Lue keskustelun säännöt.
Avo- tai avioliitossa elävät: Ostatteko omat ruoat?
Kommentit (47)
Ihan tavallista kotiruokaa syödään kaikki. Meillä tehdään viikon ruokalista ja jokainen saa vaikuttaa listan sisältöön. Yhtään sellaista ruokaa ei ole, mitä kaikki ei söisi.
Käymme viikonloppuna yhdessä kaupassa ostoslista mukana. Viikolla sitten haetaan tuoretta leipää ja kalaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on yhteiset rahat, mutta eri ruoat. Ihan vaan siksi, että tykätään erilaisesta ruoasta. Mies syö lihaa ja makkaraa, minä herneitä ja kukkakaalia, mies syö edamia, minä goudaa, mies syö jölkiuuniruisleipaa, minä jotain siemensekoitusleipää. Mies juo kahvia, minä teetä. Jne.
En ymmärrä, miksi toisen pitäisi syödä mielestään pahaa, tai kompromissitapauksessa molempien?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosi outo ajatuskin mulle. Me ollaan pari eikä mitään kämppiksiä.
Voisko vähän avata että mikä on outo ajatus.
Se että kumpikin omat ostaisi omat ruokansa. Tulee opiskeluajan soluasuminen mieleen, omat tiskiharjat, vessapaperit ja jääkaapissa ruokiin kirjotettu oma nimi. Selvisikö ajatuskuvioni?
Mutta jos toinen syö tiettyjä pähkinöitä, tietynmerkkisiä katkarapuja, tiettyä soijajugurttia jne. ja toinen syö kaurapuuroa ja mansikoita (joita toinen inhoaa), niin on helpompaa molempien ostaa itse ruokansa. Ei jääkaapissa mitää nimiä rasioille tarvita, jos toinen ei syö rahkaa eikä toinen kurkkua.
Symbioosieläjien mielestä tuollainen parisuhde on tuhoon tuomittu. Tai ainakin heidän tapansa on paljon parempi.
Eiköhän yleensä koko perhe syö samaa ruokaa ja yhdessä. Tänään pinaattimuussia ja hirvilihapullia sekä korvasienimuhennosta.
On sekä yhteiset ruuat että rahat. Yleensä minä vastaan ruokaostoksista ja ruuanvalmistuksesta. Koko perhe syö samaa ruokaa, toki toiveita voi itsekukin esittää.
Yhteiset rahat, yhteiset ruoat. Avioliittoa 18 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosi outo ajatuskin mulle. Me ollaan pari eikä mitään kämppiksiä.
Voisko vähän avata että mikä on outo ajatus.
Se että kumpikin omat ostaisi omat ruokansa. Tulee opiskeluajan soluasuminen mieleen, omat tiskiharjat, vessapaperit ja jääkaapissa ruokiin kirjotettu oma nimi. Selvisikö ajatuskuvioni?
Mutta jos toinen syö tiettyjä pähkinöitä, tietynmerkkisiä katkarapuja, tiettyä soijajugurttia jne. ja toinen syö kaurapuuroa ja mansikoita (joita toinen inhoaa), niin on helpompaa molempien ostaa itse ruokansa. Ei jääkaapissa mitää nimiä rasioille tarvita, jos toinen ei syö rahkaa eikä toinen kurkkua.
Juuri näin meilläkin.
Ei ole siitä kiinni, että kuka maksaa.
Vaan juuri siitä kun toisella on niin specifejä ostoksia, niin hän ostaa ne itsenäisesti omilla kauppareissuillaan, aina kun ei kimpassa käydä kaupassa.
Mulla ei hermo kestäis etsiä kaupassa kymmeniä eri tuotteita, jotka pitää olla viimeistä piirtoa myöten oikeat. ”Laktoositon, 0,2% rasvaa, mangocurry, steviamaustettu pudding” jne.
Omassa kauppalistassani kun lukee ”maito, leipä, makkara, juusto”. Ja niiden merkki ja malli sitten ovatkin just sitä mikä ekana hyllyllä käteen osuu..
Näin meillä menty jo 15v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avoliitossa 5 vuotta, yhteiset ruoat ja se maksaa jolla nyt kortti sattuu olemaan lähempänä, eli ei lasketa kuluja.
Molemmilla toki sellasia asioita joita toinen syö ja toinen ei, mutta ne ostetaan ihan yhtä lailla ihan kumman vaan rahoista, kun kaupassa käydään/jompi kumpi käy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua kiinnostaa koko perheen ruokailu teillä, joilla on puolison kanssa eri ruoat. Onko joka lapsellakin eri ruoat, ostetaanko kaupasta ja tehdäänkö joka lapselle oma ruoka makumieltymysten mukaan, vai vain aikuisille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta kai. Eihän meille kukaan muu ruokaa osta.
Ei! Meillä on yhteiset rahat ja kaikki menee yhteiseltä tililtä. Avioliitossa nyt 19 vuotta ja 2 lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yli 30 vuotta avioliitossa, kaikki on yhteistä. Ei ole vielä koskaan tullut eteen sellaista hetkeä tai edes ajatusta, että toinen olisi syönyt jotakin, joka olisi ollut toisen vain itselleen ostamaa. Tottahan kotona voi olla sellaista ruokaa, jota toinen ei syö, mutta halutessaan voi syödä vaikka viimeistä murua myöten. Kaupasta saa lisää ruokaa jokaiseen ja jokaisen tarpeeseen ja mielihaluun, eikä ruuasta ole tarvinnut riidellä (eikä muustakaan).
Minä teen ruoat ja huolehdin myös pääasiassa kaupassa käynnistä. Kysyn ennen kauppareissua mieheltä josko hänellä on toiveita tulevien päivien ruoista ja teen ostoslistan.
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaa koko perheen ruokailu teillä, joilla on puolison kanssa eri ruoat. Onko joka lapsellakin eri ruoat, ostetaanko kaupasta ja tehdäänkö joka lapselle oma ruoka makumieltymysten mukaan, vai vain aikuisille?
Meillä on vain yksi lapsi ja sekin jo muuttanut pois kotoa, joten tämä ei enää ole ongelma. Aika varhaisessa vaiheessa alettiin laittaa koko perheen voimin ruokaa ja jokainen laittoi oman annoksensa ja osallistui yhteisiin lisäkkeisiin.
Me myös köymme usein yhdessä miehen kanssa kaupassa, mutta kumpikin latoo kärryyn sitä, mitä itse aikoo syödä. Mies omanlaisiaan jogurtteja, minä toisenlaisia. Mies ruisleipää, minä kauraämpylää. Mies juustomakkaraa, minä jotain grillivihannesta. Mies maitoa, minä piimää.
Yhteiset rahat meillä on. Suurimman osan niistä tienaan minä, mutta se ei liity tähän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosi outo ajatuskin mulle. Me ollaan pari eikä mitään kämppiksiä.
Voisko vähän avata että mikä on outo ajatus.
Se että kumpikin omat ostaisi omat ruokansa. Tulee opiskeluajan soluasuminen mieleen, omat tiskiharjat, vessapaperit ja jääkaapissa ruokiin kirjotettu oma nimi. Selvisikö ajatuskuvioni?
Mutta jos toinen syö tiettyjä pähkinöitä, tietynmerkkisiä katkarapuja, tiettyä soijajugurttia jne. ja toinen syö kaurapuuroa ja mansikoita (joita toinen inhoaa), niin on helpompaa molempien ostaa itse ruokansa. Ei jääkaapissa mitää nimiä rasioille tarvita, jos toinen ei syö rahkaa eikä toinen kurkkua.
??
Kyllä me osaamme kirjoittaa ostoslistaan mitä haluamme vaikka vain yksi käy kaupassa ja muutenkin oppii 20 vuodessa tietämään toisen herkut ja inhokit. Ihan sama mitä maksaa, samasta pussista menee. Ei myöskään haittaa että syön puolet vähemmän kuin mieheni
Avoliitossa ollaan ja kyllä ihan yhteiset ruuat on. Vuorotellen ostetaan. Ei me mitään kämppiksiä olla, että kummallakin ois omat ruokansa.
Välillä yhteistä ja välillä erikseen. Itse syön enimmäkseen kasvisruokaa, mies syö sitä myös mutta kaipaa useammin lihaa kuin minä.
Symbioosieläjien mielestä tuollainen parisuhde on tuhoon tuomittu. Tai ainakin heidän tapansa on paljon parempi.