Raskaana ensimmäistä kertaa ja pelkään yli kaiken että saan keskenmenon
Olen yrittänyt raskautua viimeiset kaksi vuotta ja kun vihdoin onnistui, nyt on jatkuva pelko keskenmenosta. En uskalla kertoa kellekään vielä, edes miehelle en ole vielä kertonut. Yritän elää mahdollisimman terveellisesti, vältän kaikkea kiellettyä jne. Miten pääsen yli pelosta?
Kommentit (16)
Paljon Onnea! Itse kolme lasta synnyttäneenä voin todeta, että ekaraskauden alussa, kun kaikki on niin uutta ja outoa tuo on ihan luonnollista uskoakseni jokaisella naisella.
Tosin ainakin itselläni se km-pelko on ollut kyllä jokaisen raskauden aikana ja etenkin juuri niillä ensimmäisillä raskausviikoilla tuttu tunnetila. Helpottanut toki raskauden edetessä ainakin minulla.
Kerro ihmeessä ilouutinen myös miehellesi, sillä pitkän yrityksen jälkeen ilonaihe on teidän yhteinen.
Kerro miehellesi, jaettu ilo tuplaantuu ja jaettu pelko puoliintuu 🍀
Pelko on minullekin tuttu alkuraskaudesta, kun liikkeet alkavat tuntua niin helpottaa.
Kerro miehellesi, niin hänkin pääsee totuttelemaan tietoon, että hänestä olisi tulossa isä.
Kenellekkään muulle ei tarvitse kertoa, itse emme kertoneet kuin vasta sikiöseulonnan jälkeen kun saimme selville että lapsi on terve.
Koin keskenmenon viikolla 6+ ennen tätä joten senkään vuoksi emme kertoneet muille kun tulin uudestaan raskaaksi.
Keskenmenon pelkäämisessä saatat menettää ilon siitä, että olet raskaana.
Tiedän, että pelkoa on vaikea olla pelkäämättä, mutta koita elää nyt päivä kerrallaan.
Itse pelkäsin toisen raskauden aikana paljonkin, vaikka sain nähdä sydämensykkeen vk7 varhaisultrassa hormonipoliklinikan kautta jossa olimme asiakkaana. Vasta seulontaultrassa jossa näkyi raajat ja liikeet aloin uskoa että raskaus käy hyvin. Ja nyt tuo nukkuu täällä kotona.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka pitkällä olet?
Suunnilleen viides tai kuudes rv.
Tiedän, että pelkoni on ehkä jopa lapsellista, mutta en tiedä miten kestäisin jos kertoisin ihmisille raskaudesta ja tulisikin keskenmeno. Pelottaa niin paljon.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka pitkällä olet?
Suunnilleen viides tai kuudes rv.
Tiedän, että pelkoni on ehkä jopa lapsellista, mutta en tiedä miten kestäisin jos kertoisin ihmisille raskaudesta ja tulisikin keskenmeno. Pelottaa niin paljon.
Ap
Ei se ole lapsellista, että pelkää. Ihan normaalia varsinkin eka kerralla. Kyllä pelko hellittää sitten ajan kanssa. Voit lohduttautua sillä, että tilastot ovat vahvasti puolellasi. Onnea odotukseen!
Tuttu pelko. Tiedäthän että suurin osa keskenmenoista tapahtuu jo ennen oletettujen kuukautisten alkua? Olet siis jo melko turvallisilla vesillä. Kerro ihmeessä miehellesi, mutta muille ei tarvitse vielä pitkään aikaan kertoa. Kerrotte sitten, kun tuntuu sopivalta. Me kerrottiin vasta rv 20 jälkeen.
Ihan normaalia pelätä noin pitkän yrityksen jälkeen. Muista kuitenkin, että kohtu on vauvalle tosi turvallinen paikka kasvaa, vauva on siellä hyvässä suojassa. Ja jos keskenmeno tulee niin se on usein jonkin kehityshäiriön tms. vuoksi, sinä itse et voi asiaan juurikaan vaikuttaa. Otat vain rennosti etkä anna asian liikaa rajoittaa elämääsi. Kun saat kuulla sykkeen ensimmäistä kertaa, saattaa jo vähän helpottaa. Ja kenellekään ei tarvitse näin henkilökohtaista asiaa kertoa, jos ei tahdo. Tietysti jos pelko on voimakasta, voisit vaikka harkita jollekin kaverille kertomista, saattaisi helpottaa. Pidetään peukkuja, että kaveri pysyy kyydissä. Tsemppiä ja voimia!
Ei se pelko täysin poistu enää koskaan. Jos kaikki menee ok ja saat lapsen niin loppuelämän saa pelätä kaikenlaista. Tervetuloa äitiyteen.
Mutta joku tolkku tietysti pitää olla koska kaikkea ei voi hallita. Elämästä on kuitenkin tarkoitus nauttia. Kerro heti miehelle sillä se on hänenkin vauvansa! Miehestä tulee parempi isä kun saa osallistua alusta alkaen kaikkeen.
Meillä meni 1,5 vuotta ennenkuin tulin raskaaksi ja aluksi olin vain onnellinen että yleensä pystyin tulemaan raskaaksi. Vasta rv 12 keroimme muille. Kaikki meni aika hyvin ja meille syntyi terve pieni 2,9kg tyttö.
Sitten tuli alkuraskauden km rv 7 ja seuraava raskaus olikin tuulimuna ja siitä kaavinta rv 11.
Saimme onneksi vielä terveen ison pojan 4kg. Mutta siihen jäi meidän lapsiluku...ihan liian ressaavaa touhua koko lasten teko.
Ja mene yksityiselle ultraan! Saat rauhan. Syke näkyy varmasti jo rv 8. Itse olin ultrassa rv 7 keskussairaalassa ja syke löytyi ja pienen pieni alkio.
Keskenmeno on ulkoisista syistä äärimmäisen harvinainen, esim. raju onnettomuus.
Eli voi elää aivan normaalisti, tietenkin jättäen mahdolliset päihteet pois. Ehkä jonkin hyvin riskialttiin harrastuksen myös. Itse kyllä uskalsin mm. ratsastaa, mutta se yleensä jätetään pois.
Keskenmeno on pääsääntöisesti osoitus siitä, että kaikki ei sikiöllä ole kunnossa kehityksessä.
Rauhassa vain ja huoli pois.
Vierailija kirjoitti:
Olen yrittänyt raskautua viimeiset kaksi vuotta ja kun vihdoin onnistui, nyt on jatkuva pelko keskenmenosta. En uskalla kertoa kellekään vielä, edes miehelle en ole vielä kertonut. Yritän elää mahdollisimman terveellisesti, vältän kaikkea kiellettyä jne. Miten pääsen yli pelosta?
Et mitenkään. Tahattoman lapsettomuuden kokeneita yhdistää voimakas pelko. Meillä meni raskautumiseen kolme vuotta, erittäin harvinaisten ongelmien saattelemana keinohedelmöityksellä lopulta onnistui. Se mitä on kokenut, sitä kantaa ikuisesti mukanaan jollain tavoin.
Miehellesi kannattaa kertoa, muille kertoisin vasta myöhemmin. Sinun kuuluukin elää mahdollisimman terveellisesti ja välttää kiellettyjä asioita.
Vierailija kirjoitti:
Kerro miehellesi, niin hänkin pääsee totuttelemaan tietoon, että hänestä olisi tulossa isä.
Kenellekkään muulle ei tarvitse kertoa, itse emme kertoneet kuin vasta sikiöseulonnan jälkeen kun saimme selville että lapsi on terve.
Koin keskenmenon viikolla 6+ ennen tätä joten senkään vuoksi emme kertoneet muille kun tulin uudestaan raskaaksi.
Keskenmenon pelkäämisessä saatat menettää ilon siitä, että olet raskaana.
Tiedän, että pelkoa on vaikea olla pelkäämättä, mutta koita elää nyt päivä kerrallaan.
Itse pelkäsin toisen raskauden aikana paljonkin, vaikka sain nähdä sydämensykkeen vk7 varhaisultrassa hormonipoliklinikan kautta jossa olimme asiakkaana. Vasta seulontaultrassa jossa näkyi raajat ja liikeet aloin uskoa että raskaus käy hyvin. Ja nyt tuo nukkuu täällä kotona.
Tämä ei nyt aloittajaa lohduta, mutta itse sain keskenmenon seulontaultran jälkeen, vaikka kaiken piti olla hyvin. Seuraavat keskenmenot ovat sitten tulleet nopeammin.
Aloittajaa en osaa oikein mitenkään neuvoa valitettavasti. Toivottavasti kaikki menee hyvin! Elät kuitenkin terveellisesti, mitään muuta et voi asialle tehdä.
Se riittää että elää normaalia raskaana olevan elämää ja mitään muuta ei voi tehdä. Päivä kerrallaan. Keskenmenoa ei voi estää sillä se tulee jos on tullakseen. Kaikesta selviää kun on pakko. T: 4 raskautta ja 2 lasta.
Up