Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ystävän kanssa tänään kahvilla - loukkaantui kun en syönyt myös leivosta
26.06.2018 |
Olin tänään ystävättären kanssa kahvilla. Hän tilasi mansikkakermaleivoksen, fine.
Kun itse en ottanut kuin kahvin, suuttui ja alkoi kettuilemaan. Outoa.
Eikö näin käyttäydytä yleensä, jos kieltäytyy alkoholista, mutta leivoksesta.
No, hän on hieman ylipainoinen - minä en, mutta miten se liittyy mihinkään mitä minä syön tai jätän syömättä?
Kommentit (38)
Jos vain haluaa kahvilassa kahvin. Ei suolaista eikä makeaa, kahvin ainoastaan.
Kahvilanpitäjän nyt vain on tyydyttävä siihen, että juon pelkän kahvin. Ihme tapa, että aina pitäisi mussuttaa jotain.
Muuten siinä kahvissa on parhaat katteet, ei leipomuksissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käyn todella harvoin kahvilassa, muutaman kerran vuodessa. Minusta olisi ikävää, jos paikka on siis sellainen, missä on oikein hieno ja tuore valikoima leivonnaisia, että juotaisiin vain kahvi. Ikään kuin tarkoitus olisi vain pistäytyä ihan pikaisesti. Kaverin tapaaminen kahvilassa kestää mielestäni kauemmin ja jotta se olisi kahvilallekin ok, että pöytä on tunnin, puolitoista varattuna meille, mielestäni on jo pelkästään kohteliasta ottaa syötävää. Vaikka sitten suolaista, jos makea ei maistu. Ainakin niissä kahviloissa joissa käyn, on myös oikein hyvännäköisiä salaatteja tarjolla.
Sokeria niissä "suolaisissakin" on ihan kiitettävästi :)
No, kahvi ja salaatti, ei uppoa :)
Prossasuklaa on hyvää kahvin kanssa, mutta sitähän näissä "hienoissa" kahviloissa ei edes ole tarjolla.
Vierailija kirjoitti:
Jos vain haluaa kahvilassa kahvin. Ei suolaista eikä makeaa, kahvin ainoastaan.
Kahvilanpitäjän nyt vain on tyydyttävä siihen, että juon pelkän kahvin. Ihme tapa, että aina pitäisi mussuttaa jotain.
Muuten siinä kahvissa on parhaat katteet, ei leipomuksissa.
Jos olen sopinut meneväni kahvilaan ystävääni tapaamaan, synkkaan tietysti päivän muut ruokailut siihen suunnitelmaan. Eli jos kahville meno lounasajan jälkeen, en välttämättä syö lounasta vaan sitten kahvilassa salaatin (ja leivoksenkin, jos jaksan, hui!) Ei koko ajan tarvii mussuttaa, mutta mitä älyä on mennä juomaan vain kuppi kahvia paikkaan, jossa tapaat kaverisikin ja samalla voitte sitten jutella. Miksi pitäisi saada syödä se lounas yksin ja päivällinen yksin/perheen kanssa ja siinä välissä sitten se kahvittelu on pakko tehdä pelkällä kahvilla, ettei vaan joku luule, että mussutan koko ajan...
Ei minusta kyllä kukaan normaali ihminen reagoi alkoholin juomattomuuteenkaan mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyn todella harvoin kahvilassa, muutaman kerran vuodessa. Minusta olisi ikävää, jos paikka on siis sellainen, missä on oikein hieno ja tuore valikoima leivonnaisia, että juotaisiin vain kahvi. Ikään kuin tarkoitus olisi vain pistäytyä ihan pikaisesti. Kaverin tapaaminen kahvilassa kestää mielestäni kauemmin ja jotta se olisi kahvilallekin ok, että pöytä on tunnin, puolitoista varattuna meille, mielestäni on jo pelkästään kohteliasta ottaa syötävää. Vaikka sitten suolaista, jos makea ei maistu. Ainakin niissä kahviloissa joissa käyn, on myös oikein hyvännäköisiä salaatteja tarjolla.
Sokeria niissä "suolaisissakin" on ihan kiitettävästi :)
No, kahvi ja salaatti, ei uppoa :)
Prossasuklaa on hyvää kahvin kanssa, mutta sitähän näissä "hienoissa" kahviloissa ei edes ole tarjolla.
Jos pelkäät kaikki leivonnaisia, mutta haluaisit kuitenkin syödä kahvilassa jotain: tilaat salaatin ja vesilasin, jälkkäriksi sen kahvin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomaa, että mussuttelijat käyvät kahvilla vain ABC tai Matkahuollon tasoisissa bulkkikahviloissa.
Kahviloiden yleisilme, viihtyvyys, palvelu ja ennen kaikkiea hyvä kahvi, on se minkä vuoksi käyn kahviloissa.
Tapaan ystäviä, lueskelenkin siellä joskus - katselen ihmisiä.
Ne syövät, jotka haluavat, ne ottavat leivonnaisen, jotka haluavat syyllistämättä henkilöä, joka haluaa vain juoda kahvinsa.
Ei mitään kollektiivistä "nyt syödään leivokset" tyyliä.
Vierailija kirjoitti:
Raakakakuissa vähintään yhtäpaljon energiaa kuin normituotteissa ja maistuvat myös makeilta. Ravintoarvot toki parempia.
Raakakakkupalat on monesti paljon pienempiä kuin leivokset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osa ihmisistä reagoi noin.
Olin vuosia sitten kahvilassa työkaverini kanssa ja otin ison suklaamarengin ja vesilasillisen. Koko kahviokäynti meni siihen, kun hän kovaan ääneen päivitteli, etten ole laihdutuskuurilla, vaan syön marengin.
Eipä tullut enää sen jälkeen tullut mentyä hänen kanssaan mihinkään.
Minä paheksuin sitä, että hänellä oli suhde naimisissa olevaan mieheen. Hän paheksui marenkiani. :D
Vierailija kirjoitti:
Ei minusta kyllä kukaan normaali ihminen reagoi alkoholin juomattomuuteenkaan mitenkään.
En kestä alkoholia, joten olen vuosia kuunnellut kuittailua siitä, etten juo. Hyvä, että sinulla on fiksumpia työkavereita jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vain Suomessa aikuinen ihminen ei saa kahvilassakaan ottaa mitä itse haluaa niin etteikö joku tuttu tai jopa tuntematon kontrollifriikki ole valittamassa. Vali vali!
Kuule Suomessa aika vapaasti saa olla syömättä, menepä Turkkiin johonkin sukulounaalle ja yritä olla syömättä pöydästä jotain ihan millä vaan verukkeella, se nostetaan lautasellesi väkisin ja jopa yritetään syöttää. Tämän jälkeen loukkaannutaan verisesti vaikka olisit ruualle allerginen.
Ystävä on varmasti halunnut yhteisen nautinnon hetken, ja kokee, että kieltäydyt siitä kun otat pelkän kahvin. Se kieltäymys häiritsee hänenkin nautintoaan, koska tekee hänestä yksin syöjän ja alleviivaa sitä, että et asemoi itseäsi hänen rinnalleen, vaan olet "parempi" ihminen. Näin hän siis saattaa asian kokea, vaikka jokaisella on lupa syödä tai olla syömättä jos siltä tuntuu.
Kun nyt kerran puheena on kahvilat, niin mainitsen samalla, että itseäni riepoo nämä viipyjät, jotka on aikaa sitten kahvinsa nauttineet ja jääneet sitten näpyttelemään siihen Appleaan, kun kahvila on niin "tunnelmallinen paikka" tehdä töitä tai opintohommia. Näitä itsekkäitä paskoja ei kiinnosta, vaikka muut etsisivät kukkurallisin tarjottimin epätoivoisesti istumapaikkaa. On näet minun kahvihetkeni aika enkä lähde minnekään, kun fiilistelen.
Myös VR:n ravintolat on kuin ammuttu täyteen näitä yhden lasin tai kahvikupin ääressä viipyjiä. Useimmiten laitteensa ovat pystyttäneet pöytiin, joissa ihmisten pitäisi mahtua syömään ihan ruokaakin.
Kyllä suomalainen on sivistymätön otus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyn todella harvoin kahvilassa, muutaman kerran vuodessa. Minusta olisi ikävää, jos paikka on siis sellainen, missä on oikein hieno ja tuore valikoima leivonnaisia, että juotaisiin vain kahvi. Ikään kuin tarkoitus olisi vain pistäytyä ihan pikaisesti. Kaverin tapaaminen kahvilassa kestää mielestäni kauemmin ja jotta se olisi kahvilallekin ok, että pöytä on tunnin, puolitoista varattuna meille, mielestäni on jo pelkästään kohteliasta ottaa syötävää. Vaikka sitten suolaista, jos makea ei maistu. Ainakin niissä kahviloissa joissa käyn, on myös oikein hyvännäköisiä salaatteja tarjolla.
Sokeria niissä "suolaisissakin" on ihan kiitettävästi :)
No, kahvi ja salaatti, ei uppoa :)
Prossasuklaa on hyvää kahvin kanssa, mutta sitähän näissä "hienoissa" kahviloissa ei edes ole tarjolla.
Jos pelkäät kaikki leivonnaisia, mutta haluaisit kuitenkin syödä kahvilassa jotain: tilaat salaatin ja vesilasin, jälkkäriksi sen kahvin!
Ei se mitään pelkoa ole, jos kahvin haluaa juoda ilman syömistä. Maistuukin paremmalta. (paitsi sen suklaan kanssa)
Minullakin samantapaisia kokemuksia, huomattavan ylipainoinen ystäväni ei kehtaa tilata kahvilassa kakkupalaa/viineriä kun minäkään en ota ja sitten märisee koko kahvittelun ajan makeanhimoaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla vähän samanlainen kokemus. Pullukka frendi sanoo kahville mentäessä: nyt me tytöt otetaan oikein kunnon leivokset.
Juu , ei. Ei oteta, koska 1. en pidä leivonnaisista, enkä makeasta. 2. haluan itse päättää mitä tilaan.
Mulkoilee sen jälkeen koko kahvihetken. En mene enää kovinkaan usein, sattuneesta syystä.
Koen manipulaationa hänen omaan addiktiinsa.
Taisi tulla vähän liian vaikea sana.
Oikeinkirjoitusnatsi tuli sinustakin esiin, kun kyseinen kirjoittaja toi esiin tämän mielenkiintoisen seikan, kuinka monet ylipainoiset loukkaantuvat siitä, ettei hoikat naiset seuraa heidän epäterveellisiä jalanjälkiään. Itse ylipainoisena naisena ärsyynnyn tämän tyylisistä vastauksista. Toisinkuin te, minä sentään tiedostan ongelmani ja sen ikävät seuraukset asiaa yhtään kaunistelematta. Itsekuri on se, jota meidän lihavien tulisi opetella. Aletaanpa ottaa mallia hoikista ihmisistä, niin johan alkaa tämä lihavuusepidemia hellittää. Ihan tervettä kieltäytyä herkuista, etenkin jos tietää, että niitä syömällä taatusti lihoo jos ei ole sattunut voittamaan geenilotossa sellaisia geenejä, jotka sallivat sinun syödä ihan mitä haluat lihomatta. Suurimmalle osalle ihmisistä se ei van ole mitenkään mahdollista. Tällaisiin valintoihin kannattaa ihan jokaisen alkaa kiinnittämään huomiota, sillä pitkällä aikajuoksulla ne alkavat näkyä painossa.
Kahvin ystävä kirjoitti:
Mä oon kans kokenut vastaavan tilanteen hankalaksi. Joudun tekemään töitä, että pysyn normaalipainoisena, ja kahvilassa otan yleensä vain (erikois)kahvin. En mielestäni ole ikinä millään tavalla tehnyt tästä numeroa saati sitten kommentoinut toisten syömisiä. Ja mulle on ihan sama, mitä kukin ottaa tai on ottamatta, kahvittelun pointti mun mielestä on enemmänkin kuulumisten vaihto. Joskus tämä on koettu ongelmaksi ja loukkaannuttu, kun en ole ottanut kakkua/pullaa tms. vaikka toinen on. Minusta taas on hankalaa, jos omaa tilaustaan ei saa tehdä sen mukaan, mitä itse haluaa, vaan pitäisi puputtaa sokerisia ja rasvaisia herkkuja vain sen takia, ettei toinen pahoittaisi mieltään.
Erikoiskahvi on kalliimpi kuin tavallinen kahvi. Näin opiskelijan näkökulmasta en raskisi tilata erikoiskahvin kanssa mitään. Erikoiskahvit muuten tehdään yleensä täysmaitoon ellei erikseen pyydä ja saattavat olla itsessään jo kaloripommi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla vähän samanlainen kokemus. Pullukka frendi sanoo kahville mentäessä: nyt me tytöt otetaan oikein kunnon leivokset.
Juu , ei. Ei oteta, koska 1. en pidä leivonnaisista, enkä makeasta. 2. haluan itse päättää mitä tilaan.
Mulkoilee sen jälkeen koko kahvihetken. En mene enää kovinkaan usein, sattuneesta syystä.
Koen manipulaationa hänen omaan addiktiinsa.
Taisi tulla vähän liian vaikea sana.
Oikeinkirjoitusnatsi tuli sinustakin esiin, kun kyseinen kirjoittaja toi esiin tämän mielenkiintoisen seikan, kuinka monet ylipainoiset loukkaantuvat siitä, ettei hoikat naiset seuraa heidän epäterveellisiä jalanjälkiään. Itse ylipainoisena naisena ärsyynnyn tämän tyylisistä vastauksista. Toisinkuin te, minä sentään tiedostan ongelmani ja sen ikävät seuraukset asiaa yhtään kaunistelematta. Itsekuri on se, jota meidän lihavien tulisi opetella. Aletaanpa ottaa mallia hoikista ihmisistä, niin johan alkaa tämä lihavuusepidemia hellittää. Ihan tervettä kieltäytyä herkuista, etenkin jos tietää, että niitä syömällä taatusti lihoo jos ei ole sattunut voittamaan geenilotossa sellaisia geenejä, jotka sallivat sinun syödä ihan mitä haluat lihomatta. Suurimmalle osalle ihmisistä se ei van ole mitenkään mahdollista. Tällaisiin valintoihin kannattaa ihan jokaisen alkaa kiinnittämään huomiota, sillä pitkällä aikajuoksulla ne alkavat näkyä painossa.
Ei se kahvilassa tilattu pulla tai leivos ole välttämättä ongelma. Siellä nimenomaan kannattaa herkutella sen sijaan että ostaa herkkuja kotiin. Tietenkään ei voi herkutella liian usein. Kahvilassa ei herkkuja voi santsata ja kannattaa valita kooltaan pieni annos eli ei mitään rasvaisia herkkuviinereitä. Hoikat ihmiset oman kokemukseni mukaan eivät rajoita syömisiään vaan syövät kohtuudella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla vähän samanlainen kokemus. Pullukka frendi sanoo kahville mentäessä: nyt me tytöt otetaan oikein kunnon leivokset.
Juu , ei. Ei oteta, koska 1. en pidä leivonnaisista, enkä makeasta. 2. haluan itse päättää mitä tilaan.
Mulkoilee sen jälkeen koko kahvihetken. En mene enää kovinkaan usein, sattuneesta syystä.
Koen manipulaationa hänen omaan addiktiinsa.
Taisi tulla vähän liian vaikea sana.
Oikeinkirjoitusnatsi tuli sinustakin esiin, kun kyseinen kirjoittaja toi esiin tämän mielenkiintoisen seikan, kuinka monet ylipainoiset loukkaantuvat siitä, ettei hoikat naiset seuraa heidän epäterveellisiä jalanjälkiään. Itse ylipainoisena naisena ärsyynnyn tämän tyylisistä vastauksista. Toisinkuin te, minä sentään tiedostan ongelmani ja sen ikävät seuraukset asiaa yhtään kaunistelematta. Itsekuri on se, jota meidän lihavien tulisi opetella. Aletaanpa ottaa mallia hoikista ihmisistä, niin johan alkaa tämä lihavuusepidemia hellittää. Ihan tervettä kieltäytyä herkuista, etenkin jos tietää, että niitä syömällä taatusti lihoo jos ei ole sattunut voittamaan geenilotossa sellaisia geenejä, jotka sallivat sinun syödä ihan mitä haluat lihomatta. Suurimmalle osalle ihmisistä se ei van ole mitenkään mahdollista. Tällaisiin valintoihin kannattaa ihan jokaisen alkaa kiinnittämään huomiota, sillä pitkällä aikajuoksulla ne alkavat näkyä painossa.
Ei se kahvilassa tilattu pulla tai leivos ole välttämättä ongelma. Siellä nimenomaan kannattaa herkutella sen sijaan että ostaa herkkuja kotiin. Tietenkään ei voi herkutella liian usein. Kahvilassa ei herkkuja voi santsata ja kannattaa valita kooltaan pieni annos eli ei mitään rasvaisia herkkuviinereitä. Hoikat ihmiset oman kokemukseni mukaan eivät rajoita syömisiään vaan syövät kohtuudella.
Asun yksin ja sen vuoksi herkuttelen mieluummin kahvilassa; ostan sen yhden leivoksen, kaupasta pitää usein ostaa suurempi pakkaus.
Alue: Aihe vapaa
Käyn todella harvoin kahvilassa, muutaman kerran vuodessa. Minusta olisi ikävää, jos paikka on siis sellainen, missä on oikein hieno ja tuore valikoima leivonnaisia, että juotaisiin vain kahvi. Ikään kuin tarkoitus olisi vain pistäytyä ihan pikaisesti. Kaverin tapaaminen kahvilassa kestää mielestäni kauemmin ja jotta se olisi kahvilallekin ok, että pöytä on tunnin, puolitoista varattuna meille, mielestäni on jo pelkästään kohteliasta ottaa syötävää. Vaikka sitten suolaista, jos makea ei maistu. Ainakin niissä kahviloissa joissa käyn, on myös oikein hyvännäköisiä salaatteja tarjolla.