En pysty kokemaan itseäni parisuhteessa tarpeelliseksi jos en saa pitää naisesta huolta ja suojella häntä tarpeen tullen
Kuihdun henkisesti, en tunne enää seksuaalista halua ja koen itseni tarpeettomaksi. Mielestäni ihan luonnollista. En tietenkään tarkoita mitään holhoamista tai kontrollointia vaan sellaista normaalia. Jos naisella on kylmä, annan hänelle takkini, teen ja autan käytännön asioissa vaikka nainen ei pyytäisikään apua jne. On kurjaa kun nykyään naisten on niin vaikeaa pyytää apua missään.
En pysty tuntemaan läheisyyttä naisen kanssa, jos tämä ei ole tarpeeksi vastaanottavainen, tue minua ja avaa minulle sydäntään. Mielestäni naisen kuuluu parisuhteessa ottaa vastaan miehen rakkauden osoitukset. Jos toinen koko ajan vain torjuu ja hokee "kyllä mä pärjään" "ei nyt ole aikaa" (esim. seksille) niin se saa erektion lerpahtamaan hyvin äkkiä.
Nainen on ihanin silloin kun on rento, luopuu turhasta todistelusta ja liiasta yrittämisestä ja ennen kaikkea arvostaa naiseuttaan. Inhoan naisia jotka keskittyvät suorittamaan. Nainen ei ole nainen jos ei ole lempeä, empaattinen ja äidillinen kaikkea elollista kohtaan.
Tämä on kokemukseni mukaan jo ainakin kolmas kerta kun copypasteat tuon tarinasi tänne, miksi?