Lue keskustelun säännöt.
Olemme hyvätuloinen ydinperhe ja voi tätä kateuden määrää!
24.06.2018 |
Tuntuu että yhä enemmän saamme kommentteja "kyllähän teillä nyt rahaa riittää" tai "teillähän menee niin hyvin". Jään ihan sanattomaksi, sillä emme ole edes mitenkään erityisen varakkaita. Sitä paitsi vaikka on ok tulot, niin verotus ja maksut korkeimman mukaan vievät tilin aika tehokkaasti.
Kurjaa kun kaverit joilla ei mene niin hyvin välttelee, vaikka ei me olla muututtu miksikään. Ja kyllä meilläkin ongelmia ja väsymystä on, eikä kaikki niin täydellistä kuin luullaan!
Kommentit (141)
Minä ansaitsen (yhden lapsen yksinhuoltajana) n. 45 000 € vuodessa.
Se nyt ei ole mitenkään leveilemisen arvoista enkä leveilekään, mutta silti tiedän, että meidän pientä perhettä kadehditaan, koska matkustamme aika paljon, lapseni harrastaa tuloihini nähden kallista harrastusta ja meillä on kaunis koti.
Mutta meillä ei ole:
-omistusasuntoa kaikkine kuluineen
-autoa
-mökkiä
Emme syö viikoittain ulkona, suosimme kirpputoreja (joilta saa myös hyviä, kestaviä merkkivaatteita), pidän enostamitään -päiviä 2-3 vähintään joka toinen viikko.
Töihin teen aina omat eväät.
Nyt kesällä lapsi syö lounaan ilmaiseksi puistossa.
Asumme Helsingissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoin kerran kahvipöydässä, että kaikki mitä meillä on, on meidän. Kyllä nousi kulmakarvoja. Monet muutkin asuvat taloissa mutta velaton ei varmaan ole kukaan. Sitten on vielä yksi peritty maatila ja muutama vuokra-asunto. Tosin niiden olemassaolosta ei ehkä muut tiedä, ei ainakaan lukumäärää. Auto on vastapainoksi vanha paska ja yhden ihmisen tuloilla eletään. Kai ne sen takia ajatteli, että me ollaan porukan köyhimpiä, mutta ei ne suuret tulot.
No kyllä minunkin kulmakarvat nousisivat, jos tuollaisia paukutetaan kahvipöydässä. Ihan läheisimpien kanssa tuollaisia voidaan jutella, mutta ei tulisi mieleenikään rehvastella omaisuudella kahvikekkereillä.
Rehvastelua sanoa, ettei ole velkaa? Hmm..
No kyllä minustakin olisi perin outoa, jos joku tuollaisia alkaisi puhua kahvipöydässä. Meillä ei koskaan puhuta raha-asioista tuttavien kesken. Erittäin hyvän kaverin kanssa juttelen, koska olemme samalla ja tienaamme saman verran.
Kuka sanoi et tuo kommentoija itse avasi keskustelun aiheesta? Miten tämäkin on saatu tuolla tavalla väännettyä täällä? Kyse voi olla yksittäisestä kommentista tietyssä asiayhteydessä.
Itse en koskaan sanoisi tuollaista jossain kahvipöydässä. Meillä on velkaa, mutta saman verran myös sijoituksissa. Kaikki velat saataisiin heti maksettua, mutta ei kannata näin alhaisten korkojen aikana.
Jos aiheesta olisi puhetta, luultavasti sanoisin vain, että kyllä sitä velkaa on ihan riittämiin. Kellä onni on, se onnen kätkeköön.
Vierailija kirjoitti:
Sama. Kaikki on tosi kateellisia meidän 50 000 tuloista vaikka yli 20 000 meneekin suoraan veroihin. Muistan kertoa aina kuinka paljon oikeasti tienataan. Jengi oikein kihisee.
Siis 50 0000e-20 000e = 30 000e. Mitä noissa on kadehtimista? En ymmärrä. No riippuu tietty jengistä.
Mistä tietää, että ovat kateellisia? Siitäkö, että itse niin kovasti haluaa olla kateuden kohde ja kuvittelee siksi niin?
Eihän se, että toteaa jollain olevan varaa johonkin tarkoita, että on kateellinen. Sehän on vain fakta. Eikö sitä voi sanoa ilman taka-ajatuksia?
Jos kertoo, kuinka on varaa siihen ja siihen ja kuinka aikoo ostaa sitä ja tätä ja laittaa rahaa kalliisiin juttuihin, niin kai siihen nyt jotain voi sanoa, vai pitääkö olla hiljaa? Luulenpa, että sekin tulkittaisiin kateudeksi.
Minulle ei takuulla ole kukaan kateellinen. Enkä itsekään osa olla kade mistään. Olen niin huonoista oloista lähtöisin ja kokenut niin ikäviä aikoja, että nykyinen olotilani on minulle paratiisimainen. Olen tyytyväinen. En kaipaa mitään isompaa enkä prameampaa. Jotenkin aina kun näen jotain oikein ökyä, minua kuin ahdistaa. Ne ihmiset on menneet kuin johonkin peliin mukaan, kiertämään ikuista näyttämisen ja prameilun kehää. Yleensä nämä ihmiset vielä kuuluttavat sitä kaikkea toisille ihmisille, mikä paljastaa heistä heti sen, mikä heille on merkittävää ja hienoa. Eräät sukulaiseni tuovat joka paikassa esiin sen, että heidän tyttärensä opiskelee Yhdysvalloissa, ihan satunnaisesti tapaamiensa tuntemattomien ihmistenkin on siitä kuultava. Heitä haastateltiin kerran alueellisessa lehdessä jostain asuinalueensa kunnallistekniikasta, niin siihenkin he saivat ympätyksi tyttärensä amerikkalaisen yliopisto-opiskelun, vaikkei sillä ollut mitään tekemistä ko. asian kanssa. Tässä on jotakin väsyttävää ja masentavaa, kun näkee miten pikkusieluisia ihmiset ovat. He tulkitsevat tietysti kaikki vain kateellisuudeksi.
Pyytäkää pienempää palkkaa niin helpottaa. Ei tartte valittaa kun verottaja vie omansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulle ei yleensä ensimmäiseksi tule mieleen kateus kun näen tavallisen perheen hankkivan uutta taloa, autoa ja matkoja. Tulee vaan mieleen että mahtaa olla paljon velkaa. Säälittää hieman.
Suurin osa edelleen säästää autoon ja lomamatkoihin. Eivät osta velalla.
Vierailija kirjoitti:
Pyytäkää pienempää palkkaa niin helpottaa. Ei tartte valittaa kun verottaja vie omansa.
Kannatan. Ja vielä jos lähtee sille 9e/pv orjarahalle niin siitä ei tarvitse maksaa veroja ollenkaan! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Erikoinen ketju.. meidän UUSperhe ei useamman sadan tonnin vuosituloillaan eikä hyvällä paikalla sijaitsevalla lähes miljoona maksaneella kodillaan kuulu kaveripiirimme varakkaimpiin, mutta en ole ikinä kokenut kateutta enkä itsekään kadehdi heitä, joilla menee taloudellisesti paremmin. Kannattaa ympäröidä itsensä ihmisillä, jotka iloitsevat kanssasi ja tukevat silloin, kun on rankkaa (koska kaikilla on omalla tavallaan) eikä pyöriä tuollaisissa pinnallisissa piireissä, joissa ihmisen arvo määritellään hänen tulojensa ja autonsa merkin perusteella.
Kun tulee avioero ja oot köyhä YYHOO noi samat iloitsevat ihmiset häviävät kuin pieru saharaan:)
Vierailija kirjoitti:
Minä ansaitsen (yhden lapsen yksinhuoltajana) n. 45 000 € vuodessa.
Se nyt ei ole mitenkään leveilemisen arvoista enkä leveilekään, mutta silti tiedän, että meidän pientä perhettä kadehditaan, koska matkustamme aika paljon, lapseni harrastaa tuloihini nähden kallista harrastusta ja meillä on kaunis koti.
Mutta meillä ei ole:
-omistusasuntoa kaikkine kuluineen
-autoa
-mökkiä
Emme syö viikoittain ulkona, suosimme kirpputoreja (joilta saa myös hyviä, kestaviä merkkivaatteita), pidän enostamitään -päiviä 2-3 vähintään joka toinen viikko.
Töihin teen aina omat eväät.
Nyt kesällä lapsi syö lounaan ilmaiseksi puistossa.
Asumme Helsingissä.
"Enostamitään"-päivä 2-3 (vähintään) joka toinen viikko? Tarkoittaako tämä, että lähes joka toinen viikko ostat/käy kaupassa joka ikinen päivä? Kuulostaa aika paljolta yhden lapsen yksinhuoltajalle tai oikeastaan mille perheelle tahansa. Ruokakaupassa käymiseen pitäisi 2-3 kertaa viikossa riittää. Muita ostoksia tai hankintoja ei nyt tarvitse tehdä viikoittan, joten siitäkään ei tule montaa kaupassakäyntipäivää lisää.
Minä en pidä koskaan "enostamitään"-päivää, mutta silti olen ostamatta varmasti joka viikko 2-3 päivänä vähintään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo no voisin kirjoittaa otsikon: emme ole hyvätuloinen lapsiperhe mutta voi sitä kateuden määrää. Aina löytyy joku tai joitain jotka eivät voi sietää sitä että joku asia on paremmin kun heillä.
Vierailija kirjoitti:
Minä ansaitsen (yhden lapsen yksinhuoltajana) n. 45 000 € vuodessa.
Se nyt ei ole mitenkään leveilemisen arvoista enkä leveilekään, mutta silti tiedän, että meidän pientä perhettä kadehditaan, koska matkustamme aika paljon, lapseni harrastaa tuloihini nähden kallista harrastusta ja meillä on kaunis koti.
Mutta meillä ei ole:
-omistusasuntoa kaikkine kuluineen
-autoa
-mökkiä
Emme syö viikoittain ulkona, suosimme kirpputoreja (joilta saa myös hyviä, kestaviä merkkivaatteita), pidän enostamitään -päiviä 2-3 vähintään joka toinen viikko.
Töihin teen aina omat eväät.
Nyt kesällä lapsi syö lounaan ilmaiseksi puistossa.
Asumme Helsingissä.
Noilla tuloilla on aika hyvätuloinen yhden lapsen yksinhuoltaja. Itse kahden lapsen yh pienemmillä tuloilla eikä tarvitse ostaa kirpparilta tai pitää en osta mitään päiviä. Joskus jopa voi syödä ravintolassakin. Ihan normi kulutuksella on varaa myös matkustaa ja maksaa tarpeeksi tilava ja kaunis koti joka ei ole meille mikään omakotitalo vaan siisti kerrostaloasunto. Myös Helsingistä. Pakollisten ruoka, asuminen jälkeen jää aika paljon muuhun. Laskut meillä on pienet. Vain puhelin, netti ja sähkö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missä te oikein elätte, kun kaikkea kadehditaan tai kaikki tulkitaan kateudeksi? Itse en edes tiedä, kuulunko itse niihin, joilla olisi syytä kadehtia muita, vai niihin joita mahdollisesti kadehdittaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Kateelliset ihmiset kuvittelee, että heitä kadehtitaan.
Sitten on iso joukko ihmisiä jotka eivät kadehdi ketään, ja heitä vasta kadehditaankin. "Tuo se luulee olevansa parempi kuin me!"Suurin kateus kohdistuu niihin ihmisiin jotka eivät välitä toisten tekemisistä.
Just näin. Mistä joku muka tietää että joku luulee olevansa kateuden kohde? Taitaa olla niin että jotkut vain olettavat joidenkin luulevan olevan kateuden kohde, mutta totuus on se, että nämä itse ovat oikeasti kateellisia tuolle henkilölle/perheelle jostain. Ihmiset voivat olla aika älyttömistä asioista ja tilanteista kateellisia. Ei ne ainoat syyt ole omakotitalo, mersu tai matkat. Sitten nämä kateelliset ihmiset vakuuttelevat itselleen että eivät ole kateellisia tyyliin: ”Mikä tuo nyt luulee olevansa.” Kuitenkin monille on ihan sama, kadehtiiko joku tai ei. Tosiystävät tai toisilleen rakkaat ihmiset ei harrasta pahansuopaista kadehtimista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Te joita kadehditaan matkoista tai uusista ostoksista, miten muut edes tietävät niistä? Vai onko kaikki kerrottu somessa?
Ei meillä ainakaan edes töissä yleensä kysellä mihin muut menevät lomilla. Tiedossa on, että suurin osa on jossain ulkomailla/mökillä.
Ihmisten ystävät ovat yleensä samanlaisessa taloudellisessa /sosiaalisessa ympäristössä eläviä.
Esim rikas helluntailainen ei hengaa kodittoman helluntailaisen kanssa, vaikka raamatussa tämmöinen ihme mainitaankin.
Nyt on mentävä ongelman juurille. Miksi te olette hyvätuloisia, ap? Oletteko kouluttautuneet ja hankkineet työpaikan sen mukaan, että saisitte hyvät tulot?
Jos olette, niin kateutta löytyy myös teistä. Ette ole tyytyneet olemaan köyhiä, vaan halunneet jotain parempaa. Jotain, mitä muilla on ollut.
Kateus! Se teitä ajaa menestymään.
Pata kattilaa soimaa.
Vierailija kirjoitti:
Te joita kadehditaan matkoista tai uusista ostoksista, miten muut edes tietävät niistä? Vai onko kaikki kerrottu somessa?
Ei meillä ainakaan edes töissä yleensä kysellä mihin muut menevät lomilla. Tiedossa on, että suurin osa on jossain ulkomailla/mökillä.
Hyvä kysymys. Itse teen pitkiä viikonloppumatkoja Keski-Eurooppaan, mutta en yleensä kerro niistä vain lähimmät ystävät tietää.
Perjantaiaamuna saatan lentää Berliinin ja tulen takaisin maanantai-iltana. Enkä koskaan laita facebookiin kuvia matkoistani, koska teen noita matkoja aika monta vuodessa. Yleensä otan ylityövapaita.
Onkohan kateutta ilmassa vai kuvittelevatko niin? Outoa.
Miten ihmiset tietää teidän raha-asiat niin hyvin että osaavat kadehtia? Meinaan, itse en tiedä kenenkään tuttujeni lainojen määrää tai palkkaa. Toki oletan että tuttu lääkäri tienaa enemmän kuin tuttu lähihoitaja, mutta en silti ikinä laske että tuo se tienaa vuodessa sen ja sen verran ja että kylläpä eräiden kelpaa. Enkä myöskään itse kellekään kertoile meidän lainan määrästä. Toki jos joku haluaa, voi hän tietty verottajalta urkkia meidän vuositulot, mutta en jaksa uskoa että kukaan viitsisi nähdä niin paljon vaivaa. Enkä ole koskaan kokenut että kukaan olisi meille kateellinen. Vähän epäilen että kukaan jaksaisi ap:täkään kadehtia, taitaa olla omassa päässä luulottelut asiasta, varsinkin jos todisteet on tuollaisten "teillähän menee hyvin" -toteamusten luokkaa. Luultavasti tuttavat ovat vain yrittäneet olla kohteliaita, kun ap on kertoillut tulonsa ja lainansa :DD
Itse elän vaurasta elämää, puolisoni ja minä listoilla molemmat. Olen myös hoikka ja kaunis, mutten ole koskaan ajatellut, että ystäväni olisivat kateellisia. Minusta tuntuu, että jotkut ihmiset oikeastaan toivovat, että muut olisivat kateellisia heille, eräänlaista toiveajattelua. Myös ns luksuselämääkin voi elää aivan rauhassa, kunhan ei tee matkoista, hankinnoissaan tai elämäntyylistään mitään numeroa. Näin ei ainakaan itse ruoki mahdollista kateutta tuntemattomien ihmisten silmissä