ilman tissin tarjoamista. Ja lapsen isä ei aina öisin ole paikalla rauhoittelemassa vauvaa.