Enkelilapsen rukous vanhemmille

Multa löytyy aika monta eri rukousta..Oliko se sellainen missä lapsi on kuollut ja taivaassa ihmettelee miksi äiti/isä itkee? Kerro hiukan millainen niin katson löytyykö!

hormoonihirviö:

Multa löytyy aika monta eri rukousta..Oliko se sellainen missä lapsi on kuollut ja taivaassa ihmettelee miksi äiti/isä itkee? Kerro hiukan millainen niin katson löytyykö!

Minulla olisi tarvis tuolle runolle. Viitsitkö laitaa..?

Katselen täältä kaukaa

Rakas Taivaan Isä, miksi äiti itkee?

Miksi isällä on niin raskaat askeleet?



Minäkö heille olen surua tuottanut,

kun vain katselen täältä kaukaa.

Enkä tule vaikka he odottavat niin kovasti,

että raskain sydämin käyvät iltaisin nukkumaan.



Voitko, Taivaan Isä, äitiä lohduttaa,

pyyhkiä kyyneleet hiljaa pois?

Voitko isän olkaa taputtaa,

ettei niin kumarassa hän ois?



Kerro heille, Taivaan Isä,

etten ihan vielä ole valmis syntymään maailmaan.

Kerro, että jotkut lapset taivaassa niin rakkaita on

luojalleen ettei heitä malttaisi millään antaa pois.



Huomaisipa äiti, kun hänen luokseen

lennän perhosena ikkunaan.

Tietäisipä isä, miten tuulen mukana

hänen poskeaan silittää saan.



Vielä joskus saan siemenenä kasvaa äidin vatsassa

ja isän vahvat käsivarret ympärilläni tuntea.

Ja kun vihdoin kohtaamme,

löytää tarkoituksensa pettymys jokainen

Ne on kestettävä jotta juuri minä syntyisin.



Niin ikävä on kaukana täällä äitiä ja isää

Koska saan mennä, Taivaan Isä,

joko pian pääsen omaan kotiin?



Tää on omalla tavalla " hirvee" runo, aina itken kun tämän kirjoitan. Ja samalla laitan tervehdyksen rakkaille enkelivauvoilleni ja rutistan lapsiani jotka ovat maan päällä....

vielä muita samaa enkelivauvoja koskettavia runoja tai rukouksia?



Enkelitytön äiti

Laitan illalla paremmalla ajalla, nyt on mentävä!

" On lastattu laiva kultainen,

sen kyytiin pääsee jokainen,

ken viattoman sai sydämen,

on lapseni kyydissä jo sen.



Kuin unta sun tulosi ollut ois,

mut Luoja sut äidiltä otti pois,

Ei valita voi koskaan kukaan,

ken lähtee enkelin mukaan.



Sun poskesi nukka,

suloinen unen kukka,

ripset poskille taipui,

elämä hento haipui.



Kuin virvatulien kajoo,

toivo sielussain hajoo,

liekki sammui ja hiipui,

pirstaleeks´sydän riipui."



(en tiedä tekijää)





" Jumala, ota vastaan tämä yksi pienemmistäsi,

joka juuri kasvoi minun sisälläni,

mutta ei koskaan saanut kasvaa elinkelpoiseksi

kohtuni ulkopuolella.

Minun on vaikea

jättää sinun huomaasi tämä elämä,

josta piti tulla minun lapseni,

sillä en halua hyväksyä tätä.



Jumala, ota vastaan myös sekasortoinen sisimpäni.

Suruineen, kiukkuineen ja itkuineen.

Epäilys sinua kohtaan, joka annat ja otat takaisin.

Kiitollisuus siitä, että lyhyeksi aikaa

annoit minun huostaani

tämän pienen ihmisen kehittymisen.

Ilo, jonka annoit minulle,

kun yhä elin odotuksen aikaa.

Kaipuu nähdä elämä,

joka eli ja kasvoi sisälläni.

Tyhjyys, pysähtynyt hiljaisuus,

nyt kun kaikki on ohi.



Jumala, ympäröi rakkaudellasi

ja parantavalla hyvyydelläsi

sureva sydämeni

ja vertavuotava ruumiini.

Anna minulle voimaa uskoa

että myös tässä tilassa

olen sinun kuvasi."



- Christina Lövestam





Syvä osanottoni



Toivon sinulle, Ystäväni,

että elää taas uskaltaisit,

että surujen suurten jälkeenkin

ilon siiville nousta saisit.



Toivon sinulle, Ystäväni,

ettet lakkaisi luottamasta,

vaikka vielä on aivan hämärää

kevään pelto on roudassa vasta.



Toivon sinulle, Ystäväni,

taivaan raikkaat ja lempeät tuulet,

että kaikkina elinpäivinä

levon löydät ja lohdun kuulet.



Toivon sinulle, Ystäväni,

mikä kauneinta on elämässä:

että rakkaus puhdas, ikuinen,

sinut ympäröi juuri tässä.



(en tiedä tekijää)





" Olit luonamme hetken

ihan pienen vaan.

Et pidemmälle enää

jaksanutkaan.



Ei koskaan tavattu

tunnettiin vain.

Liian vähän aikaa

sinut pitää sain.



Ei tullut äitiä, ei tullut isää

vain itkua, kipua, surua lisää



Pilven reunalla teitä jo liikaa on

äidin ja isän kaipaus on loputon.

Ei muuta voi kuin rukoilla vaan,

että seuraavan jo pitää saan."



(En tiedä tekijää)

taas itkettää...



-myös enkelin äiti-

Voi kiitos hormoonihirviö, juuri tuota runoa kaipasinkin! Todella surullinen, mutta silti niin kovin lohduttava. KIITOS!



T:Katjuska

Nuo runot on niin surullisia ja todella raskaita lukea,mutta jotenkin niistä saa voimaa myöskin.

ja samalla luojaa kiitän, että omani kaikki 3 olen saanut pitää. Aina olen ihmetellyt, että mistä ne ihmiset, jotka lapsensa ovat menettäneet ammentavat sen elämänilön, joka auttaa jaksamaan????

Tämä on pienen enkelityttäreni muistolle 3.12.89



" Oi, enkelit mulle kertokaa,

miks' lastain en pitää saa?

Hän liian täydellinenkö olla vois,

kun Taivaan Isä hänet jo kutsui pois."



Itku pääsee edelleen, kun runoa luen ja olen kiitollinen, että olen saanut kolme lasta elämääni rikastuttamaan.

Runoista olen minäkin saanut hiukan voimaa kun kolmannesta pojastamme tuli enkeli kohta kolme kuukautta sitten, tässä on yksi niistä, en ole tätä kovin usein nähnyt. (Ja tuolla keskenmeno-palstalla on myös yksi ketju, jossa on todella kauniita runoja, se on kakkossivulla tällä hetkellä.) Voimia kaikille!



Taatusti hän kuulee.

Hän katselee sinua varmasti kaiken aikaa.

Ehkä hän on nyt onnellinen.

ehkä joidenkuiden ei ole tarkoituskaan jäädä meidän elämäänne

pysyvästi.

Ehkä jotkut ovat vain läpikulkumatkalla.



Ehkä he täyttävät tehtävänsä nopeammin kuin muut.

Heidän ei tarvitse vitkutella täällä sataa vuotta

saadakseen kaiken kuntoon.

He hoitavat hommansa tosi nopeasti jotkut.

Jotkut ikään kuin käväisevät elämässämme antamassa meille jotakin,

tuovat lahjan ja opettavat meille jotain tärkeää,

ja se on heidän tehtävänsä meidän elämässämme.

Hän opetti sinulle varmasti jotakin.



Ehkä hän opetti rakastamaan,

antamaan ja välittämään.

Se oli hänen lahjansa sinulle.

Hän opetti sinulle paljon, ja sitten hän lähti.



Ehkä hänen ei yksinkertaisesti tarvinnut viipyä pitempään.

Hän antoi lahjansa ja oli sitten vapaa jatkamaan matkaa,

mutta häneltä saamasi lahjan

sinä saat pitää ikuisesti.



-tekijä tuntematon-

Pakko lisätä tämäkin runo ketjuun...



KAIPAUKSELLA



Lainaan sinulle lapseni hatkeksi. Hän sanoi.

Rakastaaksesi näntä hänen eläesään

ja surraksesi häntä, kun hän on kuollut.

Kuusi tai seitsämän vuotta

tai kaksikymmentäkaksi tai -kolme

Lupaatko pitää hänestä huolta puolestani.

kunnes minä kutsun hänet takaisin?

Hän tuo sinulle iloa kauneudellaan,

jos hän viipyy luonasi hetken.

Hänen muistonsa lohduttaa sinua surussasi.



En voi luvata, että hän viipyy kauan,

sillä kaikki palaavat maan päältä.

Mutta siellä alhaalla on opittava jotain,

haluan tämän lapsen oppivan.

Olen etsinyt maailmasta

kaikkialta hyvää opettajaa

ja olen valinut sinut.

Lupaatko rakastaa häntä koko sydämmestäsi?

Äläkä ajattele vain työtä.

Äläkä vihaa minua,

kun otan hänet takaisin.



Kuvittelin kuitenkin heidän sanovan:

Rakas Herra, tapahtukoon sinun tahtosi.

Lapsi tuottaa niin paljon iloa,

että antaudumme tuskaan.

suojaamme häntä hellyydellä,

rakastame niin kauan kuin voimme.

Olemme ikuisesti kiitollisia onnesta,

jonka tunnemme.

Mutta enkelit kutsuivat

häntä ennen aikojaan.

Kestämme urheasti katkeran surun

ja yritämme ymmärtää.



Englantilainen Helen Heamshaw kirjoitti tämän runon, kun hänen kasoistyttärensä Stephanie ja Danielle olivat kuolleet perinnölliseen tautiin kahdentoista päivän välein. Runon on englanninkielestä suomentanut Ritva Lehtiö, ja siitä on nimellä Lainattu lapsi tullut lapsensa menettäneiden vanhempien keskuudessa monisteina kiertävä klassikko.