Lue keskustelun säännöt.
Päätin alkaa tehdä kaikki mahdolliset valinnat tästä lähtien siltä pohjalta, että ne parantavat ulkonäköäni ja kuntoani
Kommentit (202)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka tahansa voi tehdä aivan saman päätöksen. Mutta monellako riittää itsekuri ja motivaatio? Minä olen riittävän itsekeskeinen pystyäkseni tähän. Ap
Nyt en ihan ymmärrä. Jos sinulla on tähänkin asti riittänyt itsekuri ja motivaatio ja olet itsekeskeinen ja tiedät tähän pystyväsi, miksi sinun pitää tehdä tällainen päätös nyt?
Ei ole riittänyt tarpeeksi, olen antanut muiden aiheuttamien häiriötekijöiden vaikuttaa siten että ole aina tehnyt oikeita valintoja omaksi parhaakseni. Tarvitsen päätöksen jossa pysyn nyt ehdottomasti joka hetki. Ap
No miten sinä sitten voit sanoa, että tällä kertaa riittää se itsekuri ja motivaatio. En nyt haluaisi mitenkään lannistaa, mutta minusta aika ylimielisesti tuossa edellisessä viestissä sanoit, että sinä pystyt tähän, mutta moni muu ei. Ja nyt sanot, että et ole itsekään aiemmin pystynyt.
Ap varmaan vastaa itsekin tähän, mutta eikö sinun päässäsi ikinä "naksahda" niin, että muutut? Sen jälkeen jokin, mikä ei aiemmin pitänyt, rupeaa pitämään?
Kyllä voi "naksahtaa". Ihmettelin vain tuota, kun uhosi niin, ettei samaan moni pysty, mutta samaan hengenvetoon toteaa, ettei itsekään ole aiemmin pystynyt, mutta nyt yhtäkkiä kaikki onkin täysin varmaa, eikä mitään vastoinkäymisiä voi tulla, koska hän on parempi kuin muut.
No en ole kenenkään kuulut koskaan edes sanovan asiaa noin hienon selkeästi, kuin ap:n, joten totta kai sitä lipsuu, jos ajatukset ei edes ole kunnossa.
Näkeehän sen nyt ympärillämme, ettei kovin moni osaa tuota tavoitetta toteuttaa. Suuri syy voi olla juuri se, miten he eivät ole oivaltaneet, että jos lipsun tässä, se kertautuu muualla esteinä.miten sinä ympärillesi katsomalla näet, että kaikkien tavoitteena on olla mahdollisimman hyvännäköinen? :D Ei kai kovin moni tuota tavoitetta tietenkään "osaa" toteuttaa, jos se ei ole edes tavoite. Ja edelleen ihmettelen, mistä tulee ajatus, että kaikille muille ja itsellekin aiemmin täysin mahdoton asia, onkin yhtäkkiä tosi helppo eikä epäonnistumisen mahdollisuutta ole.
No, ihmisten happamuudesta sen voi päätellä. Iloisia, itseensä tyytyväisiä ihmisiä tapaa niin harvoin. Ja miten iloisuus liittyy tähän? Siten, että omiin tavoitteisiinsa tähtääminen luo hyvän mielen.
Sinäkö siis oikeasti kuvittelet, että ihmisten ainoa happamuuden lähde on se, ettei näytä tarpeeksi hyvältä. Juu, nyt alkaa kyllä hieman aueta tämä ajatusmaailma.
En tietenkään! Mutta ihminen, joka on päättänyt, että kaikki hänen tulevat valintansa tähtäävät hänen hyvinvointiinsa tuskin on hirveän hapan?
Näytä minulle ihminen, joka valinnoillaan tähtää ei-hyvinvointiin. Väitätkö, että suurin osa ihmisistä ovat jotenkin itsetuhoisia eivätkä tee valintojaan sen perusteella, että uskovat sen olevan heille hyväksi? Se, että valinnat ovat vääriä eivätkä johda toivottuun lopputulokseen, ei tarkoita, ettei ihminen kuitenkin ole itse toivonut ja uskonut niiden olevan hyviä valintoja.
Esim ap:n tapauksessa hän voi ajatella, että hyvä ulkonäkö on itsensä nälkään näännyttämistä ja kauneusleikkauksia. Ulkopuolisen silmään nämä näyttävät tietysti pelkästään huonoilta valinnoilta, mutta ap on päättänyt, että kaikki hänen valintansa tähtäävät hänen hyvinvointiinsa. Eli se päätös ja ajatus ei kuitenkaan ihan riitä ei-happamuuteen ja hyvään elämään, koska kokemus on subjektiivinen.
Hah, varmaan suurin osa ihmisistä itseni mukaan lukien kuuluu niihin, joiden valinnat eivät tähtää hyvinvointiin, vaan lähinnä mielihyvään. Moni rakastaa herkkuja tai rasvaisia ruokia ja syö niitä yli oman tarpeensa. Samoin moni on koukussa tupakkaan, alkoholiin tai huumeisiin ja saa niistä hetkellistä hyvänolontunnetta. Hyvinvointia se ei kuitenkaan lisää.
Ap tähtää tietoisesti omaan hyvinvointiinsa eli se poissulkee silloin em. tyyppisen toiminnan.
No niin, sitähän juuri tarkoitinkin. Tuolla puhuttiin kuitenkin siitä, että ihminen on iloinen, kun tekee valintoja omaksi edukseen. Se etuhan voi olla sitä ruumiillista ja psyykkistä hyvinvointia tai sitä hetkellistä mielihyvää. Siksi on minusta jotenkin hassua, jos joku väittää erottavansa, mitä ne ihmisen omat tavoitteet ovat ja miten niissä on onnistuttu, kun nehän voivat olla myös niitä mielihyvää tuottavia asioita eikä pelkästään siitä pitkäjänteisestä ruumiillisesta hyvinvoinnista johtuvia asioita.
Minä en laske mukaan hetkellistä mielihyvää tuottavia asioita, joista on pitemmän päälle haittaa ihmiselle. Kuten tupakointi, liika laiskottelu jne. Olen varmaankin se kirjoittaja, jota tarkoitat. En siis puhunut noista tähän ketjuun sisältyvinä tavoitteina ollenkaan. Minusta ne ovat huonoja asioita. Hetkellinen mielihyvä ilman haittoja on toki ok.
Eli tarkoititko sitten, että ne, joilla ei ole samanlaisia tavoitteita kuin ap:lla ja jotka eivät niissä ole onnistuneet täydellisesti (kuten ei ap:kaan tähän asti), kulkevat happamien näköisinä? Aika jännä ja surullinen näkemys. Aika harva tuolla logiikalla sitten on ei-hapan ja tyytyväinen elämäänsä.
Ehkä joku tupakoiva laiskuri sitten on niin tyhmä, ettei kärsi tupakoinnistaan eikä fyysisestä rapistumisestaan, joten miksi hän sitten olisi hapan. Kiva elämä.
Eli se, ettei elämä ole suurta kärsimystä, onkin nyt jotenkin säälittävää? Okei.
Itse olen hajottanut selkäni fyysisessä työssä, mutta silti en kulje hapannaamana ympäriinsä, vaan keskityn elämässäni moniin muihin kivoihin asioihin. Mutta tämän perusteella sinä pidät minua nyt jotenkin tyhmänä ja säälittävänä, niinkö. Minun pitäisi itkeä päivät läpeensä osoittaakseni, että olen fiksu ja hyvä ihminen?
Mä pitäisin itseäni tyhmänä, jos oisin hajottanut kehoni tekemällä työtä.
Melkeinpä siis, vaikka olisin ollut itse yrittäjä, tai työntekijä. Yrittäjänä pitäisin itseäni tyhmänä siksi, että oisin ahnehtinut liikaa ja työntekijänä siksi, että miksi mä kenenkään toisen voittijen eteen särkisin itseäni?
Mutta en olekaan työnteosta täysin riippuvainen riistettävä, eli minun on helppoa sanoa.Entäs palvelujen käyttäjänä? Oletko täysin riippumaton esim kaupoista, sairaaloista ja siivouspalveluista. Hienoa.
Miten minä voisin rikkoa itseni käyttämällä palveluja?
Missäs minä niin sanoin? Mutta sinun ei kannata ehkä pitää tyhminä ihmisiä, joita tarvitset.
Miksi ei? Ei se heille edes kuulu, mitä minä heistä ajattelen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka tahansa voi tehdä aivan saman päätöksen. Mutta monellako riittää itsekuri ja motivaatio? Minä olen riittävän itsekeskeinen pystyäkseni tähän. Ap
Nyt en ihan ymmärrä. Jos sinulla on tähänkin asti riittänyt itsekuri ja motivaatio ja olet itsekeskeinen ja tiedät tähän pystyväsi, miksi sinun pitää tehdä tällainen päätös nyt?
Ei ole riittänyt tarpeeksi, olen antanut muiden aiheuttamien häiriötekijöiden vaikuttaa siten että ole aina tehnyt oikeita valintoja omaksi parhaakseni. Tarvitsen päätöksen jossa pysyn nyt ehdottomasti joka hetki. Ap
No miten sinä sitten voit sanoa, että tällä kertaa riittää se itsekuri ja motivaatio. En nyt haluaisi mitenkään lannistaa, mutta minusta aika ylimielisesti tuossa edellisessä viestissä sanoit, että sinä pystyt tähän, mutta moni muu ei. Ja nyt sanot, että et ole itsekään aiemmin pystynyt.
Ap varmaan vastaa itsekin tähän, mutta eikö sinun päässäsi ikinä "naksahda" niin, että muutut? Sen jälkeen jokin, mikä ei aiemmin pitänyt, rupeaa pitämään?
Kyllä voi "naksahtaa". Ihmettelin vain tuota, kun uhosi niin, ettei samaan moni pysty, mutta samaan hengenvetoon toteaa, ettei itsekään ole aiemmin pystynyt, mutta nyt yhtäkkiä kaikki onkin täysin varmaa, eikä mitään vastoinkäymisiä voi tulla, koska hän on parempi kuin muut.
No en ole kenenkään kuulut koskaan edes sanovan asiaa noin hienon selkeästi, kuin ap:n, joten totta kai sitä lipsuu, jos ajatukset ei edes ole kunnossa.
Näkeehän sen nyt ympärillämme, ettei kovin moni osaa tuota tavoitetta toteuttaa. Suuri syy voi olla juuri se, miten he eivät ole oivaltaneet, että jos lipsun tässä, se kertautuu muualla esteinä.miten sinä ympärillesi katsomalla näet, että kaikkien tavoitteena on olla mahdollisimman hyvännäköinen? :D Ei kai kovin moni tuota tavoitetta tietenkään "osaa" toteuttaa, jos se ei ole edes tavoite. Ja edelleen ihmettelen, mistä tulee ajatus, että kaikille muille ja itsellekin aiemmin täysin mahdoton asia, onkin yhtäkkiä tosi helppo eikä epäonnistumisen mahdollisuutta ole.
No, ihmisten happamuudesta sen voi päätellä. Iloisia, itseensä tyytyväisiä ihmisiä tapaa niin harvoin. Ja miten iloisuus liittyy tähän? Siten, että omiin tavoitteisiinsa tähtääminen luo hyvän mielen.
Sinäkö siis oikeasti kuvittelet, että ihmisten ainoa happamuuden lähde on se, ettei näytä tarpeeksi hyvältä. Juu, nyt alkaa kyllä hieman aueta tämä ajatusmaailma.
En tietenkään! Mutta ihminen, joka on päättänyt, että kaikki hänen tulevat valintansa tähtäävät hänen hyvinvointiinsa tuskin on hirveän hapan?
Näytä minulle ihminen, joka valinnoillaan tähtää ei-hyvinvointiin. Väitätkö, että suurin osa ihmisistä ovat jotenkin itsetuhoisia eivätkä tee valintojaan sen perusteella, että uskovat sen olevan heille hyväksi? Se, että valinnat ovat vääriä eivätkä johda toivottuun lopputulokseen, ei tarkoita, ettei ihminen kuitenkin ole itse toivonut ja uskonut niiden olevan hyviä valintoja.
Esim ap:n tapauksessa hän voi ajatella, että hyvä ulkonäkö on itsensä nälkään näännyttämistä ja kauneusleikkauksia. Ulkopuolisen silmään nämä näyttävät tietysti pelkästään huonoilta valinnoilta, mutta ap on päättänyt, että kaikki hänen valintansa tähtäävät hänen hyvinvointiinsa. Eli se päätös ja ajatus ei kuitenkaan ihan riitä ei-happamuuteen ja hyvään elämään, koska kokemus on subjektiivinen.
No esim. minä olen itsetuhoinen, kyllä. Vaikka tiedän mikä olisi minulle hyväksi, miksi tekisin sellaista? Inspiroiduin tästä ketjusta tosin ja haluan muuttaa asioitani! Miksi kukaan tupakoisi, jos se olisi noin kuin sanot? Liikkuu liian vähän? Syö huonosti? Ottaa riskejä liikenteessä? Ei nuku riittävästi?
Edelleen et huomaa, että se kokemus on subjektiivinen. Ei kukaan aloittaisi tupakanpolttoa tai nukkuisi liian vähän, jos ei kokisi saavansa siitä mitään iloa ja hyötyä. Päätös se tupakoinnin aloittaminenkin on ja sinun logiikallasi tässä päätöksessä pysyminen tekee pelkästään iloiseksi. Huomaatko, mikä ongelma tässä on?
En ainakaan itse saa hyötyä enkä iloa siitä, että nukun liian vähän, silti teen niin. Koska elämäni on niin turhaa, etten välitä. Mutta ehkä se ei olisi, jos alkaisin tehdä jokaisen seuraavan valintani itseni parhaaksi. Minusta tupakoitsija on idiotti kuvitellessaan TUPAKOINNIN tuovan jotain hyvää elämäänsä, ja minä en ole idiootti.
Jos kyseessä ei ole vastentahtoinen unettomuus, niin kyllä sinäkin siitä jotain hyödyt, vaikket sitä nyt myönnä tai tunnistakaan. "Ei huvita nukkua" on myös sinulle hyöty.
Miksi sinä sitten kuvittelet, että kukaan koskaan tupakoisi, jos siinä ei ole tämän henkilön kannalta mitään hyvää? Kerrohan oma näkemyksesi. Se, että ihminen on tyhmä, ei poista kuitenkaan niitä motiiveja teon takana, vaikka onkin ihanaa haukkua muita idiooteiksi.
Ihme jankuttaja. Lue aloitus uudestaan: ap aikoo tehdä valintoja jotka parantavat ulkonäköä ja kuntoa. Ei valintoja jotka tuottavat (hetkellistä) iloa.
Missä minä sanoin, että ap tekee valintoja, jotka tuottavat hetkellistä iloa? Minä puhuin tuosta, kun joku sanoi, että ihmisistä erottaa, kuka on onnistunut tavoitteissaan ja kuka ei ja ihmettelin, miten ihmisistä näkee, mitä heidän tavoitteensa ovat. Jos jonkun muun tavoite on vain selvitä päivästä toiseen ja nauttia niistä pikkujutuista, miten ap tai kukaan muu voi sanoa, että tämä ihminen on epäonnistunut tavoitteissaan.
Minusta kukaan, jolla on tuollaiset tavoitteet, ei ole kovin onnistunut ihmisenä. Siis jos laiskottelu ja tupakointi tuottavat iloa. Mutta kukin asettaa tavoitteensa toki itse.
No niin, tässähän tämä tulikin. :D Eihän elämässä ole mitään kuin täydellinen kroppa tai tupakointi. Ja tupakoijat ovat epäonnistuneita ihmisiä, tietysti. Tässä kiteytyy juuri tämä asenneongelma.
Miten kukaan, joka tupakoi, ja tietää tupakan terveysvaikutukset, voi pitää itseään kaikenkaikkiaan onnistuneena ihmisenä? En mä ainakaan pitäisi, jos oisin niin tyhmä.
Jahas, sinulta meni pointti ohitse. Siis tässä logiikka menee näin. Tavoite on täydellinen kroppa -> jos tavoitteesi ei ole täydellinen kroppa, olet tupakoija -> tupakoija on epäonnistunut ihminen. Näin ollen kaikki, joiden tavoite ei ole täydellinen kroppa, ovat epäonnistuneita ihmisiä. Siis mustavalkoisuudesta oli nyt kyse, ei tupakoinnin järkevyydestä. Ongelma on siis tuo johtopäätös, että elämässä on tehtävä valinta täydellisen kropan ja tupakoinin välillä ja välimuotoja ei ole.
Siis ei. Tavoite minun puheissani oli terve keho, juurikin koska kaikki me vanhenemme, ja silloinkin olisi hyvä olla kunnossa, jos haluaa pitää itsestään ja elämästään. Masennus estää sen tavoittelua, mutta jos masennuksen taustalla on vaikkapa se, ettei hoksaa tehdä valintojaan itsensä parhaaksi, vaan on lapsena opetettu miellyttämään muita (esim. ajankäytöllä ja muutenkin, joka käy niin raskaaksi, että ihminen itse sairastuu eikä jaksa) niin eihän sitä sitten saavuta, vaikka haluaisikin. Ja ajattelisi terveyden kannalta, unohda jo se ihannoinnin haku.
Ja tupakka on myrkkyä, siksi huono.Minä en ole missään sanonut, että terveys olisi huono asia tai tupakointi hyvä asia. Minä olen puhunut ihmisten tavoitteista ja motiiveista. Minusta kukaan ei voi mennä toiselle sanomaan, että hän ei voi olla oikeasti elämäänsä tyytyväinen sen perusteella, että hänen motiivinsa ja tavoitteensa ovat erilaiset.
Missä mä jollekin niin sanoin? Mutta mä voin sanoa jollekin päin naamaa, että mä en ois tyytyväinen (itse), jos mä eläisin kuin sä. Deal with it.
No se et sitten ollut sinä, joka niin sanoit. Tuolla alkusivuilla joku sanoi, että ihmisistä näkee päälle päin, että eivät ole saavuttaneet ap:n tavoitteita.
Jos alatte vänkäämään vastaan, lukekaa ensin se, mitä aiheesta on keskustelu ja mihin kommentoitu.Oliko se tämä:
"No en ole kenenkään kuulut koskaan edes sanovan asiaa noin hienon selkeästi, kuin ap:n, joten totta kai sitä lipsuu, jos ajatukset ei edes ole kunnossa.
Näkeehän sen nyt ympärillämme, ettei kovin moni osaa tuota tavoitetta toteuttaa. Suuri syy voi olla juuri se, miten he eivät ole oivaltaneet, että jos lipsun tässä, se kertautuu muualla esteinä."
?
Jos joku polttaa, niin eipä tullut mieleenkään, että ei pidä itseään epäonnistujana ja tyhmänä, koska tietää, mitä myrkkyä tupakka on, ja varmasti tiesi aloittaessaankin, ellei ole ihan joku kasikymppinen.
Ja taas päästiin siihen, että ainoa elämän sisältö täydellisen vartalon lisäksi voi olla tupakointi.
Ehkä lopetan tämän nyt tähän. Ei näköjään se terveyden tavoittelu kuitenkaan takaa vielä sellaista älykkyyttä, jota tarvitaan tavalliseen keskusteluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä teen kaikki päätökset sen mukaan että ne lisäävät onnellisuuttani :) toki myös hyvä kunto ja ulkonäkö lisäävät onnellisuuttani. Mutta mihinkään en suostu enää siksi "niin kuuluu tehdä vaikka en tosiaan halua" tai muiden ihmisten takia. Toki autan esim perhettäni mutta se tekee minut onnelliseksi kun he saavat apua. Saako joku kiinni?
Saa ja itse ajattelen tosiaan tuon perhejutun myös niin että aina kaikkea emme voi valita (tai noh, mutta en oo ainakaan itse niiin pitkällä) eli mulle ei ole valintakysymys hoidetaanko lapset vaikkei se tekisi mua yhtään onnelliseksi, mutta vielä onnettomampi mä oisin jos heidät siksi huostaanotettaisiin tai heille syntyis ongelmia. Eli heidät vain hoidetaan.
Kun päätin ryhtyä äidiksi olin todella ulkoaohjautuva ihminen. Se päätös oli kyllä omani, mutta silti.Juu. Siis välttämättä vauvan kakkavaipan vaihtaminen ei ole juuri sitä miellyttävintä hommaa, mutta tulisin surulliseksi jos vauvalla olisi paha olla kakkavaipassaan eli oikeastaan sen vaihtaminen tekee minut onnelliseksi koska sitten vauvalla on hyvä olla :)
Mulla on vain niin, että tulisin surulliseksi jos vauvalla ois paha olla, mutta en tule onnelliseksi, jos ei ole. Se johtuu ehkä siitä, ettei oma äitini hoivannut minua koskaan niin kuin lastaan, vaan kuten ois ollut suorittamassa velvollisuuttaan hoitaa teinilastenlikkana naapurin lasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä teen kaikki päätökset sen mukaan että ne lisäävät onnellisuuttani :) toki myös hyvä kunto ja ulkonäkö lisäävät onnellisuuttani. Mutta mihinkään en suostu enää siksi "niin kuuluu tehdä vaikka en tosiaan halua" tai muiden ihmisten takia. Toki autan esim perhettäni mutta se tekee minut onnelliseksi kun he saavat apua. Saako joku kiinni?
Saa ja itse ajattelen tosiaan tuon perhejutun myös niin että aina kaikkea emme voi valita (tai noh, mutta en oo ainakaan itse niiin pitkällä) eli mulle ei ole valintakysymys hoidetaanko lapset vaikkei se tekisi mua yhtään onnelliseksi, mutta vielä onnettomampi mä oisin jos heidät siksi huostaanotettaisiin tai heille syntyis ongelmia. Eli heidät vain hoidetaan.
Kun päätin ryhtyä äidiksi olin todella ulkoaohjautuva ihminen. Se päätös oli kyllä omani, mutta silti.Juu. Siis välttämättä vauvan kakkavaipan vaihtaminen ei ole juuri sitä miellyttävintä hommaa, mutta tulisin surulliseksi jos vauvalla olisi paha olla kakkavaipassaan eli oikeastaan sen vaihtaminen tekee minut onnelliseksi koska sitten vauvalla on hyvä olla :)
Mulla on vain niin, että tulisin surulliseksi jos vauvalla ois paha olla, mutta en tule onnelliseksi, jos ei ole. Se johtuu ehkä siitä, ettei oma äitini hoivannut minua koskaan niin kuin lastaan, vaan kuten ois ollut suorittamassa velvollisuuttaan hoitaa teinilastenlikkana naapurin lasta.
Ja ois mieluummin tehnyt jotain muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka tahansa voi tehdä aivan saman päätöksen. Mutta monellako riittää itsekuri ja motivaatio? Minä olen riittävän itsekeskeinen pystyäkseni tähän. Ap
Nyt en ihan ymmärrä. Jos sinulla on tähänkin asti riittänyt itsekuri ja motivaatio ja olet itsekeskeinen ja tiedät tähän pystyväsi, miksi sinun pitää tehdä tällainen päätös nyt?
Ei ole riittänyt tarpeeksi, olen antanut muiden aiheuttamien häiriötekijöiden vaikuttaa siten että ole aina tehnyt oikeita valintoja omaksi parhaakseni. Tarvitsen päätöksen jossa pysyn nyt ehdottomasti joka hetki. Ap
No miten sinä sitten voit sanoa, että tällä kertaa riittää se itsekuri ja motivaatio. En nyt haluaisi mitenkään lannistaa, mutta minusta aika ylimielisesti tuossa edellisessä viestissä sanoit, että sinä pystyt tähän, mutta moni muu ei. Ja nyt sanot, että et ole itsekään aiemmin pystynyt.
Ap varmaan vastaa itsekin tähän, mutta eikö sinun päässäsi ikinä "naksahda" niin, että muutut? Sen jälkeen jokin, mikä ei aiemmin pitänyt, rupeaa pitämään?
Kyllä voi "naksahtaa". Ihmettelin vain tuota, kun uhosi niin, ettei samaan moni pysty, mutta samaan hengenvetoon toteaa, ettei itsekään ole aiemmin pystynyt, mutta nyt yhtäkkiä kaikki onkin täysin varmaa, eikä mitään vastoinkäymisiä voi tulla, koska hän on parempi kuin muut.
No en ole kenenkään kuulut koskaan edes sanovan asiaa noin hienon selkeästi, kuin ap:n, joten totta kai sitä lipsuu, jos ajatukset ei edes ole kunnossa.
Näkeehän sen nyt ympärillämme, ettei kovin moni osaa tuota tavoitetta toteuttaa. Suuri syy voi olla juuri se, miten he eivät ole oivaltaneet, että jos lipsun tässä, se kertautuu muualla esteinä.miten sinä ympärillesi katsomalla näet, että kaikkien tavoitteena on olla mahdollisimman hyvännäköinen? :D Ei kai kovin moni tuota tavoitetta tietenkään "osaa" toteuttaa, jos se ei ole edes tavoite. Ja edelleen ihmettelen, mistä tulee ajatus, että kaikille muille ja itsellekin aiemmin täysin mahdoton asia, onkin yhtäkkiä tosi helppo eikä epäonnistumisen mahdollisuutta ole.
No, ihmisten happamuudesta sen voi päätellä. Iloisia, itseensä tyytyväisiä ihmisiä tapaa niin harvoin. Ja miten iloisuus liittyy tähän? Siten, että omiin tavoitteisiinsa tähtääminen luo hyvän mielen.
Sinäkö siis oikeasti kuvittelet, että ihmisten ainoa happamuuden lähde on se, ettei näytä tarpeeksi hyvältä. Juu, nyt alkaa kyllä hieman aueta tämä ajatusmaailma.
En tietenkään! Mutta ihminen, joka on päättänyt, että kaikki hänen tulevat valintansa tähtäävät hänen hyvinvointiinsa tuskin on hirveän hapan?
Näytä minulle ihminen, joka valinnoillaan tähtää ei-hyvinvointiin. Väitätkö, että suurin osa ihmisistä ovat jotenkin itsetuhoisia eivätkä tee valintojaan sen perusteella, että uskovat sen olevan heille hyväksi? Se, että valinnat ovat vääriä eivätkä johda toivottuun lopputulokseen, ei tarkoita, ettei ihminen kuitenkin ole itse toivonut ja uskonut niiden olevan hyviä valintoja.
Esim ap:n tapauksessa hän voi ajatella, että hyvä ulkonäkö on itsensä nälkään näännyttämistä ja kauneusleikkauksia. Ulkopuolisen silmään nämä näyttävät tietysti pelkästään huonoilta valinnoilta, mutta ap on päättänyt, että kaikki hänen valintansa tähtäävät hänen hyvinvointiinsa. Eli se päätös ja ajatus ei kuitenkaan ihan riitä ei-happamuuteen ja hyvään elämään, koska kokemus on subjektiivinen.
No esim. minä olen itsetuhoinen, kyllä. Vaikka tiedän mikä olisi minulle hyväksi, miksi tekisin sellaista? Inspiroiduin tästä ketjusta tosin ja haluan muuttaa asioitani! Miksi kukaan tupakoisi, jos se olisi noin kuin sanot? Liikkuu liian vähän? Syö huonosti? Ottaa riskejä liikenteessä? Ei nuku riittävästi?
Edelleen et huomaa, että se kokemus on subjektiivinen. Ei kukaan aloittaisi tupakanpolttoa tai nukkuisi liian vähän, jos ei kokisi saavansa siitä mitään iloa ja hyötyä. Päätös se tupakoinnin aloittaminenkin on ja sinun logiikallasi tässä päätöksessä pysyminen tekee pelkästään iloiseksi. Huomaatko, mikä ongelma tässä on?
En ainakaan itse saa hyötyä enkä iloa siitä, että nukun liian vähän, silti teen niin. Koska elämäni on niin turhaa, etten välitä. Mutta ehkä se ei olisi, jos alkaisin tehdä jokaisen seuraavan valintani itseni parhaaksi. Minusta tupakoitsija on idiotti kuvitellessaan TUPAKOINNIN tuovan jotain hyvää elämäänsä, ja minä en ole idiootti.
Jos kyseessä ei ole vastentahtoinen unettomuus, niin kyllä sinäkin siitä jotain hyödyt, vaikket sitä nyt myönnä tai tunnistakaan. "Ei huvita nukkua" on myös sinulle hyöty.
Miksi sinä sitten kuvittelet, että kukaan koskaan tupakoisi, jos siinä ei ole tämän henkilön kannalta mitään hyvää? Kerrohan oma näkemyksesi. Se, että ihminen on tyhmä, ei poista kuitenkaan niitä motiiveja teon takana, vaikka onkin ihanaa haukkua muita idiooteiksi.
Ihme jankuttaja. Lue aloitus uudestaan: ap aikoo tehdä valintoja jotka parantavat ulkonäköä ja kuntoa. Ei valintoja jotka tuottavat (hetkellistä) iloa.
Missä minä sanoin, että ap tekee valintoja, jotka tuottavat hetkellistä iloa? Minä puhuin tuosta, kun joku sanoi, että ihmisistä erottaa, kuka on onnistunut tavoitteissaan ja kuka ei ja ihmettelin, miten ihmisistä näkee, mitä heidän tavoitteensa ovat. Jos jonkun muun tavoite on vain selvitä päivästä toiseen ja nauttia niistä pikkujutuista, miten ap tai kukaan muu voi sanoa, että tämä ihminen on epäonnistunut tavoitteissaan.
Minusta kukaan, jolla on tuollaiset tavoitteet, ei ole kovin onnistunut ihmisenä. Siis jos laiskottelu ja tupakointi tuottavat iloa. Mutta kukin asettaa tavoitteensa toki itse.
No niin, tässähän tämä tulikin. :D Eihän elämässä ole mitään kuin täydellinen kroppa tai tupakointi. Ja tupakoijat ovat epäonnistuneita ihmisiä, tietysti. Tässä kiteytyy juuri tämä asenneongelma.
Miten kukaan, joka tupakoi, ja tietää tupakan terveysvaikutukset, voi pitää itseään kaikenkaikkiaan onnistuneena ihmisenä? En mä ainakaan pitäisi, jos oisin niin tyhmä.
Jahas, sinulta meni pointti ohitse. Siis tässä logiikka menee näin. Tavoite on täydellinen kroppa -> jos tavoitteesi ei ole täydellinen kroppa, olet tupakoija -> tupakoija on epäonnistunut ihminen. Näin ollen kaikki, joiden tavoite ei ole täydellinen kroppa, ovat epäonnistuneita ihmisiä. Siis mustavalkoisuudesta oli nyt kyse, ei tupakoinnin järkevyydestä. Ongelma on siis tuo johtopäätös, että elämässä on tehtävä valinta täydellisen kropan ja tupakoinin välillä ja välimuotoja ei ole.
Siis ei. Tavoite minun puheissani oli terve keho, juurikin koska kaikki me vanhenemme, ja silloinkin olisi hyvä olla kunnossa, jos haluaa pitää itsestään ja elämästään. Masennus estää sen tavoittelua, mutta jos masennuksen taustalla on vaikkapa se, ettei hoksaa tehdä valintojaan itsensä parhaaksi, vaan on lapsena opetettu miellyttämään muita (esim. ajankäytöllä ja muutenkin, joka käy niin raskaaksi, että ihminen itse sairastuu eikä jaksa) niin eihän sitä sitten saavuta, vaikka haluaisikin. Ja ajattelisi terveyden kannalta, unohda jo se ihannoinnin haku.
Ja tupakka on myrkkyä, siksi huono.Minä en ole missään sanonut, että terveys olisi huono asia tai tupakointi hyvä asia. Minä olen puhunut ihmisten tavoitteista ja motiiveista. Minusta kukaan ei voi mennä toiselle sanomaan, että hän ei voi olla oikeasti elämäänsä tyytyväinen sen perusteella, että hänen motiivinsa ja tavoitteensa ovat erilaiset.
Missä mä jollekin niin sanoin? Mutta mä voin sanoa jollekin päin naamaa, että mä en ois tyytyväinen (itse), jos mä eläisin kuin sä. Deal with it.
No se et sitten ollut sinä, joka niin sanoit. Tuolla alkusivuilla joku sanoi, että ihmisistä näkee päälle päin, että eivät ole saavuttaneet ap:n tavoitteita.
Jos alatte vänkäämään vastaan, lukekaa ensin se, mitä aiheesta on keskustelu ja mihin kommentoitu.Oliko se tämä:
"No en ole kenenkään kuulut koskaan edes sanovan asiaa noin hienon selkeästi, kuin ap:n, joten totta kai sitä lipsuu, jos ajatukset ei edes ole kunnossa.
Näkeehän sen nyt ympärillämme, ettei kovin moni osaa tuota tavoitetta toteuttaa. Suuri syy voi olla juuri se, miten he eivät ole oivaltaneet, että jos lipsun tässä, se kertautuu muualla esteinä."
?
Jos joku polttaa, niin eipä tullut mieleenkään, että ei pidä itseään epäonnistujana ja tyhmänä, koska tietää, mitä myrkkyä tupakka on, ja varmasti tiesi aloittaessaankin, ellei ole ihan joku kasikymppinen.Ja taas päästiin siihen, että ainoa elämän sisältö täydellisen vartalon lisäksi voi olla tupakointi.
Ehkä lopetan tämän nyt tähän. Ei näköjään se terveyden tavoittelu kuitenkaan takaa vielä sellaista älykkyyttä, jota tarvitaan tavalliseen keskusteluun.
No ei nyt ainoa, mutta.... mua kiusaisikin ihan kaikki tyhmyydet, joita harrastaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka tahansa voi tehdä aivan saman päätöksen. Mutta monellako riittää itsekuri ja motivaatio? Minä olen riittävän itsekeskeinen pystyäkseni tähän. Ap
Nyt en ihan ymmärrä. Jos sinulla on tähänkin asti riittänyt itsekuri ja motivaatio ja olet itsekeskeinen ja tiedät tähän pystyväsi, miksi sinun pitää tehdä tällainen päätös nyt?
Ei ole riittänyt tarpeeksi, olen antanut muiden aiheuttamien häiriötekijöiden vaikuttaa siten että ole aina tehnyt oikeita valintoja omaksi parhaakseni. Tarvitsen päätöksen jossa pysyn nyt ehdottomasti joka hetki. Ap
No miten sinä sitten voit sanoa, että tällä kertaa riittää se itsekuri ja motivaatio. En nyt haluaisi mitenkään lannistaa, mutta minusta aika ylimielisesti tuossa edellisessä viestissä sanoit, että sinä pystyt tähän, mutta moni muu ei. Ja nyt sanot, että et ole itsekään aiemmin pystynyt.
Ap varmaan vastaa itsekin tähän, mutta eikö sinun päässäsi ikinä "naksahda" niin, että muutut? Sen jälkeen jokin, mikä ei aiemmin pitänyt, rupeaa pitämään?
Kyllä voi "naksahtaa". Ihmettelin vain tuota, kun uhosi niin, ettei samaan moni pysty, mutta samaan hengenvetoon toteaa, ettei itsekään ole aiemmin pystynyt, mutta nyt yhtäkkiä kaikki onkin täysin varmaa, eikä mitään vastoinkäymisiä voi tulla, koska hän on parempi kuin muut.
No en ole kenenkään kuulut koskaan edes sanovan asiaa noin hienon selkeästi, kuin ap:n, joten totta kai sitä lipsuu, jos ajatukset ei edes ole kunnossa.
Näkeehän sen nyt ympärillämme, ettei kovin moni osaa tuota tavoitetta toteuttaa. Suuri syy voi olla juuri se, miten he eivät ole oivaltaneet, että jos lipsun tässä, se kertautuu muualla esteinä.miten sinä ympärillesi katsomalla näet, että kaikkien tavoitteena on olla mahdollisimman hyvännäköinen? :D Ei kai kovin moni tuota tavoitetta tietenkään "osaa" toteuttaa, jos se ei ole edes tavoite. Ja edelleen ihmettelen, mistä tulee ajatus, että kaikille muille ja itsellekin aiemmin täysin mahdoton asia, onkin yhtäkkiä tosi helppo eikä epäonnistumisen mahdollisuutta ole.
No, ihmisten happamuudesta sen voi päätellä. Iloisia, itseensä tyytyväisiä ihmisiä tapaa niin harvoin. Ja miten iloisuus liittyy tähän? Siten, että omiin tavoitteisiinsa tähtääminen luo hyvän mielen.
Sinäkö siis oikeasti kuvittelet, että ihmisten ainoa happamuuden lähde on se, ettei näytä tarpeeksi hyvältä. Juu, nyt alkaa kyllä hieman aueta tämä ajatusmaailma.
En tietenkään! Mutta ihminen, joka on päättänyt, että kaikki hänen tulevat valintansa tähtäävät hänen hyvinvointiinsa tuskin on hirveän hapan?
Näytä minulle ihminen, joka valinnoillaan tähtää ei-hyvinvointiin. Väitätkö, että suurin osa ihmisistä ovat jotenkin itsetuhoisia eivätkä tee valintojaan sen perusteella, että uskovat sen olevan heille hyväksi? Se, että valinnat ovat vääriä eivätkä johda toivottuun lopputulokseen, ei tarkoita, ettei ihminen kuitenkin ole itse toivonut ja uskonut niiden olevan hyviä valintoja.
Esim ap:n tapauksessa hän voi ajatella, että hyvä ulkonäkö on itsensä nälkään näännyttämistä ja kauneusleikkauksia. Ulkopuolisen silmään nämä näyttävät tietysti pelkästään huonoilta valinnoilta, mutta ap on päättänyt, että kaikki hänen valintansa tähtäävät hänen hyvinvointiinsa. Eli se päätös ja ajatus ei kuitenkaan ihan riitä ei-happamuuteen ja hyvään elämään, koska kokemus on subjektiivinen.
No esim. minä olen itsetuhoinen, kyllä. Vaikka tiedän mikä olisi minulle hyväksi, miksi tekisin sellaista? Inspiroiduin tästä ketjusta tosin ja haluan muuttaa asioitani! Miksi kukaan tupakoisi, jos se olisi noin kuin sanot? Liikkuu liian vähän? Syö huonosti? Ottaa riskejä liikenteessä? Ei nuku riittävästi?
Edelleen et huomaa, että se kokemus on subjektiivinen. Ei kukaan aloittaisi tupakanpolttoa tai nukkuisi liian vähän, jos ei kokisi saavansa siitä mitään iloa ja hyötyä. Päätös se tupakoinnin aloittaminenkin on ja sinun logiikallasi tässä päätöksessä pysyminen tekee pelkästään iloiseksi. Huomaatko, mikä ongelma tässä on?
En ainakaan itse saa hyötyä enkä iloa siitä, että nukun liian vähän, silti teen niin. Koska elämäni on niin turhaa, etten välitä. Mutta ehkä se ei olisi, jos alkaisin tehdä jokaisen seuraavan valintani itseni parhaaksi. Minusta tupakoitsija on idiotti kuvitellessaan TUPAKOINNIN tuovan jotain hyvää elämäänsä, ja minä en ole idiootti.
Jos kyseessä ei ole vastentahtoinen unettomuus, niin kyllä sinäkin siitä jotain hyödyt, vaikket sitä nyt myönnä tai tunnistakaan. "Ei huvita nukkua" on myös sinulle hyöty.
Miksi sinä sitten kuvittelet, että kukaan koskaan tupakoisi, jos siinä ei ole tämän henkilön kannalta mitään hyvää? Kerrohan oma näkemyksesi. Se, että ihminen on tyhmä, ei poista kuitenkaan niitä motiiveja teon takana, vaikka onkin ihanaa haukkua muita idiooteiksi.
Ihme jankuttaja. Lue aloitus uudestaan: ap aikoo tehdä valintoja jotka parantavat ulkonäköä ja kuntoa. Ei valintoja jotka tuottavat (hetkellistä) iloa.
Missä minä sanoin, että ap tekee valintoja, jotka tuottavat hetkellistä iloa? Minä puhuin tuosta, kun joku sanoi, että ihmisistä erottaa, kuka on onnistunut tavoitteissaan ja kuka ei ja ihmettelin, miten ihmisistä näkee, mitä heidän tavoitteensa ovat. Jos jonkun muun tavoite on vain selvitä päivästä toiseen ja nauttia niistä pikkujutuista, miten ap tai kukaan muu voi sanoa, että tämä ihminen on epäonnistunut tavoitteissaan.
Minusta kukaan, jolla on tuollaiset tavoitteet, ei ole kovin onnistunut ihmisenä. Siis jos laiskottelu ja tupakointi tuottavat iloa. Mutta kukin asettaa tavoitteensa toki itse.
No niin, tässähän tämä tulikin. :D Eihän elämässä ole mitään kuin täydellinen kroppa tai tupakointi. Ja tupakoijat ovat epäonnistuneita ihmisiä, tietysti. Tässä kiteytyy juuri tämä asenneongelma.
Miten kukaan, joka tupakoi, ja tietää tupakan terveysvaikutukset, voi pitää itseään kaikenkaikkiaan onnistuneena ihmisenä? En mä ainakaan pitäisi, jos oisin niin tyhmä.
Jahas, sinulta meni pointti ohitse. Siis tässä logiikka menee näin. Tavoite on täydellinen kroppa -> jos tavoitteesi ei ole täydellinen kroppa, olet tupakoija -> tupakoija on epäonnistunut ihminen. Näin ollen kaikki, joiden tavoite ei ole täydellinen kroppa, ovat epäonnistuneita ihmisiä. Siis mustavalkoisuudesta oli nyt kyse, ei tupakoinnin järkevyydestä. Ongelma on siis tuo johtopäätös, että elämässä on tehtävä valinta täydellisen kropan ja tupakoinin välillä ja välimuotoja ei ole.
Siis ei. Tavoite minun puheissani oli terve keho, juurikin koska kaikki me vanhenemme, ja silloinkin olisi hyvä olla kunnossa, jos haluaa pitää itsestään ja elämästään. Masennus estää sen tavoittelua, mutta jos masennuksen taustalla on vaikkapa se, ettei hoksaa tehdä valintojaan itsensä parhaaksi, vaan on lapsena opetettu miellyttämään muita (esim. ajankäytöllä ja muutenkin, joka käy niin raskaaksi, että ihminen itse sairastuu eikä jaksa) niin eihän sitä sitten saavuta, vaikka haluaisikin. Ja ajattelisi terveyden kannalta, unohda jo se ihannoinnin haku.
Ja tupakka on myrkkyä, siksi huono.Minä en ole missään sanonut, että terveys olisi huono asia tai tupakointi hyvä asia. Minä olen puhunut ihmisten tavoitteista ja motiiveista. Minusta kukaan ei voi mennä toiselle sanomaan, että hän ei voi olla oikeasti elämäänsä tyytyväinen sen perusteella, että hänen motiivinsa ja tavoitteensa ovat erilaiset.
Missä mä jollekin niin sanoin? Mutta mä voin sanoa jollekin päin naamaa, että mä en ois tyytyväinen (itse), jos mä eläisin kuin sä. Deal with it.
No se et sitten ollut sinä, joka niin sanoit. Tuolla alkusivuilla joku sanoi, että ihmisistä näkee päälle päin, että eivät ole saavuttaneet ap:n tavoitteita.
Jos alatte vänkäämään vastaan, lukekaa ensin se, mitä aiheesta on keskustelu ja mihin kommentoitu.Oliko se tämä:
"No en ole kenenkään kuulut koskaan edes sanovan asiaa noin hienon selkeästi, kuin ap:n, joten totta kai sitä lipsuu, jos ajatukset ei edes ole kunnossa.
Näkeehän sen nyt ympärillämme, ettei kovin moni osaa tuota tavoitetta toteuttaa. Suuri syy voi olla juuri se, miten he eivät ole oivaltaneet, että jos lipsun tässä, se kertautuu muualla esteinä."
?
Jos joku polttaa, niin eipä tullut mieleenkään, että ei pidä itseään epäonnistujana ja tyhmänä, koska tietää, mitä myrkkyä tupakka on, ja varmasti tiesi aloittaessaankin, ellei ole ihan joku kasikymppinen.Tai jos muutenkin kulkee vain ihmisten ohi hymyilemättä silleen umpimielisesti, niin jos joku silti pitää itseään onnistujana, niin mä en pitäis.
Minä taas en pidä onnistujana ihmistä, joka kuvittelee yksittäisen hymyn perusteella tietävänsä kaiken ihmisen valinnoista ja onnellisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka tahansa voi tehdä aivan saman päätöksen. Mutta monellako riittää itsekuri ja motivaatio? Minä olen riittävän itsekeskeinen pystyäkseni tähän. Ap
Nyt en ihan ymmärrä. Jos sinulla on tähänkin asti riittänyt itsekuri ja motivaatio ja olet itsekeskeinen ja tiedät tähän pystyväsi, miksi sinun pitää tehdä tällainen päätös nyt?
Ei ole riittänyt tarpeeksi, olen antanut muiden aiheuttamien häiriötekijöiden vaikuttaa siten että ole aina tehnyt oikeita valintoja omaksi parhaakseni. Tarvitsen päätöksen jossa pysyn nyt ehdottomasti joka hetki. Ap
No miten sinä sitten voit sanoa, että tällä kertaa riittää se itsekuri ja motivaatio. En nyt haluaisi mitenkään lannistaa, mutta minusta aika ylimielisesti tuossa edellisessä viestissä sanoit, että sinä pystyt tähän, mutta moni muu ei. Ja nyt sanot, että et ole itsekään aiemmin pystynyt.
Ap varmaan vastaa itsekin tähän, mutta eikö sinun päässäsi ikinä "naksahda" niin, että muutut? Sen jälkeen jokin, mikä ei aiemmin pitänyt, rupeaa pitämään?
Kyllä voi "naksahtaa". Ihmettelin vain tuota, kun uhosi niin, ettei samaan moni pysty, mutta samaan hengenvetoon toteaa, ettei itsekään ole aiemmin pystynyt, mutta nyt yhtäkkiä kaikki onkin täysin varmaa, eikä mitään vastoinkäymisiä voi tulla, koska hän on parempi kuin muut.
No en ole kenenkään kuulut koskaan edes sanovan asiaa noin hienon selkeästi, kuin ap:n, joten totta kai sitä lipsuu, jos ajatukset ei edes ole kunnossa.
Näkeehän sen nyt ympärillämme, ettei kovin moni osaa tuota tavoitetta toteuttaa. Suuri syy voi olla juuri se, miten he eivät ole oivaltaneet, että jos lipsun tässä, se kertautuu muualla esteinä.miten sinä ympärillesi katsomalla näet, että kaikkien tavoitteena on olla mahdollisimman hyvännäköinen? :D Ei kai kovin moni tuota tavoitetta tietenkään "osaa" toteuttaa, jos se ei ole edes tavoite. Ja edelleen ihmettelen, mistä tulee ajatus, että kaikille muille ja itsellekin aiemmin täysin mahdoton asia, onkin yhtäkkiä tosi helppo eikä epäonnistumisen mahdollisuutta ole.
No, ihmisten happamuudesta sen voi päätellä. Iloisia, itseensä tyytyväisiä ihmisiä tapaa niin harvoin. Ja miten iloisuus liittyy tähän? Siten, että omiin tavoitteisiinsa tähtääminen luo hyvän mielen.
Sinäkö siis oikeasti kuvittelet, että ihmisten ainoa happamuuden lähde on se, ettei näytä tarpeeksi hyvältä. Juu, nyt alkaa kyllä hieman aueta tämä ajatusmaailma.
En tietenkään! Mutta ihminen, joka on päättänyt, että kaikki hänen tulevat valintansa tähtäävät hänen hyvinvointiinsa tuskin on hirveän hapan?
Näytä minulle ihminen, joka valinnoillaan tähtää ei-hyvinvointiin. Väitätkö, että suurin osa ihmisistä ovat jotenkin itsetuhoisia eivätkä tee valintojaan sen perusteella, että uskovat sen olevan heille hyväksi? Se, että valinnat ovat vääriä eivätkä johda toivottuun lopputulokseen, ei tarkoita, ettei ihminen kuitenkin ole itse toivonut ja uskonut niiden olevan hyviä valintoja.
Esim ap:n tapauksessa hän voi ajatella, että hyvä ulkonäkö on itsensä nälkään näännyttämistä ja kauneusleikkauksia. Ulkopuolisen silmään nämä näyttävät tietysti pelkästään huonoilta valinnoilta, mutta ap on päättänyt, että kaikki hänen valintansa tähtäävät hänen hyvinvointiinsa. Eli se päätös ja ajatus ei kuitenkaan ihan riitä ei-happamuuteen ja hyvään elämään, koska kokemus on subjektiivinen.
No esim. minä olen itsetuhoinen, kyllä. Vaikka tiedän mikä olisi minulle hyväksi, miksi tekisin sellaista? Inspiroiduin tästä ketjusta tosin ja haluan muuttaa asioitani! Miksi kukaan tupakoisi, jos se olisi noin kuin sanot? Liikkuu liian vähän? Syö huonosti? Ottaa riskejä liikenteessä? Ei nuku riittävästi?
Edelleen et huomaa, että se kokemus on subjektiivinen. Ei kukaan aloittaisi tupakanpolttoa tai nukkuisi liian vähän, jos ei kokisi saavansa siitä mitään iloa ja hyötyä. Päätös se tupakoinnin aloittaminenkin on ja sinun logiikallasi tässä päätöksessä pysyminen tekee pelkästään iloiseksi. Huomaatko, mikä ongelma tässä on?
En ainakaan itse saa hyötyä enkä iloa siitä, että nukun liian vähän, silti teen niin. Koska elämäni on niin turhaa, etten välitä. Mutta ehkä se ei olisi, jos alkaisin tehdä jokaisen seuraavan valintani itseni parhaaksi. Minusta tupakoitsija on idiotti kuvitellessaan TUPAKOINNIN tuovan jotain hyvää elämäänsä, ja minä en ole idiootti.
Jos kyseessä ei ole vastentahtoinen unettomuus, niin kyllä sinäkin siitä jotain hyödyt, vaikket sitä nyt myönnä tai tunnistakaan. "Ei huvita nukkua" on myös sinulle hyöty.
Miksi sinä sitten kuvittelet, että kukaan koskaan tupakoisi, jos siinä ei ole tämän henkilön kannalta mitään hyvää? Kerrohan oma näkemyksesi. Se, että ihminen on tyhmä, ei poista kuitenkaan niitä motiiveja teon takana, vaikka onkin ihanaa haukkua muita idiooteiksi.
Ihme jankuttaja. Lue aloitus uudestaan: ap aikoo tehdä valintoja jotka parantavat ulkonäköä ja kuntoa. Ei valintoja jotka tuottavat (hetkellistä) iloa.
Missä minä sanoin, että ap tekee valintoja, jotka tuottavat hetkellistä iloa? Minä puhuin tuosta, kun joku sanoi, että ihmisistä erottaa, kuka on onnistunut tavoitteissaan ja kuka ei ja ihmettelin, miten ihmisistä näkee, mitä heidän tavoitteensa ovat. Jos jonkun muun tavoite on vain selvitä päivästä toiseen ja nauttia niistä pikkujutuista, miten ap tai kukaan muu voi sanoa, että tämä ihminen on epäonnistunut tavoitteissaan.
Minusta kukaan, jolla on tuollaiset tavoitteet, ei ole kovin onnistunut ihmisenä. Siis jos laiskottelu ja tupakointi tuottavat iloa. Mutta kukin asettaa tavoitteensa toki itse.
No niin, tässähän tämä tulikin. :D Eihän elämässä ole mitään kuin täydellinen kroppa tai tupakointi. Ja tupakoijat ovat epäonnistuneita ihmisiä, tietysti. Tässä kiteytyy juuri tämä asenneongelma.
Miten kukaan, joka tupakoi, ja tietää tupakan terveysvaikutukset, voi pitää itseään kaikenkaikkiaan onnistuneena ihmisenä? En mä ainakaan pitäisi, jos oisin niin tyhmä.
Jahas, sinulta meni pointti ohitse. Siis tässä logiikka menee näin. Tavoite on täydellinen kroppa -> jos tavoitteesi ei ole täydellinen kroppa, olet tupakoija -> tupakoija on epäonnistunut ihminen. Näin ollen kaikki, joiden tavoite ei ole täydellinen kroppa, ovat epäonnistuneita ihmisiä. Siis mustavalkoisuudesta oli nyt kyse, ei tupakoinnin järkevyydestä. Ongelma on siis tuo johtopäätös, että elämässä on tehtävä valinta täydellisen kropan ja tupakoinin välillä ja välimuotoja ei ole.
Siis ei. Tavoite minun puheissani oli terve keho, juurikin koska kaikki me vanhenemme, ja silloinkin olisi hyvä olla kunnossa, jos haluaa pitää itsestään ja elämästään. Masennus estää sen tavoittelua, mutta jos masennuksen taustalla on vaikkapa se, ettei hoksaa tehdä valintojaan itsensä parhaaksi, vaan on lapsena opetettu miellyttämään muita (esim. ajankäytöllä ja muutenkin, joka käy niin raskaaksi, että ihminen itse sairastuu eikä jaksa) niin eihän sitä sitten saavuta, vaikka haluaisikin. Ja ajattelisi terveyden kannalta, unohda jo se ihannoinnin haku.
Ja tupakka on myrkkyä, siksi huono.Minä en ole missään sanonut, että terveys olisi huono asia tai tupakointi hyvä asia. Minä olen puhunut ihmisten tavoitteista ja motiiveista. Minusta kukaan ei voi mennä toiselle sanomaan, että hän ei voi olla oikeasti elämäänsä tyytyväinen sen perusteella, että hänen motiivinsa ja tavoitteensa ovat erilaiset.
Missä mä jollekin niin sanoin? Mutta mä voin sanoa jollekin päin naamaa, että mä en ois tyytyväinen (itse), jos mä eläisin kuin sä. Deal with it.
No se et sitten ollut sinä, joka niin sanoit. Tuolla alkusivuilla joku sanoi, että ihmisistä näkee päälle päin, että eivät ole saavuttaneet ap:n tavoitteita.
Jos alatte vänkäämään vastaan, lukekaa ensin se, mitä aiheesta on keskustelu ja mihin kommentoitu.Oliko se tämä:
"No en ole kenenkään kuulut koskaan edes sanovan asiaa noin hienon selkeästi, kuin ap:n, joten totta kai sitä lipsuu, jos ajatukset ei edes ole kunnossa.
Näkeehän sen nyt ympärillämme, ettei kovin moni osaa tuota tavoitetta toteuttaa. Suuri syy voi olla juuri se, miten he eivät ole oivaltaneet, että jos lipsun tässä, se kertautuu muualla esteinä."
?
Jos joku polttaa, niin eipä tullut mieleenkään, että ei pidä itseään epäonnistujana ja tyhmänä, koska tietää, mitä myrkkyä tupakka on, ja varmasti tiesi aloittaessaankin, ellei ole ihan joku kasikymppinen.Tai jos muutenkin kulkee vain ihmisten ohi hymyilemättä silleen umpimielisesti, niin jos joku silti pitää itseään onnistujana, niin mä en pitäis.
Minä taas en pidä onnistujana ihmistä, joka kuvittelee yksittäisen hymyn perusteella tietävänsä kaiken ihmisen valinnoista ja onnellisuudesta.
Kyllä se, miten ihminen kohtelee kanssaihmisiään, vaikuttaa, enkä ainakaan itse haluaisi olla sellainen umpimielinen henkilö, joka ei voi vastaantulijaa tervehtiä hymyllä. Ainakin mitä tasokkaampia ihmisiä olen tavannut, sen lämpimämmin he toisia kohtelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka tahansa voi tehdä aivan saman päätöksen. Mutta monellako riittää itsekuri ja motivaatio? Minä olen riittävän itsekeskeinen pystyäkseni tähän. Ap
Nyt en ihan ymmärrä. Jos sinulla on tähänkin asti riittänyt itsekuri ja motivaatio ja olet itsekeskeinen ja tiedät tähän pystyväsi, miksi sinun pitää tehdä tällainen päätös nyt?
Ei ole riittänyt tarpeeksi, olen antanut muiden aiheuttamien häiriötekijöiden vaikuttaa siten että ole aina tehnyt oikeita valintoja omaksi parhaakseni. Tarvitsen päätöksen jossa pysyn nyt ehdottomasti joka hetki. Ap
No miten sinä sitten voit sanoa, että tällä kertaa riittää se itsekuri ja motivaatio. En nyt haluaisi mitenkään lannistaa, mutta minusta aika ylimielisesti tuossa edellisessä viestissä sanoit, että sinä pystyt tähän, mutta moni muu ei. Ja nyt sanot, että et ole itsekään aiemmin pystynyt.
Ap varmaan vastaa itsekin tähän, mutta eikö sinun päässäsi ikinä "naksahda" niin, että muutut? Sen jälkeen jokin, mikä ei aiemmin pitänyt, rupeaa pitämään?
Kyllä voi "naksahtaa". Ihmettelin vain tuota, kun uhosi niin, ettei samaan moni pysty, mutta samaan hengenvetoon toteaa, ettei itsekään ole aiemmin pystynyt, mutta nyt yhtäkkiä kaikki onkin täysin varmaa, eikä mitään vastoinkäymisiä voi tulla, koska hän on parempi kuin muut.
No en ole kenenkään kuulut koskaan edes sanovan asiaa noin hienon selkeästi, kuin ap:n, joten totta kai sitä lipsuu, jos ajatukset ei edes ole kunnossa.
Näkeehän sen nyt ympärillämme, ettei kovin moni osaa tuota tavoitetta toteuttaa. Suuri syy voi olla juuri se, miten he eivät ole oivaltaneet, että jos lipsun tässä, se kertautuu muualla esteinä.miten sinä ympärillesi katsomalla näet, että kaikkien tavoitteena on olla mahdollisimman hyvännäköinen? :D Ei kai kovin moni tuota tavoitetta tietenkään "osaa" toteuttaa, jos se ei ole edes tavoite. Ja edelleen ihmettelen, mistä tulee ajatus, että kaikille muille ja itsellekin aiemmin täysin mahdoton asia, onkin yhtäkkiä tosi helppo eikä epäonnistumisen mahdollisuutta ole.
No, ihmisten happamuudesta sen voi päätellä. Iloisia, itseensä tyytyväisiä ihmisiä tapaa niin harvoin. Ja miten iloisuus liittyy tähän? Siten, että omiin tavoitteisiinsa tähtääminen luo hyvän mielen.
Sinäkö siis oikeasti kuvittelet, että ihmisten ainoa happamuuden lähde on se, ettei näytä tarpeeksi hyvältä. Juu, nyt alkaa kyllä hieman aueta tämä ajatusmaailma.
En tietenkään! Mutta ihminen, joka on päättänyt, että kaikki hänen tulevat valintansa tähtäävät hänen hyvinvointiinsa tuskin on hirveän hapan?
Näytä minulle ihminen, joka valinnoillaan tähtää ei-hyvinvointiin. Väitätkö, että suurin osa ihmisistä ovat jotenkin itsetuhoisia eivätkä tee valintojaan sen perusteella, että uskovat sen olevan heille hyväksi? Se, että valinnat ovat vääriä eivätkä johda toivottuun lopputulokseen, ei tarkoita, ettei ihminen kuitenkin ole itse toivonut ja uskonut niiden olevan hyviä valintoja.
Esim ap:n tapauksessa hän voi ajatella, että hyvä ulkonäkö on itsensä nälkään näännyttämistä ja kauneusleikkauksia. Ulkopuolisen silmään nämä näyttävät tietysti pelkästään huonoilta valinnoilta, mutta ap on päättänyt, että kaikki hänen valintansa tähtäävät hänen hyvinvointiinsa. Eli se päätös ja ajatus ei kuitenkaan ihan riitä ei-happamuuteen ja hyvään elämään, koska kokemus on subjektiivinen.
Hah, varmaan suurin osa ihmisistä itseni mukaan lukien kuuluu niihin, joiden valinnat eivät tähtää hyvinvointiin, vaan lähinnä mielihyvään. Moni rakastaa herkkuja tai rasvaisia ruokia ja syö niitä yli oman tarpeensa. Samoin moni on koukussa tupakkaan, alkoholiin tai huumeisiin ja saa niistä hetkellistä hyvänolontunnetta. Hyvinvointia se ei kuitenkaan lisää.
Ap tähtää tietoisesti omaan hyvinvointiinsa eli se poissulkee silloin em. tyyppisen toiminnan.
No niin, sitähän juuri tarkoitinkin. Tuolla puhuttiin kuitenkin siitä, että ihminen on iloinen, kun tekee valintoja omaksi edukseen. Se etuhan voi olla sitä ruumiillista ja psyykkistä hyvinvointia tai sitä hetkellistä mielihyvää. Siksi on minusta jotenkin hassua, jos joku väittää erottavansa, mitä ne ihmisen omat tavoitteet ovat ja miten niissä on onnistuttu, kun nehän voivat olla myös niitä mielihyvää tuottavia asioita eikä pelkästään siitä pitkäjänteisestä ruumiillisesta hyvinvoinnista johtuvia asioita.
Minä en laske mukaan hetkellistä mielihyvää tuottavia asioita, joista on pitemmän päälle haittaa ihmiselle. Kuten tupakointi, liika laiskottelu jne. Olen varmaankin se kirjoittaja, jota tarkoitat. En siis puhunut noista tähän ketjuun sisältyvinä tavoitteina ollenkaan. Minusta ne ovat huonoja asioita. Hetkellinen mielihyvä ilman haittoja on toki ok.
Eli tarkoititko sitten, että ne, joilla ei ole samanlaisia tavoitteita kuin ap:lla ja jotka eivät niissä ole onnistuneet täydellisesti (kuten ei ap:kaan tähän asti), kulkevat happamien näköisinä? Aika jännä ja surullinen näkemys. Aika harva tuolla logiikalla sitten on ei-hapan ja tyytyväinen elämäänsä.
Ehkä joku tupakoiva laiskuri sitten on niin tyhmä, ettei kärsi tupakoinnistaan eikä fyysisestä rapistumisestaan, joten miksi hän sitten olisi hapan. Kiva elämä.
Eli se, ettei elämä ole suurta kärsimystä, onkin nyt jotenkin säälittävää? Okei.
Itse olen hajottanut selkäni fyysisessä työssä, mutta silti en kulje hapannaamana ympäriinsä, vaan keskityn elämässäni moniin muihin kivoihin asioihin. Mutta tämän perusteella sinä pidät minua nyt jotenkin tyhmänä ja säälittävänä, niinkö. Minun pitäisi itkeä päivät läpeensä osoittaakseni, että olen fiksu ja hyvä ihminen?
Mä pitäisin itseäni tyhmänä, jos oisin hajottanut kehoni tekemällä työtä.
Melkeinpä siis, vaikka olisin ollut itse yrittäjä, tai työntekijä. Yrittäjänä pitäisin itseäni tyhmänä siksi, että oisin ahnehtinut liikaa ja työntekijänä siksi, että miksi mä kenenkään toisen voittijen eteen särkisin itseäni?
Mutta en olekaan työnteosta täysin riippuvainen riistettävä, eli minun on helppoa sanoa.Entäs palvelujen käyttäjänä? Oletko täysin riippumaton esim kaupoista, sairaaloista ja siivouspalveluista. Hienoa.
Miten minä voisin rikkoa itseni käyttämällä palveluja?
Missäs minä niin sanoin? Mutta sinun ei kannata ehkä pitää tyhminä ihmisiä, joita tarvitset.
Miksi ei? Ei se heille edes kuulu, mitä minä heistä ajattelen.
Niin ei tietenkään kuulu. Ajattelin ihan vain oman arvontuntosi kannalta, mutta näköjään et huomaakaan, miten säälittävä olet, joten eihän tuo sitten ketään haittaakaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka tahansa voi tehdä aivan saman päätöksen. Mutta monellako riittää itsekuri ja motivaatio? Minä olen riittävän itsekeskeinen pystyäkseni tähän. Ap
Nyt en ihan ymmärrä. Jos sinulla on tähänkin asti riittänyt itsekuri ja motivaatio ja olet itsekeskeinen ja tiedät tähän pystyväsi, miksi sinun pitää tehdä tällainen päätös nyt?
Ei ole riittänyt tarpeeksi, olen antanut muiden aiheuttamien häiriötekijöiden vaikuttaa siten että ole aina tehnyt oikeita valintoja omaksi parhaakseni. Tarvitsen päätöksen jossa pysyn nyt ehdottomasti joka hetki. Ap
No miten sinä sitten voit sanoa, että tällä kertaa riittää se itsekuri ja motivaatio. En nyt haluaisi mitenkään lannistaa, mutta minusta aika ylimielisesti tuossa edellisessä viestissä sanoit, että sinä pystyt tähän, mutta moni muu ei. Ja nyt sanot, että et ole itsekään aiemmin pystynyt.
Ap varmaan vastaa itsekin tähän, mutta eikö sinun päässäsi ikinä "naksahda" niin, että muutut? Sen jälkeen jokin, mikä ei aiemmin pitänyt, rupeaa pitämään?
Kyllä voi "naksahtaa". Ihmettelin vain tuota, kun uhosi niin, ettei samaan moni pysty, mutta samaan hengenvetoon toteaa, ettei itsekään ole aiemmin pystynyt, mutta nyt yhtäkkiä kaikki onkin täysin varmaa, eikä mitään vastoinkäymisiä voi tulla, koska hän on parempi kuin muut.
No en ole kenenkään kuulut koskaan edes sanovan asiaa noin hienon selkeästi, kuin ap:n, joten totta kai sitä lipsuu, jos ajatukset ei edes ole kunnossa.
Näkeehän sen nyt ympärillämme, ettei kovin moni osaa tuota tavoitetta toteuttaa. Suuri syy voi olla juuri se, miten he eivät ole oivaltaneet, että jos lipsun tässä, se kertautuu muualla esteinä.miten sinä ympärillesi katsomalla näet, että kaikkien tavoitteena on olla mahdollisimman hyvännäköinen? :D Ei kai kovin moni tuota tavoitetta tietenkään "osaa" toteuttaa, jos se ei ole edes tavoite. Ja edelleen ihmettelen, mistä tulee ajatus, että kaikille muille ja itsellekin aiemmin täysin mahdoton asia, onkin yhtäkkiä tosi helppo eikä epäonnistumisen mahdollisuutta ole.
No, ihmisten happamuudesta sen voi päätellä. Iloisia, itseensä tyytyväisiä ihmisiä tapaa niin harvoin. Ja miten iloisuus liittyy tähän? Siten, että omiin tavoitteisiinsa tähtääminen luo hyvän mielen.
Sinäkö siis oikeasti kuvittelet, että ihmisten ainoa happamuuden lähde on se, ettei näytä tarpeeksi hyvältä. Juu, nyt alkaa kyllä hieman aueta tämä ajatusmaailma.
En tietenkään! Mutta ihminen, joka on päättänyt, että kaikki hänen tulevat valintansa tähtäävät hänen hyvinvointiinsa tuskin on hirveän hapan?
Näytä minulle ihminen, joka valinnoillaan tähtää ei-hyvinvointiin. Väitätkö, että suurin osa ihmisistä ovat jotenkin itsetuhoisia eivätkä tee valintojaan sen perusteella, että uskovat sen olevan heille hyväksi? Se, että valinnat ovat vääriä eivätkä johda toivottuun lopputulokseen, ei tarkoita, ettei ihminen kuitenkin ole itse toivonut ja uskonut niiden olevan hyviä valintoja.
Esim ap:n tapauksessa hän voi ajatella, että hyvä ulkonäkö on itsensä nälkään näännyttämistä ja kauneusleikkauksia. Ulkopuolisen silmään nämä näyttävät tietysti pelkästään huonoilta valinnoilta, mutta ap on päättänyt, että kaikki hänen valintansa tähtäävät hänen hyvinvointiinsa. Eli se päätös ja ajatus ei kuitenkaan ihan riitä ei-happamuuteen ja hyvään elämään, koska kokemus on subjektiivinen.
Hah, varmaan suurin osa ihmisistä itseni mukaan lukien kuuluu niihin, joiden valinnat eivät tähtää hyvinvointiin, vaan lähinnä mielihyvään. Moni rakastaa herkkuja tai rasvaisia ruokia ja syö niitä yli oman tarpeensa. Samoin moni on koukussa tupakkaan, alkoholiin tai huumeisiin ja saa niistä hetkellistä hyvänolontunnetta. Hyvinvointia se ei kuitenkaan lisää.
Ap tähtää tietoisesti omaan hyvinvointiinsa eli se poissulkee silloin em. tyyppisen toiminnan.
No niin, sitähän juuri tarkoitinkin. Tuolla puhuttiin kuitenkin siitä, että ihminen on iloinen, kun tekee valintoja omaksi edukseen. Se etuhan voi olla sitä ruumiillista ja psyykkistä hyvinvointia tai sitä hetkellistä mielihyvää. Siksi on minusta jotenkin hassua, jos joku väittää erottavansa, mitä ne ihmisen omat tavoitteet ovat ja miten niissä on onnistuttu, kun nehän voivat olla myös niitä mielihyvää tuottavia asioita eikä pelkästään siitä pitkäjänteisestä ruumiillisesta hyvinvoinnista johtuvia asioita.
Minä en laske mukaan hetkellistä mielihyvää tuottavia asioita, joista on pitemmän päälle haittaa ihmiselle. Kuten tupakointi, liika laiskottelu jne. Olen varmaankin se kirjoittaja, jota tarkoitat. En siis puhunut noista tähän ketjuun sisältyvinä tavoitteina ollenkaan. Minusta ne ovat huonoja asioita. Hetkellinen mielihyvä ilman haittoja on toki ok.
Eli tarkoititko sitten, että ne, joilla ei ole samanlaisia tavoitteita kuin ap:lla ja jotka eivät niissä ole onnistuneet täydellisesti (kuten ei ap:kaan tähän asti), kulkevat happamien näköisinä? Aika jännä ja surullinen näkemys. Aika harva tuolla logiikalla sitten on ei-hapan ja tyytyväinen elämäänsä.
Ehkä joku tupakoiva laiskuri sitten on niin tyhmä, ettei kärsi tupakoinnistaan eikä fyysisestä rapistumisestaan, joten miksi hän sitten olisi hapan. Kiva elämä.
Eli se, ettei elämä ole suurta kärsimystä, onkin nyt jotenkin säälittävää? Okei.
Itse olen hajottanut selkäni fyysisessä työssä, mutta silti en kulje hapannaamana ympäriinsä, vaan keskityn elämässäni moniin muihin kivoihin asioihin. Mutta tämän perusteella sinä pidät minua nyt jotenkin tyhmänä ja säälittävänä, niinkö. Minun pitäisi itkeä päivät läpeensä osoittaakseni, että olen fiksu ja hyvä ihminen?
Mä pitäisin itseäni tyhmänä, jos oisin hajottanut kehoni tekemällä työtä.
Melkeinpä siis, vaikka olisin ollut itse yrittäjä, tai työntekijä. Yrittäjänä pitäisin itseäni tyhmänä siksi, että oisin ahnehtinut liikaa ja työntekijänä siksi, että miksi mä kenenkään toisen voittijen eteen särkisin itseäni?
Mutta en olekaan työnteosta täysin riippuvainen riistettävä, eli minun on helppoa sanoa.Entäs palvelujen käyttäjänä? Oletko täysin riippumaton esim kaupoista, sairaaloista ja siivouspalveluista. Hienoa.
Miten minä voisin rikkoa itseni käyttämällä palveluja?
Missäs minä niin sanoin? Mutta sinun ei kannata ehkä pitää tyhminä ihmisiä, joita tarvitset.
Miksi ei? Ei se heille edes kuulu, mitä minä heistä ajattelen.
Niin ei tietenkään kuulu. Ajattelin ihan vain oman arvontuntosi kannalta, mutta näköjään et huomaakaan, miten säälittävä olet, joten eihän tuo sitten ketään haittaakaa
Mulle riittää se arvontunne, etten hajota itseäni työssä, jota teen jollekulle toiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tai se arvontunne, että vaikka olisin yrittäjä, minun tulee kunnioittaa omia rajojani ja jaksamistani.
Vierailija kirjoitti:
Tai se arvontunne, että vaikka olisin yrittäjä, minun tulee kunnioittaa omia rajojani ja jaksamistani.
Niin. Mutta ei riitä ihan sinne asti, että kunnioittaisit niitä ihmisiä, jotka tekevät työtä, josta sinäkin hyödyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta tuntuu, että viimeks joskus nuorena saanut päättää omista asioistaan. Olisin halunnut jäädä työttämäksi, sitäkään ei annettu. En ois halunnut tällaiselle paskayhteiskunnalle antaa minkäänlaista työpanosta saati aikaani. Mulla oli jo oma omistuskämppä ja jonkunkokoinen osakesalkku. Ja masennus.
Elämän velvollisuudet, ne ei ole ikinä koskeneet mua, mutta mun ympärillä on ollut orjautuneita, vannmaisia ihmisiä, jotka kuvitteli että he ovat suorittamassa täällä jotain vatun tehtävää, ja totta kai niitä vatutti, kun mä en ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai se arvontunne, että vaikka olisin yrittäjä, minun tulee kunnioittaa omia rajojani ja jaksamistani.
Niin. Mutta ei riitä ihan sinne asti, että kunnioittaisit niitä ihmisiä, jotka tekevät työtä, josta sinäkin hyödyt.
En mä ole yrittäjä, mitä sä oikein horiset?
Ja asiakkaana mun kunnioituksella ei palvele kukaan, vaan rahalla. Suhtaudun täysin asiallisesti, vai pitäisikö nuolla kenkäsikin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai se arvontunne, että vaikka olisin yrittäjä, minun tulee kunnioittaa omia rajojani ja jaksamistani.
Niin. Mutta ei riitä ihan sinne asti, että kunnioittaisit niitä ihmisiä, jotka tekevät työtä, josta sinäkin hyödyt.
Jos et osaa itse määritellä hintaasi ja tehdä vain sen verran, vaan anot kaupanpäälle kunnioitustakin asiakkailta, lienet väärällä alalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai se arvontunne, että vaikka olisin yrittäjä, minun tulee kunnioittaa omia rajojani ja jaksamistani.
Niin. Mutta ei riitä ihan sinne asti, että kunnioittaisit niitä ihmisiä, jotka tekevät työtä, josta sinäkin hyödyt.
En mä ole yrittäjä, mitä sä oikein horiset?
Ja asiakkaana mun kunnioituksella ei palvele kukaan, vaan rahalla. Suhtaudun täysin asiallisesti, vai pitäisikö nuolla kenkäsikin?
Missä sanoin sinun olevan yrittäjä? Mitä itse horiset? Kyllä sinäkin työtäsi teet rahalla. Miten se tähän liittyy? Vai etkö edes käy töissä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai se arvontunne, että vaikka olisin yrittäjä, minun tulee kunnioittaa omia rajojani ja jaksamistani.
Niin. Mutta ei riitä ihan sinne asti, että kunnioittaisit niitä ihmisiä, jotka tekevät työtä, josta sinäkin hyödyt.
Jos et osaa itse määritellä hintaasi ja tehdä vain sen verran, vaan anot kaupanpäälle kunnioitustakin asiakkailta, lienet väärällä alalla.
No minusta kunnioitus liittyy koko yhteiskuntaan eikä sitä tarvitse eritellä sen mukaan, mitä kukin tekee työkseen. Puhun siis kunnioituksesta ihan vain yleisellä tasolla enkä asiakaspalvelutilanteessa. Sen keksit nyt ihan itse.
Se kriisi on sellainen että suhteesta on useiden pitkään jatkuneiden stressitekijöiden myötä kadonnut kokonaan kaikki romantiikka, erotiikka ja seksi, kyseessä ei siis oikein ole parisuhde enää, ainakaan minusta. Ja päätin nyt etten anna sen enää pilata omaa elämääni. Ap
Vierailija kirjoitti:
Se kriisi on sellainen että suhteesta on useiden pitkään jatkuneiden stressitekijöiden myötä kadonnut kokonaan kaikki romantiikka, erotiikka ja seksi, kyseessä ei siis oikein ole parisuhde enää, ainakaan minusta. Ja päätin nyt etten anna sen enää pilata omaa elämääni. Ap
Entäs jos käyttäisit paukkuja myös liittosi elvyttämiseen? Tiesitkö, että jos vain halua riittää, romantiikka, erotiikka ja seksi voi tulla takaisin? J
os mietit tarkkaan, niin rakkaus on tärkeämpää kuin ulkonäkö. Samalla itsekurilla vaan suhdetta parantamaan, nyt ette anna periksi, tsempit!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos teet KAIKKI päätökset yhden tai kahden syyn vuoksi, aika ikäväksi menee elämäsi. Teet asiasta ikäänkuin uskonnon, ja kellään ei kohta enää ole kivaa :/
On varmasti kivempaa kuin tähän saakka. Etenkin kun nautin itse prosessistakin eli terveellisestä syömisestä ja treenaamisesta ja ihonhoidosta esim. Ap
Eli aika onneton elämä ollut tähän saakka? Olet syönyt epäterveellisesti etkä ole reenannut?
Mites, kun ystävä pyytää vaikka terassille yhdelle, et voi koska se ei edistä ulkonäköäsi ja terveyttä. Tai kun kaveri tarjoaa suklaakonvehdin jouluna, et voi edellä mainituista syistä. Tai kun ystävä pyytää yökylään, mökille, risteilylle tai ulkomaille, ei sinnekään?
Siis ei hymyilemättä umpimielisesti vaan "hymyilemättä JA umpimielisesti"
:D