Mikä on pelottavin kauhuleffa?

Kauhu on vaikea laji. Yleensä elokuvat ovat niin totaalisen epäuskottavia, että tavallisella ihmisellä ei vaan ole mitään kosketuspintaa niihin kauhuelementteihin. Todellisuus on fiktiota hirveämpää niin monin tavoin, että pitää olla aikalailla tynnyrissä kasvanut, että joku saatanan toinen tuleminen tai mörkö mökin pihassa oikeasti pelottaisi.

Mothman - sanansaattaja aiheutti mulle kylmiä väreitä, samoin Blair witch project ja Paranormal activity (1.). Yleensäkin pelottaa eniten tuntematon uhka, se, mitä ei näytetä. Ahdistava tunnelma ja hiipivä jännitys saavat mielikuvituksen laukkaamaan. Mutta pidän myös muunkinlaisista kauhuelokuvista, mutta väkivallalla mässäilyä ja kiduttamista en halua katsella.

Mothmanille peukku, oli hyytävä kokemus. Ei jumpscareja, ei monsteritappeluita, ainoastaan karmivaa tunnelmaa, outoja sattumuksia jotka vaan eskaloituvat...

Ja kun ei ole taidettu mainita, niin alkuperäinen Kauna eli Ju-on. Aivan erilainen kuin jenkkiversio, monta ahdistavaa kohtausta jotka jenkkiversiosta puuttuu. Ja juuri tuo samaistuttavuus, joku päähenkilöistä erehtyy käymään väärässä paikassa, huomaa että jotain on vialla, toimii juuri kuten katsojakin voisi toimia (äkkiä kotiin, valot päälle, sänkyyn peiton alle etc) eikä siltikään ole turvassa.

Niinkin randomi leffa tuli mieleen kuin The Cell. Odotukset ei todellakaan olleet korkealla, koska pääosassa on Jennifer Lopez. En pystynyt katsomaan ton leffan kuin kerran, oli ihan hemmetin ahdistava. Sen jälkeen se on pysynyt kaapissa. Sama juttu Saw:n kanssa.

Kauhufilmejä on erilaisia. Joissain pelottaa yllättävät kuvakulmat ja sen tyyliset asetelmat. Yksi niistä on Emily Rosen riivaaja. Tässä elokuvassa poikakaverin kohtaama näky yöllä sävähdytti ainakin minua;

Tavallisimpia ovat kauhufilmien äänitehosteet. The Others filmissä vaikuttavin kohtaus on se, jossa Grace menee yläkerran varastohuoneeseen, jossa huonekalut on peitetty lakanoilla. Meedion kirkaisu kuuluu ainoastaan oikeasta sivukaiuttimesta, mutta kyseinen efekti on tarkkaan suunnattuna sitä tehokkaampi. Jos filmin katsoo ainoastaan kaksikanavaisena, niin tämä efekti ei silloin kuulu ollenkaan.

Itse ensikatselulla jätin katsomisen siihen paikkaan ja jatkoin katselua vasta hetken päästä.

Vierailija kirjoitti:

Mothmanille peukku, oli hyytävä kokemus. Ei jumpscareja, ei monsteritappeluita, ainoastaan karmivaa tunnelmaa, outoja sattumuksia jotka vaan eskaloituvat...

Ja kun ei ole taidettu mainita, niin alkuperäinen Kauna eli Ju-on. Aivan erilainen kuin jenkkiversio, monta ahdistavaa kohtausta jotka jenkkiversiosta puuttuu. Ja juuri tuo samaistuttavuus, joku päähenkilöistä erehtyy käymään väärässä paikassa, huomaa että jotain on vialla, toimii juuri kuten katsojakin voisi toimia (äkkiä kotiin, valot päälle, sänkyyn peiton alle etc) eikä siltikään ole turvassa.

Tämän ketjun innoittamana katson juuri Mothmania. Siis pääosassa Richard Gere ja pelottavin kauhuleffa??😂😂😂🤣🤣

Ei ole pelottava, eikä edes jännittävä todellakaan.

kauhufani kirjoitti:

Kauhufilmejä on erilaisia. Joissain pelottaa yllättävät kuvakulmat ja sen tyyliset asetelmat. Yksi niistä on Emily Rosen riivaaja. Tässä elokuvassa poikakaverin kohtaama näky yöllä sävähdytti ainakin minua;

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

Tuo kohta on jäänyt minullekin mieleen. En oikein vieläkään uskalla katsoa sitä uudestaan.

Toinen josta en vieläkään ole pystynyt edes kuvaa googlaamaan on Dario Argenton I tre volti della paura -elokuvassa kummitteleva kuollut nainen. Aivan hirveän näköinen, oli ilmeisesti nukke eikä oikea näyttelijä.

Vierailija kirjoitti:

Te kaikki jotka mainitsette pelottavimmaksi kauhuleffaksi esim. Ringin tms. ette ole oikeasti pelottavia leffoja nähneetkään, vaan pelkästään näitä mainstream-teinileffoja :D Suosittelen perehtymään OIKEAAN kauhugenreen, niin Ringit sun muut lastenleffat alkavat näyttää silmissänne naurettavilta.

Ai tää onkin joku kilpailu. Itse olen katsonut aika laajasti kauhuleffoja Nosferatusta Annabelleen ja mua kyllä pelottaa esim. Kauna ja Ring edelleen.

Postauksen kysymykseen, hyvin hankala sanoa. Katsoin talvella pimeässä peiton alla yksin Veronican joka onnistui pelottamaan aivan helvetisti ainakin sillä hetkellä ilman mitään jump scare-pakotuksia, verta tai suolenpätkiä. Suosittelen kaikille, muutenkin elokuvana todella onnistunut.

Muistaako kukaan leffaa nimeltä Session 9? Oli oikeasti pelottava ja ahdistava, tunnelman luomisessa oli oikeasti onnistuttu.

King-filmatisoinneista pitää ehdottomasti mainita Carrie. Ei pelottavin, mutta se tunnelma...

Ring

Sinister

Mirrors 1 & 2

Kauna

Hohto

Tämä on kyllä mielenkiintoinen ketju. Ihmisiä pelottaa niin erilaiset asiat.

Tuli kuitenkin vähän erilainen vinkki mieleen: jos haluaa kauhuleffasta hyytävämmän kokemuksen niin kannattaa panostaa äänentoistoon.

Hereditary oli hyvä juuri siksi, että siinä sai kaksi elokuvaa yhden hinnalla. Pintatasolla oli se perinteinen kauhuelokuva, mutta elokuva toimi paremmin allegoriana yksilön moraalisesta korruptiosta oman yhteisönsä jäsenenä. Johan se talon nukkekotimaisuus ja äidin pyrkimys hallita todellisuutta pienoismallien avulla oli selvä viittaus siihen, kuinka poika ja koko perhe eli jonkun toisen heille rakentamassa todellisuudessa.

Mummo yritti loihtia jälkikasvulleen vaurautta ja vaikutusvaltaa, mikä vaatii tässä elämässä jonkinasteista pahuutta ja moraalin hylkäämistä. Meistä kaikista tulee helvetin pikkupomoja.

Miksei kukaan ole maininnut Tappajahaita? Se ykkösosa on ihan kuolematon, mahtava tunnelma ja hyvät näyttelijät!

Traumatisoiduin nuorena siitä leffan mainosjulisteesta, jossa nainen ui syvässä vedessä, ja hai lähestyy alhaalta suu avonaisena. Sen jälkeen en ole pystynyt uimaan syvässä vedessä, jos en näe pohjaa...

Tykkäsin kauhuelokuvasta ”Helenan painajainen”.

Kissojen kosto näin 1986

Sellainen kuin "Pulse" oli säikäyttää minulta huonot housuun, siinä tietokoneiden ja kännyköiden välityksellä vapautuu jotain varjohirviöitä. Katsoin kaverilla, eikä tullut kännykkää räplättyä sinä iltanana ennen nukkumaanmenoa!

Seitsemän uutiset.

6 vuotiaana oli traumaattista katsoa ydinsota dokumentti...

Scott Spiegelin elokuva nimeltä Intruder 1989. Erityisesti se sensuroimaton versio taitaa olla sellainen joka pelottaa useimpia henkisesti heikompaa ihmistä. Itse olen niitä ihmisiä joita ei yleensä pelota mikään elokuva.

High Tension/Haute Tension. Saattaa olla sellainen elokuva joka voi järkyttää ihmisiä joilla on pieniä lapsia.

Kuristava kauhu eli The Hand vuodelta -81. Tuli mieleen, kun edessäni ajoi auto jossa kuljettaja roikutti kättä ulkona...