Lue keskustelun säännöt.
Onko zombeja olemassa? - siis sisältä kuolleita ihmisiä
22.06.2018 |
Sanotaan, että ihmisillä on tunteita ym. Sanotaan, että ihmisten sisällä on tunteita, haluja, kiinnostuksia, toiveita, nautintoja, arvoja, mielipiteitä, periaatteita, jne. Siis ihmisten sisällä on elämää, ihmiset elävät, ihmiset ovat inhimillisiä. Mutta onko mielestäsi olemassa myös zombeja? Siis ihmisiä joiden sisällä ei ole mitään, pelkkää tyhjää. Sisältä kuolleita, vartalo on yhä elossa. Eläviä kuolleita. Ihmisiä, joissa ei ole mitään inhimillistä, ei mitään elämisen arvoista.
Joku nyt ehkä ajattelisi, että narsistit ovat sellaisia. Mutta toisaalta sanotaan että narsistit rakastavat itseään. Zombi taas ei rakasta mitään.
Ja joku ajattelisi, että psykopaatit ovat sellaisia. Mutta toisaalta sanotaan että psykopaatit haluavat usein valtaa. Zombi taas ei halua mitään.
Kommentit (25)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä on. Minä olin tuollainen avioeron jälkeen. Mutta nousin haudasta ja nyt elän taas. Tai ainkakin yritän elää.
Vihervasemmisto on hyvä esimerkki sisältä kuolleista
Esimies on zombi, yrittää purra aina jos liian lähelle päästää.
Zombiet on luotu meille huvittelutarkoitukseen. Niitä on kiva silpoa tai ampua haulikolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Left 4 Dead taisi aloittaa koko zombie villityksen.
Tahdon uskoa että kaikkien sisällä on edes jotain inhimillistä. Varmaan joku psykologi sanoisi että sellaista ihmistä ei kertakaikkiaan ole jonka sisällä ei mitään inhimillistä ole, mutta usein tässä maailmassa tuota on vaikea uskoa, tai siis usko ihmisiin meinaa loppua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä kauemmin on yksinäienn sitä varmemmin muuttuu zombiksi. Ei se niin oo että yksinäinen tuntee kärsimystä, koska kyllä ajan myötä se kärsimyskin sammuu. Sitten on vain tyhjää sisällä.
Vierailija kirjoitti:
Left 4 Dead taisi aloittaa koko zombie villityksen.
Ei, vaan alunperin se oli Night of the Living Dead vuonna 1968.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen tällainen. Luotan kaikessa korkeamman ohjaukseen eikä minussa ole ketään muuta kotona kuin elämä. Mutta en kutsu itseäni zombiksi vaan valaistuneeksi.
Zombi jatkaa. Rakastaa kaikkea - olla rakastamatta mitään, nämä näyttäytyvät samana ihmiselle jotka eivät ymmärrä tilaani. Minä en takerru mihinkään, en halua mitään, mutta osaan ottaa kaiken vastaan ilolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On olemassa eräs harvinainen mielenterveyshäiriö nimeltä cotard delusion/walking corpse syndrome, johon sairastuvat ihmiset uskovat joko olevansa kuolleita tai heiltä puuttuvan tärkeitä sisäelimiä (aivot, keuhkot, sydän tms). Sairastuneet ihmiset usein kuolevatkin, tällä kertaa oikeasti, koska uskovat ettei heidän tarvitse tai eivät pysty sisäelinten puutteessa juomaan tai syömään, paastoavat siis itsensä hengiltä.
Tässä on erään sairaudesta kärsivän kuvaelma tunteistaan:
"I just felt like my brain didn’t exist any more. I kept on telling the doctors that the tablets weren’t going to do me any good because I didn’t have a brain. I lost my sense of smell and taste. I didn’t need to eat, or speak, or do anything. I ended up spending time in the graveyard because that was the closest I could get to death.”
Onko zombeilla tylsää, vai tuntevatko ne edes tylsyyttä? Vaikea kuvitella ihmistä joka ei tunne myönteisiä eikä kielteisiä tunteita, paitsi jos on täysin tiedoton, makaa vain paikoillaan. Ei voi katsoa edes tv:tä, koska kiinnostus on olematonta, eikä seurata keskustelua. Kuvittelisin tällaisen ihmisen sairaalaan tai jonkinlaiseen hoitolaitokseen, en normaaliin itsenäiseen elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysymyksen toivottomuus ilmenee avauksessa; "zombin" voi määritelä miten tahansa, joten vastauskin voi olla mitä tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Onko zombeilla tylsää, vai tuntevatko ne edes tylsyyttä? Vaikea kuvitella ihmistä joka ei tunne myönteisiä eikä kielteisiä tunteita, paitsi jos on täysin tiedoton, makaa vain paikoillaan. Ei voi katsoa edes tv:tä, koska kiinnostus on olematonta, eikä seurata keskustelua. Kuvittelisin tällaisen ihmisen sairaalaan tai jonkinlaiseen hoitolaitokseen, en normaaliin itsenäiseen elämään.
Kun mä katson tv:tä niin mulla kyllä menee aivot narikkaan, ei siinä kiinnostusta tarvita. Ja "keskustelut" muiden kanssa on mulla sitä että mun yhdestä korvasta sisään, toisesta ulos.
Kuvailit juuri mua. Mä ainakin oon tollanen. Jos ei olis pakko tehdä mitään niin en mitään tekis. Mikä ihmeen MOTIVAATIO tehdä asioita? On vain pakko tehdä asioita. En tiedä onko kaikki muutkin samanlaisia. Ehkä. Mutta taidan äänestää tota että osa ihmisistä on zombeja, koska sen tiedän varmasti. En voi äänestää että kaikki on zombeja koska sitä en tiedä varmasti.
Sisältä kuolleita ihmisiä on todella pelottavan paljon, ja kun lehtiä lukee, tuntuu että sairaus etenee tulipalo vauhtia. Itseäni oikeasti pelottaa ihmiskunnan puolesta. Et tosin sure sitä, että itsetuho on käynnistynyt, hyvä se vain on, mutta hirvittää nähdä ja tajuta miten - olin sanoa ihmisyys mutta se on väärä sana - sanotaan vaikka empatia, rakkaus, ymmärrys, toiselle hyvää tahtominen, rauhanomaisuus, kaikki se on tuhottu, ja suurin osa ei tajua sitä!
Joskus löydän itseni toivomasta, että jokin ihme tapahtuu ja se pieni joukko joka vielä elää, saa kaiken käännettyä.
Jeesus on Elämä. Jos et usko Jeesukseen olet kuollut sisältä.
On niitä. Niilläkinhän on omat pride-kulkueensa. Zombie Walk.
Suomalaiset ovat zombeja.