Miten on,kuinka moni on ahdistunut lapsensa kasvukäyrästä?

Pitääkö sille lapselle lappaa epäterveellisiä ruokia ja karkkia suuhun ja sitten ahdistua kun käyrä näyttää että lihava lapsi?

Pitää myös tajuta että käyrät tehdään lasten kasvun keskiarvon mukaan, joten kaikki lapset vaan eivät voi niillä kasvaa, myös geeneistä on kasvussa kyse.

Alussa 4-5kk ikäisenä lapsen kasvukäyrä jäi junnaamaan sekä tippui miinuskäyrälle ja sitten täytyi ottaa kiinteät ruuat ruokavalioon, niin ahdisti että miksi lapsi ei kasva. Hieman oli pettymystäkin siinä mukana, että elimistöni maidontuotanto/lapsen ruokahalu ei ollut riittävää. Lisämaitoa ei kuitenkaan tarvinnut koska 4kk jälkeen lisäruoka voi olla kiinteitä.

Kyllä niitä käyriä tulee näyttää, että vanhemmat paremmin näkee että lapsi kasvaa oikein.

Nyt kohta kaksivuotiaana on edelleen miinuskäyrällä, mutta kasvaa oman käyrän mukaansa ja kasvaa kuitenkin kokoajan. Pituus kuitenkin nollakäyrällä eli keskiarvon mukainen.

Enää en ahdistu.

Toisen lapsemme kasvu on aiheuttanut ahdistusta. Ei se käyrä. Ennemminkin sillä käyrällä rauhoiteltiin minua. Ihan omalla -2,5 -käyrällään kasvaa tasaisesti. Paino oli välillä huolestuttavan alhainen imeytymisongelmien vuoksi, sitten nousi turvalliselle, normaslille -10% -käyrälle.

Hyvä myös minusta on oikeasti vanhempien nähdä jos lapsi on ylipainoinen. Ei sitä pelkällä silmällä huomaa. Esim. meidän normaalipainoista +10% -käyrälläkin olevaa sukulaisperhe piti laihana (sisarukseensa verrattuna näyttää pullealta) ja omia ylipainon vuoksi seurannassa olevia keskipainoisina.

"Ärsytti, kun piti käydä ylimääräisissä punnituksissa vaikka lapsi ei näyttänyt ylipainoiselta.

– Olen jutellut asiasta muidenkin äitien kanssa ja monet ovat sitä mieltä, ettei niillä ole hirveästi väliä. Tärkeintä on, että lapsi näyttää terveeltä."

No just. Äitikö on objektiivinen arvioimaan pelkän ulkomuodon perusteella onko lapsensa ylipainoinen vai ei? Ja ihan oikeasti, ei ne yläkäyrillä menevät lapset nyt vaan näytä normaalipainoisilta ulkopuolisen silmissä...vaikka äiti kuinka vakuuttelisi että lapsi on vain "lihaksikas".

"se on vain tervettä lapsenpyöreyttä" Onhan näitä... aika usein äiti on itsekin aika pullukka. Pelkkää itsepetosta.

Ei siellä terveydenhoitajat mistään sairauden huolistaan kerro, vaan juurikin onko lapsi väärän painoinen jos se ei ole tasan sillä käyrällä. Nämä heitot ei ole isoja kun jo saa kuulla melkoisen saarnan perheen elämäntavoista. Seuraavalla kerralla ne samat tavat on loistavat kun lapsi sattuu sillä kertaa osumaan käyrälle. On toki ihan oikeasti perheitä joissa on ongelmia. Niistä moitteista ei vaan mielestäni pitäisi puhua lasten kuullen sitten ollenkaan.

Minua ei pikkulapsivaiheessa haitannut lasten kasvukäyrät. Olivat pitkiä ja huitelivat omilla käyrillään. Sitten hiukan huolestuin kun nuorempi poika saavutti 198 cm pituuden. Pelkäsin jo, että ei lopeta kasvua ollenkaan. Onneksi loppui sitten siihen ja onneksi minulla ei ole enää ketään jonka kasvukäyriä pitäisi seurata.

Äidit ottavat usein ylipainoon puuttumisen henkilökohtaisena loukkauksena, vaikka kyseessä on lapsen terveys. Kannattaisi oikeasti ajatella sen lapsen kannalta, ei heistä kukaan halua olla ylipainoinen. Ylipainoisista lapsista kasvaa kovin usein ylipainoisia aikuisia, jos ei puututa riittävän varhain.

Vierailija kirjoitti:

"Ärsytti, kun piti käydä ylimääräisissä punnituksissa vaikka lapsi ei näyttänyt ylipainoiselta.

– Olen jutellut asiasta muidenkin äitien kanssa ja monet ovat sitä mieltä, ettei niillä ole hirveästi väliä. Tärkeintä on, että lapsi näyttää terveeltä."

No just. Äitikö on objektiivinen arvioimaan pelkän ulkomuodon perusteella onko lapsensa ylipainoinen vai ei? Ja ihan oikeasti, ei ne yläkäyrillä menevät lapset nyt vaan näytä normaalipainoisilta ulkopuolisen silmissä...vaikka äiti kuinka vakuuttelisi että lapsi on vain "lihaksikas".

Ja sama toisin päin. Ei meidän alipainoinen lapsi näyttänyt minun silmissäni alipainoiselta. Hyvä että painon nousun pysähtyminen ja laajat allergiat huomattiin.

T. 4

No kyllä ahdisti aikanaan, kun esikoisen painoa alettiin seuraamaan, ikää taisi olla lapsella silloin reilun vuoden verran. Epäiltiin imeytymishäiriötä ja ties mitä, kun painoa liian vähän suhteessa pituuteen, käyrän mukaan. Käytiin labratesteissä ja tutkimuksissa lastenpolilla, ei mitään poikkeavaa. Isänsä ollut lapsena hoikka, suorastaan laiha, joten "syyllinen" löytyy ihan läheltä. Hyvä tietysti, että tutkitaan, mutta kun on oma lapsi kyseessä niin tottakai huolestuttaa, ainakin tämän tyyppistä ihmistä kuin itse olen, ikuinen huolehtija...

Vierailija kirjoitti:

Äidit ottavat usein ylipainoon puuttumisen henkilökohtaisena loukkauksena, vaikka kyseessä on lapsen terveys. Kannattaisi oikeasti ajatella sen lapsen kannalta, ei heistä kukaan halua olla ylipainoinen. Ylipainoisista lapsista kasvaa kovin usein ylipainoisia aikuisia, jos ei puututa riittävän varhain.

Ja moni luulee että terveellistä ruoasta ja liikkumisesta puhutaan vain ylipainoisille. Kyllä niitä puhutaan kaikille.

Kyllä ahdisti. Kaikki kolme lastani ovat kasvaneet väärin, erityisesti nuorimman kanssa oli koko ajan ongelmia. Kaikilla oli liian alhainen paino ja kasvoivat aika lailla hitaasti pituutta, kunnes noin 6v iässä oli jonkinlainen kasvupyrähdys. Kuopuksella sitä tuntui kestävän ja kestävän, joten hän oli 10v iässä päätä pitempi muita ikätovereitaan ja laiha kuin luuranko. Ravattiin erilaisissa lääkäreissä eikä mitään vikaa löytynyt.

Vierailija kirjoitti:

No kyllä ahdisti aikanaan, kun esikoisen painoa alettiin seuraamaan, ikää taisi olla lapsella silloin reilun vuoden verran. Epäiltiin imeytymishäiriötä ja ties mitä, kun painoa liian vähän suhteessa pituuteen, käyrän mukaan. Käytiin labratesteissä ja tutkimuksissa lastenpolilla, ei mitään poikkeavaa. Isänsä ollut lapsena hoikka, suorastaan laiha, joten "syyllinen" löytyy ihan läheltä. Hyvä tietysti, että tutkitaan, mutta kun on oma lapsi kyseessä niin tottakai huolestuttaa, ainakin tämän tyyppistä ihmistä kuin itse olen, ikuinen huolehtija...

Olisit siis ollut mieluummin tiedoton, tyytyväinen ja huoleton myös siinä tapauksessa että kokeista olisi löytynyt jotain hoidettavaa, mutta niitä ei olisi koskaan tehty?

Mua ei ärsyttänyt kuin ne jatkuvat ylimääräiset kasvukontrollit pikkulapsivaiheessa, kun kahden lyhyen vanhemman lapset kasvoivat ihan normisti omilla käyrillään. Eikö ne neuvolan ammattilaiset osaa yhtään suhteuttaa? Siis -1 ja -2 -käyrien välillä molemmat lapset eli ei edes mitenkään poikkeavan pieniä. Ovat pidempiä kuin vanhempien pituuksien mukaan laaditut ennusteet.

No vähän kun pituuskasvu oli vain 1cm kahdessa kuukaudessa,vaikka mittaus oli ehkä vähän sinnepäin,eli muutama sentti saattoi olla virhettäkin.......Toki on kasvanut kokoajan ja vaatteet jää pieneksi koko ajan...Nyt 10kk ja 71cm eli pienehkö...(s.49cm).Ja kun vertaa serkkupoikaan joka on 86cm 1.5 vuotiaana....

Ahdistaa kun liki 1,5v ei oo vieläkään asettunu käyrälle vaan on kokoajan laskeva. On siis laiha lapsi vaikka syö. Toivon, että nyt 1,5v neuvolan kautta päästäs tutkimuksiin.

Minulla vanhin meni murinoitta. (Aikuisena 159cm) Keskimmäinen miinuksella reilusti,päänympäryskin junnasi välillä paikoillaan (aikuisena 171cm). Nuorin kasvoi yli kaikkien käyrien pituudessa ja reilusti alipainoisena, tutkittiin kaikki, siis KAIKKI, mahdollinen ikävuosina 4-11. Mitään ei löytynyt,on nyt 25-vuotiaana 199cm ja 81kg.

Nuorimman kohdalla oli hyvä että tutkittiin, lihakset eivät todellakaan meinanneet pysyä pituuskasvun mukana.