Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Haluaisin erota, miksi en uskalla?
Hajoan
08.06.2018 |
Mitä mä teen? Mun miehellä on paha päihdeongelma, jonka takia heitin hänet pihalle alkuvuodesta. Ilmeisesti tää oli hänelle herätys, koska tän erossaoloajan on ollut kuivilla. On käynyt tapaamassa lapsia säännöllisesti ja on eri ihminen kuin käyttäessään. Lapset ovat tosi onnellisia kun isi käy. Mies haluaisi palata yhteen, mut mä en tiedä pystynkö. Käyttäessään hän käyttäytyi usein tosi aggressiivisesti ja uhkaavasti. Arkea pyöritin täysin yksin. Tuntuu et en pysty antaan anteeksi ja en kuitenkaan luottais et pysyy erossa huumeista jatkossa. Mä haluan mulle ja ennen kaikkea lapsille parempaa. Mä en kuitenkaan jotenkin saa sanottua tätä miehelle ja haettua eroa. Ahdistaa kaikki käytännön asiat ja niiden järjestelyt, miten pärjäisin taloudellisesti jne. Välillä tuntuu myös et lasten takia pitäis yrittää vielä, kun mieskin on nyt kuitenkin yrittänyt, hakenut apua ja pysynyt kuivilla. Miks mä en saa päätöksiä tehtyä?
Kommentit (10)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska olet tossu. Löydä selkärankasi ja oman arvon tuntosi.
Suosittelen eroa. Ei se siitä mihinkään muutu. Nimimerkki kokemusta on.
Periaatteessa voihan se korjatakin tapansa, mutta se vaatii aikaa ja muutama viikko tai pari kuukautta ei todista mitään. Sen lisäksi jos ei omatoimisesti hakeudu palveluiden piiriin että voisi katkaista mahdollisen kierteen syntymisen tulevaisuudessa on osoitus siitä että se vaan esittää ja odottaa että palaatte yhteen (jos ei tietoisesti, niin alitajunnassa addiktio silti jyskyttää). Sitten kun asiat on vakiintuneet uudelleen, niin kummasti taas ongelmat palautuvat... Vaikka kävisikin hyvin ja pysyisi erossa kamasta, niin riski uusia tekonsa on olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieti asiaa näin: se päätös jonka nyt teet vaikuttaa koko loppuelämääsi. Ja se on aika pitkä aika. Haluatko olla kyseisen miehen kanssa loppuelämäsi? Jos et, niin kannattaa vain avata se suu nyt ja hoitaa homma, niin ei tarvitse enää myöhemmin miettiä.
Ajattele tilanne vaikka vuoden tai kahden päähän, kun kaikki on saatu hoidettua ja ero alkaa olla vain kalpea muisto. Kiitätkö itseäsi silloin?
Itse mietin nyt eroa tehdessäni, että miksi ihmeessä en tehnyt tätä jo vuosia sitten. Olisin nyt jo omillani ja ihan turhan hukkasin pari vuotta elämästäni suhteeseen jossa en oikeasti halunnut olla.
Rohkeasti vain suu auki, ei se ole kuin yksi keskustelu ja sitten asiat alkavat rullaamaan eteenpäin.
Joo, todellakin mulla on omanarvontunto (se on muuten yhdyssana) vähän hukassa. Sitä se teettää kun kuuntelee haukkumista ja mitätöintiä puolisolta jatkuvasti. En mä nyt kuitenkaan ihan nössö oo, koska kuitenkin sain hänet pihalle täältä.
Mies on hakenut hoitoa ja käy esim. testeissä säännöllisesti. Mut todellakin pelkään sitä, että kun pääsis takaisin kotiin eikä tarvis enää niin todistella mulle mitään niin repsahdus taas tulis. Ja vaikka ei tulis, niin varmaan pelkäisin sitä koko ajan.
Kai se vaan pitäis ottaa se askel tyhjän päälle. Tuntuu et tähän oon todellakin haaskannu jo tarpeeks aikaa. Kiitos 7, sun kommentti on jotenkin tosi rohkaiseva.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntuu että itse jo tiedät mitä haluat. Kerran se vaan kirpaisee.
Voisiko joku antaa minulle 500 euroa tai tonnin? Hlauan erota muttei ole rahaa.
Alue: Aihe vapaa
Jätä se.