Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Minkä ikäisenä olette onnistuneet saavuttamaan ns. luksuselämän?
26.06.2018 |
Tuntuu, ettei ns. tavikselle kyseisenlaisen elämän saavuttaminen ole mahdollista esim. parikymppisenä, ellei satu olemaan todella rikkaasta perheestä.
Mutta jos oletetaan, että menestyisi hyvin elämässään ja hoitaisi asiansa verrattain hyvin, niin missä iässä tuollainen elintaso olisi saavutettavissa? Tarkoitan tällä keskimääräistä huomattavasti hulppeampaa elämää, niin materiaalisesti, elämyksellisesti kuin sosiaalisestikin.
Kommentit (34)
Oikeestiko johonkin 50v. asti pitää raataa? Aattelin, että joskus jo 35+ alkais olla hyvä tilanne :(
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ap hakee semmoista luksusta missä hengaillaan ökyveneillä syömässä kaviaaria ja omistetaan kämppä jokaisessa isossa euroopan pääkaupungeissa, kotona passaavat palkolliset jotka siivoavat ja laittavat ruokaa, yms, niin aika kauan saa odottaa. Tätä esitellään paljon esim. instassa ja somessa, mutta tosiasiassa suurin osa julkkiksistakin elää ihan normielämää työnteossa suurimman osan ajasta, vaikka julkisuudessa kertookin kuinka ihania käsinkudottuja silkkimattoja omistaa.
Maapallon resurssien takia on mahdotonta että kaikki pääsisivät tuohon "elintasoon" - vain pyramidin korkeimmalla hilluvat, eli suuryritysten omistajat, rikkaat suuryritysten omistajien perilliset, muutamat kuninkaalliset ja sitten rikolliset yltävät tuonne. Eli mikäli keksit loistavan liikeidean joka menestyy huippuvauhtia niin voit 10v myöhemmin Facebookin perustajana jäädäkin jo eläkkeelle. Tämä on hyvin epätodennäköistä enkä itse ainakaan tätä kaipaisi.
Sitten taas jos riittää että kulisseissa se elämä on sitä luksusta (instaajat) niin voi hyvin siipeillä rikkaiden ihmisten veneillä, kämpissä ja bileissä. Jotkut pääsevät näihin ihan hyvien kontaktien takia, suurin osa on paikalla pyrkyreinä tai tarjoamassa esim. seksipalveluja.
Ylempään keskiluokkaan taas voi "helposti" päästä kouluttautumalla sopivalle alalle ja tekemällä uutterasti töitä kymmenen vuotta. Rahaa jää myös enemmän jos jättää lapset tekemättä. Esim senioritason lääkäri tienaa helposti 8K kuukaudessa josta saa jo ihan hyvin kustannettua kivan kämpän itselleen ja ehkä mökinkin ja pienen veneen.
Vierailija kirjoitti:
Oikeestiko johonkin 50v. asti pitää raataa? Aattelin, että joskus jo 35+ alkais olla hyvä tilanne :(
ap
Haha :D
Joskus kolmevitosena elämä on ehkä noin keskimäärin vähiten luksusta. Siis meille kolmikymppisille ensisynnyttäjille, jotka eletään kotihoidontuella, puolison palkalla ja säästöillä. Käydään kampaajalla tai yksin vessassa korkeintaan kerran vuodessa. Tajusin joku aika sitten, että kaikki mun housut on liian isoja ja ostin ensimmäisen ei äitiys/imetys-vaatteen vuosiin - jegginssit noshin alesta. Olihan se aika luksusta ;D
Maailmanlaajuisesti olen kuulunut rikkaimpaan 2% ihmisistä jo kymmenen vuotta, vaikka palkka on himpun verran alle suomalaisen keskiarvotulon. Tänne laskuautomaattiin kun laittaa VUOSItulot, niin näkee, mihin sijoittuu koko maailman mittakaavalla: http://www.globalrichlist.com/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeestiko johonkin 50v. asti pitää raataa? Aattelin, että joskus jo 35+ alkais olla hyvä tilanne :(
ap
Haha :D
Joskus kolmevitosena elämä on ehkä noin keskimäärin vähiten luksusta. Siis meille kolmikymppisille ensisynnyttäjille, jotka eletään kotihoidontuella, puolison palkalla ja säästöillä. Käydään kampaajalla tai yksin vessassa korkeintaan kerran vuodessa. Tajusin joku aika sitten, että kaikki mun housut on liian isoja ja ostin ensimmäisen ei äitiys/imetys-vaatteen vuosiin - jegginssit noshin alesta. Olihan se aika luksusta ;D
Kyllä tavallinen työssäkäyvä saa sanoa hyvästit luksukselle, jos synnyttää :(.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä on kenellekin luksusta. Mulle se on tämä iso talo pk seudulla ja rahaa matkusteluun. Velattomia ei olla vielä mutta jo 12v asuttu tässä ja reissattu 2-6 vkoa vuodessa eli 46v:nä saavutettu. Ei valittamista, luksus vaan lisääntyy kun talo on maksettu loppuun
Vierailija kirjoitti:
Maailmanlaajuisesti olen kuulunut rikkaimpaan 2% ihmisistä jo kymmenen vuotta, vaikka palkka on himpun verran alle suomalaisen keskiarvotulon. Tänne laskuautomaattiin kun laittaa VUOSItulot, niin näkee, mihin sijoittuu koko maailman mittakaavalla: http://www.globalrichlist.com/ .
Hauska laskuri, "olet 24,086,586 rikkain mailmassa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maailmanlaajuisesti olen kuulunut rikkaimpaan 2% ihmisistä jo kymmenen vuotta, vaikka palkka on himpun verran alle suomalaisen keskiarvotulon. Tänne laskuautomaattiin kun laittaa VUOSItulot, niin näkee, mihin sijoittuu koko maailman mittakaavalla: http://www.globalrichlist.com/
No kai nyt, kun pienessä Suomessa maksetaan palkka rahana eikä riisinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maailmanlaajuisesti olen kuulunut rikkaimpaan 2% ihmisistä jo kymmenen vuotta, vaikka palkka on himpun verran alle suomalaisen keskiarvotulon. Tänne laskuautomaattiin kun laittaa VUOSItulot, niin näkee, mihin sijoittuu koko maailman mittakaavalla: http://www.globalrichlist.com/
Oho, olipa hauska laskuri. Kuulun maailman 0,07% rikkaimpien joukkoon. Kertoo lopulta vain sen, miten paljon maailmassa on köyhiä.
Ihan hyvä miettiä tosiaan mikä on sitä luksuselämää :-) Onko luksusta se ettei koskaan näe nälkää, voi ostaa ruokakaupasta mitä ruokaa hyvänsä ja matkustaa välillä vaikka mihin maailmankolkkiin tahansa? Vai vaatiiko luksus tosiaan yliampuvaa elämäntyyliä ja täysin turhaa kerskakulutusta (kuten esim jenkki-rapstarat jotka heittävät t-paidan suoraan roskiin yhden käytön jälkeen)?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luksuselämää on se, että voi elää elämän omien arvojensa pohjalta, ei yhteiskunnan arvojen pohjalta.
Saavutin luksuselämän jo 25-vuotiaana, kun muutin pois Suomesta.
55v.
Jäin pois töistä ja muutin palmujen alle.
Alue: Aihe vapaa
On on, ja siksi Suomessa se oikea materiaan perustuva luksus onkin harvinaista. Mutta jos luksukseksi riittää taloudellisesti huoleton elämä, missä on kiva asunto, uudehko auto, voi reissata, voi hankkia tavaraa tarpeen mukaan, hyvät harrastukset jne, niin se on kyllä mahdollista. Mutta ilman alkupääomia se vaatii kyllä kurinalaista sijoittamista sellaiset 10-20 vuotta, tuloista riippuen, sekä tietysti vähintäänkin parempaa keskituloa olevan palkan.
Itse pidän luksuksena sitä, että on aikaa ja voi keventää työtaakkaa. Materialistisesti en tarvitse paljoa. Olen 37 ja parin vuoden päästä pystyn jättäytymään esimerkiksi puolikkaalle työajalle pääomatulojen turvin.