Lue keskustelun säännöt.
Viikonloppu puolison kotiseudulla
15.06.2018 |
Jaahas kohta pitäisi lähteä puolison kotiseudulle loman viettoon, kukaanhan siellä päässä ei minua sinne halua. Olen kaupunkilainen, he maalaisia ja tekevät kyllä selväksi että en kuulu joukkoon. Olen kovasti yrittänyt olla ystävällinen, päästä mukaan keskusteluun (mahdotonta), vienyt aina kohteliaasti tuliaisia, kysellyt kuulumisia, kuunnellut heidän juttujaa jne. jne. Kukaan ei tosin kysele minulta ikinä mitään. Tuntuu ettei mikään riitä, tuskin tulevat minua koskaan hyväksymään. Meillä on puolisoni kanssa yhteinen lapsi ja tykkään kyllä paikasta mutta koko ajan ahdistaa kun tiedän että heidän mielestään olen "liian hiano kaapunkilainen" joka ei tänne maalle vaan sovi. En tiedä mitä voisin tehdä että pääsisin paremmin osaksi heidän sukuaan. Puolison kanssa yhteistä taivalta on kävelty kohta 10 vuotta joten alkaa ihmetyttämään kuinka kauan menee ennen kuin ymmärtävät että en ole menossa minnekään.
Kommentit (4)
Toi kaupunkilaisviha on ihan uskomatonta. Ei tarvitse mennä kuin muutama kilometri kehä kolmosen ulkopuolelle niin jo se alkaa. Itse olen kasvanut luonnonläheisessä helsinkiläislähiössä metsissä juosten, puissa kiipeillen, harrastin ratsastusta ja jos mahdollista, niin koulunjälkeen poljin hiki hatussa tallille lappamaan paskaa ja hoitamaan hevosia. Silti kesät maalla sukulaisten luona oli kamalaa. Olisin halunnut osallistua maatilan töihin ikätasoni ja taitojeni mukaan, mutta sain ihan aikuisilta ihmisiltäkin törkeää kohtelua osakseni. Sain kuulla olevani tyhmä kaupunkilaiskakara, sanottiin että turhaan teet tallitöitä kun muutaman vuoden päästä minua alkaa kiinnostaa vaan tupakointi ja baarielämä - kaupunkilainen kun olen. Että olen vain tiellä heinähommissa ja muille vaivaksi - keskity vaan siihen betoniviidakossa elämiseen.
Helsingissä kaikilla on kiire, ihmiset törttöilevät julkisissa liikennevälineissä eivätkä loista kohteliaisuudella, siltikin sanon, että koskaan en ole tavannut niin ilkeitä, suvaitsemattomia ja pahansuopia ihmisiä kuin maaseudulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri näin. Olen itse tehnyt töitä lukioikäisestä lähtien, aina maksanut kaikki omat laskuni, opintojani varten olen ottanut lainaa, ja tehnyt todella paljon töitä että olen saanut hyvän koulutuksen ja työpaikan. Vanhempani eivät ole minua rahallisesti tukeneet. Silti tällä puolella sukua on se mielikuva että olen kaiken ilmaiseksi saanut kermaperse, joka ei ole tehnyt ikinä päivääkään oikeita töitä... Syntymäkuntaani en voi muuttaa vaikka mitä tekisin ja heille sillä ei vaikutakaan olevan mitään väliä. Aina paistaa läpi se, että puolisollani pitäisi olla joku toinen puoliso, pääasia että olisi heidän kotikylältään kotoisin muulla kun ei ole väliä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi he viime perjantaina kutsuivatkaan sinua, hmm...
Rempseäksi :D
Miksi he viime perjantaina kutsuivatkaan sinua, hmm...