Sanotko nimen Palevaara "palevaara" vai "palevvaara"
Kommentit (42)
Mä en kanssa noihin tuloksiin usko. Oon kuullut vain Marco Bjuströmin puhuvan tuolla Palevaara-tavalla, toki muitakin tuolla tavalla puhuvia on mutta aika harvassa.
Äännän Palevaaran samalla tavalla kuin Google-kääntäjä (paitsi että loppu kuulostaa siinä vähän oudolta). Jos kirjoitan palevvaara, niin se lausuu tuon keskikohdan ihan eri tavalla kuin itse lausuisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten toi palevaara voi johtaa äänestyksessä...
Minä veikkaan, että vastaajat eivät ole ymmärtäneet tarkoitettua lausunta-asua ja valitsevat väärän vaihtoehdon, vaikka tarkoittavat toista.
Höpö. Liittyy murteisiin, niiden erilaisiin intonaatioihin. Itselleni ei tulisi mieleen sanoa keskipainotuksella.
Ainakin nimessä Anu Palevaara sanon "nopeasti" palevaara, mutta tajusin että jos sanon nimen yksinään, niin voisin sanoa myös "hitaasti" palevvaara. Nyt toi sana alkaa muokkautua mun päässä! - 22
Yleensä äännän kyllä kaksoiskonsonantin kuten hernekkeitto, mutta tuo palevaara on ihan palevaara varmaankin siksi, kun sellaista sanaa kuin ”pale” en tunne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten toi palevaara voi johtaa äänestyksessä...
Minä veikkaan, että vastaajat eivät ole ymmärtäneet tarkoitettua lausunta-asua ja valitsevat väärän vaihtoehdon, vaikka tarkoittavat toista.
Höpö. Liittyy murteisiin, niiden erilaisiin intonaatioihin. Itselleni ei tulisi mieleen sanoa keskipainotuksella.
Intonaatioon tämä asia ei kyllä liity millään tavoin. Et taida tietää, mitä intonaatio tarkoittaa?
Vierailija kirjoitti:
Tietysti [palevvaara]. Suomen kielessä on harvoja ilmiöitä, joita ortografiassa ei huomioida. Juuri tämänkaltainen loppukahdennus jätetään merkitsemättä. Ylipäänsä kaikki vanhakantaiset e-loppuiset substantiivit saavat loppukahdennuksen, joka on ilmeinen esimerkiksi silloin, kun sana osuu yhdyssanan alkuosaksi. Sen takia siis kirjoitetaan hernekeitto, venevaja ja laudeliina, vaikka äännettyinä sanat ovat [hernekkeitto, venevvaja] ja [laudelliina].
Siksi juuri kysyinkin, kun itse kuitenkin ole aina ollut "palevaara"-mieltä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
sanon palevaara, koska tuossa on v-konsonantti.
k,p ja t olisi eri asia, kuten nimenomaan tuo hernekkeitto
Rajakahdennus koskee muitakin äänteitä kuin klusiileja, sanotaan esim. laudelliina, venevvaja.
joo, olen huomannut, että jotkut ääntävät noin
itse sanon laudeliina ja venevaja, mutta hernekeitto on tosiaan hernekkeitto
ja venepaikka veneppaikka
Olen aina ajatellut pale-sanan viittaavan palkeeseen (Paljevaara), joten olen painottanut nimen luonnollisesti "Palevvaara". Voi viitata tietysti muuhunkin, mutta en siitä tuota eestiläisen kuuloista lattanaa "Palevaaraa" kyllä saa mitenkään päin.
Vierailija kirjoitti:
Sanotko hernekeitto vai hernekkeitto?
ylänuoli = hernekeitto
alanuoli = hernekkeitto
Ärtsoppa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
sanon palevaara, koska tuossa on v-konsonantti.
k,p ja t olisi eri asia, kuten nimenomaan tuo hernekkeitto
Rajakahdennus koskee muitakin äänteitä kuin klusiileja, sanotaan esim. laudelliina, venevvaja.
joo, olen huomannut, että jotkut ääntävät noin
itse sanon laudeliina ja venevaja, mutta hernekeitto on tosiaan hernekkeitto
ja venepaikka veneppaikka
Ai vain jotkut? Rajakahdennus kuuluu ihan yleiskielen ääntämykseen ja lähes kaikkiin murteisiin. Kaakkoismurteet ovat poikkeus, enkä nyt muista, oliko jokin muukin murrealue, jossa ei rajakahdennusta ole. Suomen kielen opinnoistani on jokunen vuosikymmen aikaa, mutta sen muistan hyvin, kun suomen kielen professori ei aina muistanut käyttää puheessaan rajakahdennusta.
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ajatellut pale-sanan viittaavan palkeeseen (Paljevaara), joten olen painottanut nimen luonnollisesti "Palevvaara". Voi viitata tietysti muuhunkin, mutta en siitä tuota eestiläisen kuuloista lattanaa "Palevaaraa" kyllä saa mitenkään päin.
Itse kuulin eka kertaa mokoman sanan, mutta ymmärrän varsin hyvin, että ihmiset ääntävät tuon eri tavoin. Varmaan jos olisin kuullut lapsesta saakka ihmisten höpöttävän Palevvaarasta, sanoisin itsekin noin. Tai sitten en.
Vierailija kirjoitti:
Ai vain jotkut? Rajakahdennus kuuluu ihan yleiskielen ääntämykseen ja lähes kaikkiin murteisiin. Kaakkoismurteet ovat poikkeus, enkä nyt muista, oliko jokin muukin murrealue, jossa ei rajakahdennusta ole. Suomen kielen opinnoistani on jokunen vuosikymmen aikaa, mutta sen muistan hyvin, kun suomen kielen professori ei aina muistanut käyttää puheessaan rajakahdennusta.
No en ole kytännyt intohimoisesti toisten ääntämystä ja siksi toisekseen nuo esimerkkisanasi tulevat harvemmin vastaan. Joskus harvoin kiinnitän huomiota siihen, missä määrin ihminen viljelee svaa-vokaalia. Sen lisäksi panen merkille, onko bisse jonkun mielestä hyvää vai hyvvää... tai onko firma kenties virma.
Suu supussa joka tapauksessa.
Mä luulen lausuvani tuon Palevaaran yhdellä v:llä koska olen aina kuullut muiden lausuvan sen niin :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten toi palevaara voi johtaa äänestyksessä...
Taitaa olla satakuntalaiset sankoin joukoin liikkeellä täällä.
Ainakin minä porilaisena sanon "palevaara" ja "hernekeitto".
En ole koskaan kyseoistä sanaa käyttänyt. Kuka tai mikä se on?
persevako vai persevvako?
sadevaroitus vai sadevvaroitus?
Rajakahdennus koskee muitakin äänteitä kuin klusiileja, sanotaan esim. laudelliina, venevvaja.