Miksi ihmiset kutsuvat töissä toisiaan sukunimillä?
Ei edes olla missään korkeatasoisissa ammateissa (vrt. presidentti Niinistö), ihan tavallisia duunareita. Se tuntuu vain vauhdittavan sitä ilmiötä, että käytetään sukunimiä: "Jokos Nieminen palasti lomilta?". Ja ihan läheisiä ollaan useamman vuoden ajalta, ei mitenkään etäisiä.
Kommentit (25)
Minua taas loukkaa, että eräs ns.rääväsuu kutsuu minua aina sukunimellä. Kerran hermostuin ja sanoin että on minulla etunimikin. Nyt näyttää taas aloittaneen saman homman. Ja hän tekee sen kaikkien kuullen.
Omasta mielestään se on varmasti kovinkin hauskaa. Vaan kun se ei ole.
Miehet oppivat jo intissä sukunimikäytännön. Siellä ei käytetä etunimiä. Tuovat käytännön sitten mukanaan työpaikoille. En ole koskaan kuullut kenenkään naisen puhuvan tuolla tavalla työpaikalla, vaikka nykyään tietysti on intin käyneitä naisiakin enenevässä määrin. Minullakin oli työkaverina sellainen, mutta hän puhui aina etunimellä.
Kyllähän se johtuu varmaan alkujaan etunimien pällekkäisyydestä sekä organisoinnista aakkosjärjestykseen sukunimen mukaan armeijassa ja isoissa tehtaissa yms. Samassa sukupolvessa on usein paljon samoja suosittuja muotinimiä, mutta sukunimet jakautuvat tasaisemmin ja vaihtelua on enemmän. Esim omassa 80-luvun alun sukupolvessa on saatanasti tiettyjä nimiä ja nyt se näkyy työpaikoilla niin että suunnilleen samassa uravaiheessa olevista joka neljäs on Jani, Mika, Tomi tms. Kätevämpää puhua sukunimillä suoraan.
Naisvaltaisilla aloilla voi vaikuttaa perinteeseen puolestaan perinteinen sukunimien vaihtuminen kesken kaiken. Etunimi on pysyvämpi.
Väliin tulee kutsuttua sukunimellä ja välillä samoja tyyppejä etunimellä. Miehiä ollaan ja hyvissä väleissä, duunikamuja jo usean vuoden takaa.
Samoin toimin myös uusien taloon tulleiden kanssa, mikäli molemmat nimet tiedossa.
Aliurakoitsijana tilaajan työnjohtoa yms. tulee kutsuttua sukunimellä.