Viittä vaille valmis kandi täysin väärältä alalta - en halua valmistua.

No minä luin maisteriksi enkä ole päivääkään tehnyt niitä töitä opiskelujen jälkeen. Lähdin maailmalle ja sinne jäin. Onneksi on myös toinen tutkinto takataskussa. 

Ei kait tuosta tutkinnostasi mitään haittaakaan ole? Ja varmaan ehdit vielä opiskella jotain muutakin, josta olet kiinnostunut?

Kandiksi valmistuminen ei ole oikeasti alallasi vielä valmistumista vaan välitutkinto. Siitä ei ole sinulle mitään haittaa. Ota kandintutkinto ulos ja sitten sano sille työlle ei ja lähde maailmanympärysmatkalle tai mitä nyt halusitkaan ja mihin sulla on varaa.

Minun mielestäni on parempi valmistua ei omalle alalle ja sitten opiskella lisää/tehdä haluamiaan töitä kuin jättää opinnot kesken. Joku päivä, siitä tutkinnosta voi olla hyötyäkin. Päätös on kuitenkin sinun.

Totta kai otat paperit ulos. Ihan varmasti jää muuten harmittamaan vielä jossain vaiheessa.  Ja tosiaan sen jälkeen olet vapaa matkustamaan ja tekemään mitä ikinä haluat. Itse olen 45 ja vaihtanut uraa jo moneen kertaan, ja myös viettänyt pidempiä aikoja muissa maissa.

Kiinnostaako sinua jokin muu juttu? Voitko päästä käsiksi toisen alan maisteriopintoihin?

Ei sillä pelkällä kandin paperilla niin pitkälle pötkitä, että siitä vaaraa olisi. ;) Sanoisin, että valmistu kandiksi, ja hae sen jälkeen vaikka hevostenhoitajalinjalle tai mitä vaan. On se kandin tutkintokin - vaikka olisi "väärältä" alalta - kuitenkin näyttöä siitä, että olet saanut jotain valmiiksi, kun ei mihinkään työpaikkoihin nykyään noin vaan mennä. Olet ilmeisesti nuori? Ehdit hyvin  vaihtaa alaa vielä moneenkin kertaan, eikä se yksi tutkinto mitenkään loppuiäksi velvoita.

Mammoilla on nyt vanhaa tietoa. Kandiksi valmistuminen haittaa erittäin paljon uuden korkeakouluopiskelupaikan saamista, jos ap sellaista suunnittelee.

Otat tutkinnon ulos tuollaisenaan ja lähdet maailmalle. Suomen ulkopuolella ei kysellä miksi kandi haluaa kahvilaan töihin.

Jäät yliopistolle lukemaan mielenkiintoisia sivuaineita kuten kirjallisuutta. Välillä voit käydä ulkomailla tekemässä jonkun kuukauden hanttihommia.

Älä jätä kesken, kun olet jo noin lähellä loppua. Silloin aika olisi täysin hukkaan heitettyä. Ulkomailla voit tehdä suoraan päälle jonkun mielenkiintoisen maisterin. Tai ainakaan ei jää aukkoa ansioluetteloon.

Lähde vaihtoon opiskelemaan jotain mielenkiintoisempaa.

Itse tein virheen, että otin paperit ulos, kun olin ajatellut, että se on tärkeämpää kuin lopettaa. Aina voi opiskella lisää ja miten ne nyt menikään...

Kiitos hallituksen, koulutukseen tuli ja tulee kiintiöt. Jos oikeasti et halua tuota alaa opiskella, ja tiedät, että sinua kiinnostaa jokin muu ala, (on todella surullista sanoa hyvinvointivaltiossa ja "maailman parhaassa koulujärjestelmässä") että on kannattavampaa lopettaa kuin käydä loppuun.

Jossakin vaiheessahan puhuttiin, että 90 % avoimista paikoista menee ensikertalaisille (joilla ei ole korkeakoulututkintoa), mutta nyt keväään haussa taisi olla suunnilleen puolet ja puolet.. Enkä usko, että tilanne ainakaan tuosta paranee.

Ei tästä keskustelua saa aikaan, mutta kuten muutkin ovat sanoneet, ota paperit ulos ja tee mitä huvittaa.

Yliopistosta valmistuminen ei tee kenestäkään rikasta, perheellistä, tai anna kenellekään omistusasuntoa kaasugrilleineen. Oikeastaan se ei anna mitään muuta, kuin sertifikaatin siitä että olet opiskellut ja valmistunut siitä mitä ikinä oletkaan opiskellut. Valmistumisen jälkeen voit edelleenkin matkustaa, kiertää maailmaa, tavata uusia ihmisiä ja olla astumatta aikuisuuteen - mikäli ymmärsin, se on pahin pelkosi. Valmistuminen ei pakota sinua mihinkään muottiin. Sinä itse vain kovasti sitä koitat tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Itse tein virheen, että otin paperit ulos, kun olin ajatellut, että se on tärkeämpää kuin lopettaa. Aina voi opiskella lisää ja miten ne nyt menikään...

Kiitos hallituksen, koulutukseen tuli ja tulee kiintiöt. Jos oikeasti et halua tuota alaa opiskella, ja tiedät, että sinua kiinnostaa jokin muu ala, (on todella surullista sanoa hyvinvointivaltiossa ja "maailman parhaassa koulujärjestelmässä") että on kannattavampaa lopettaa kuin käydä loppuun.

Jossakin vaiheessahan puhuttiin, että 90 % avoimista paikoista menee ensikertalaisille (joilla ei ole korkeakoulututkintoa), mutta nyt keväään haussa taisi olla suunnilleen puolet ja puolet.. Enkä usko, että tilanne ainakaan tuosta paranee.

Ap on todennäköisesti menettänyt oikeuden ensikertalaisuuteen seuraavaan kouluun, sillä siinä oli joku vuosi (2015?), jonka jälkeen vastaanotettu paikka poistaa mahdollisuuden hakea ensikertalaisena, vaikka ei olisi valmistunut koulusta.

Selvitä ap tämä tarkemmin, ennen kuin teet radikaaleja päätöksiä. Kannattaisi käydä myös ammatinvalintapsykologilla.

Tietojenkäsittelyltä valmistuneet yleensä tienaa ihan hyvin, tee ainakin aluksi töitä paljon että saat rahaa säästöön. Tai tee keikkatyylisesti toiminimellä töitä 6kk ja reissaa 6kk.

Helpompi olla huoleton kun on rahaa säästössä.

Ei nykyään mihinkään noihin kahvilatöihin yms noin vain mennä. Työttömänä vasta oletkin sidottu ja aina muiden sanelemana teet juttuja.

Kiitos vastauksista. Minulla tosiaan on jo työpaikka tällä alalla, lisäksi varmuus siitä että voin tehdä siellä töitä vaikka loppuelämäni, vähitellen edeten ylemmäs kohti johtotehtäviä. Kyseessä on isäni ja kahden hänen serkkunsa yritys, olen ainoa suvusta joka on lähtenyt tälle alalle. Lisäksi yrityksellä on paljon yhteyksiä muihin, isompiin alan yrityksiin, joihin ovet ovat myös avoinna. Maisterintutkintoa ei kukaan missään vaiheessa ole vaatinut, opinto-oikeuden säilyessä oletuksena on että suorittaisin tutkintoa joko vähitellen työn ohessa, tai täyspäiväisesti - täysin miten itse haluan. Joka tapauksessa työpaikka on varma ja eteneminen taattua. Olen matemaattisesti lahjakas, opiskelu ei ole tuottanut vaikeuksia. En kuitenkaan ole kiinnostunut alasta lainkaan, ainoa mikä on oikeastaan kiinnostanut on peliteoria, logiikka sekä tilastotieteen perusteet (lähinnä, koska pelaan pokeria välillä ja koin hyötyväni näistä kursseista jossain mikä minua henkilökohtaisesti kiinnostaa). Alusta asti minulta on toivottu sivuaineopintoja johtamisessa, koska se koetaan erityisosaamisekseni. Joten tosiaan tuntuu siltä, että nyt on viimeinen hetki irrottautua tästä kaikesta ja lähteä ihan eri suuntaan. Erityisesti, koska jos epäonnistun oman tieni etsimisessä, voin palata takaisin tekemään alemman tason tehtäviä samaan tapaan joksikin aikaa. 

Palkka alalla on tosiaan hyvä. Mutta se ei millään tasolla toimi motivaationa. Olen maanläheinen ihminen, joka on aina toivonut kovin vähän elämältä. Olen onnellinen hyvin pienistä asioista, rakastan aamulenkkejä koirani kanssa, luontoa, kirjoja sekä kohtaamisia erilaisten ihmisten kanssa. 

Moni kysyi, onko jotain muuta mikä kiinnostaisi. On, paljonkin. Opiskelisin mielelläni esimerkiksi sairaanhoitajaksi, toimintaterapeutiksi, fysioterapeutiksi tai osteopaatiksi. Osteopatia erityisesti kiinnostaa, sillä yrittäjyyden vapaus kiehtoo. Olen kuitenkin hyvin perillä yrittäjän arjesta, ja tiedän kys. ammatin johtavan pieneen toimeentuloon, mutta se ei haittaa. Oikeat toiveammattini ovat psykoterapeutti ja kirjailija. Kirjailijana en tosin ole koskaan ajatellut itseäni elättää, ainoastaan saada siitä jonkinlaista sivutuloa.

En voi enää hakea ensikertalaisena, mutta ensikertalaisuuskiintiöt eivät juuri huoleta, niiden vaikutus näyttää olleen vähäinen lähes kaikissa hakukohteissa. Onneksi tässä on vielä aikaa miettiä. 

-ap