Lue keskustelun säännöt.
Millaista on mielisairaalan suljetulla osastolla?
Kommentit (45)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmiset ovat järkevämpiä ja fiksumpia kuin useimmat tällä palstalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eloisaa. Ei tarvinnut illalla katsoa Big Brotheria kun oli siellä töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmiset kuolaavat lepositeissä rinnuksilleen, paitsi ne jotka on huumattu ja vaan kuorsaavat sikeästi.
Olin nuorten puolella.
Itse makasin lamaantuneena sen ajan mitä siellä olin. Muut oli aika villejä. Yksi skitsofreenikko oli. Hän oli hyvin pelottava vainoharhaisuutensa vuoksi. Tuli repimään toisten tavarat läpi kun uskoi että oltiin viety häneltä jotain. Jotkut rikkoi raivoissaan paikkoja. Monella myös romahduksia. Yks tyttö rikkoi jopa tuolin vihoissaan vanhempiensa vierailun jälkeen.
Ulos pääsin 30 min päivässä hoitajani kanssa. Käveltiin puistossa jne. Ruokaa pakotettiin syömään, kaikkea piti kuulemma maistaa. Leffoja katsottiin välillä porukalla. Puhelimet jne vietiin pois,meikit myös. Suihkuun tuli usein hoitaja mukaan tarkkailemaan.
Osastolle jouduin itsetuhoisuuden, masennuksen ja rajun painon laskun takia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällähän näyttääkin olevan paljon, ilmeisesti ihan omakohtaisesta kokemuksestaan puhuvia asiantuntijoita...
HUORAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällähän näyttääkin olevan paljon, ilmeisesti ihan omakohtaisesta kokemuksestaan puhuvia asiantuntijoita...
No varmasti on, muitakin kuin minä.
t.8
Harmittaa kun suljetulla osastolla on niin "huono maine". Ihminen saattaa masentua niin pahasti vaikkapa läheisen kuoleman jälkeen että voidaan joutua laittamaan suljetulle jos ei kykene enää huolehtimaan itsestään ja on uhka itselleen tai muille.
Tai vaikkapa synnytyksen jälkeen masentunut äiti
Tai nuori joka on yrittänyt itsemurhaa koulukiusaamisen takia ja joutunut osastolle.
Elämä heittelee välillä...
Mä olin suljetulla osastolla itsetuhoisuuden takia. Valvontakameroita ja valvontaa oli paljon. Suihkuunkin oli saatava lupa. Nukkumaanmenoajat ja ruokailuajat oli niin ikään määrättyjä. Toisaalta käytössä oli tietokoneita, televisio ja muuta viihdykettä ajankuluksi. Tapaamisiin tarvittiin aina lupa.
Omia vaatteita ei saanut pitää, varmaan siksi, ettei kukaan vahingoita itseään esimerkiksi vyöllä tai koruilla. Sähköjohdot yms. vempaimet oli eristetty niin, ettei niihin päässyt käsiksi. Melko vankilamaista siis. Riippuu tietysti sairauden vakavuudesta kuinka paljon valvotaan.
Minun poikani oli suljetulla reilun viikon. Säännöllinen päivärytmi, keskusteluja psykologin ja lääkärien kanssa, lääkityksen testausta, ulkoilua valvonnassa 30 min päivä. Rauhallinen paikka, arvostan henkilökuntaa aina
itsetuhoisia, syömishäiriöisiä, psykoottisia
Tylsää.