Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Te, joita on lapsena seksuaalisesti hyväksikäytetty

Vierailija
08.06.2018 |

Kuinka voitte? Millaista elämää elätte?

Mulla puhkes traumaperäinen stressihäiriö viime vuonna, kun muistin enemmän lapsuuden tapahtumista ja se on nyt uudelleen aktivoitunut. Osastohoidossa olen asian vuoksi ollut yhteensä 3kk, lääkkeitä menee useita erilaisia ja psykoterapia on meneillään.

Itse vielä hetki sitten kävin töissä, tällä hetkellä sairaslomalla. Harmittaa. Takaumia tulee paljon ja inhottaa. Muuten yritän pitää elämästä kiinni ja tehdä kivoja juttuja, vaikkei oikeastaan mikään tunnu miltään. Minulla on psykoottinen masennus ja tosiaan se traumaperäinen stressihäiriö hyväksikäytön seurauksena.

Oletteko tehneet rikosilmoitusta? Miksi, miksi et? Itse en, koska ei oo yksinkertaisesti voimia läpikäydä niin pitkää prosessia.

Kommentit (36)

Vierailija
1/36 |
08.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Saa kertoa myös omahoito-ohjeita. Mitä voi tehdä takaumien puskiessa päälle esimerkiksi. Kaikilla toki on omat selviytymiskeinonsa, mutta uusia vinkkejä olisi kiva saada. Minulla oikeastaan ainut kunnolla toimiva tapa palauttaa itseni tähän hetkeen on kuuma suihku.

Vierailija
2/36 |
08.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Saman asian kanssa kamppailen. Saikulla, psykoterapiassa, erittäin voimakkaita ja arvaamattomia takaumia. Jatkuvaa ahdistusta ja sydämen tykytystä, häpeää ja itseinhoa. Itsemurhayrityksiä takana yksi, toivottavasti ei toista missään vaiheessa.. Lievä lääkitys. Ei osastohoitoa.

Rikosilmoituksen jätin tekemättä siitä syystä että rikos on "vanhentunut" (oikea termi?) joten kukaan ei voi tehdä mitään.

Halu ja yritys toipua suunnaton, haluan elää edes suhteellisen normaalia elämää ilman jatkuvaa pelkoa ja tehdä tavallisia asioita, osata nauttia uudelleen harrastuksista, palata töihin ja jatkaa siitä mihin jäin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/36 |
08.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Saman asian kanssa kamppailen. Saikulla, psykoterapiassa, erittäin voimakkaita ja arvaamattomia takaumia. Jatkuvaa ahdistusta ja sydämen tykytystä, häpeää ja itseinhoa. Itsemurhayrityksiä takana yksi, toivottavasti ei toista missään vaiheessa.. Lievä lääkitys. Ei osastohoitoa.

Rikosilmoituksen jätin tekemättä siitä syystä että rikos on "vanhentunut" (oikea termi?) joten kukaan ei voi tehdä mitään.

Halu ja yritys toipua suunnaton, haluan elää edes suhteellisen normaalia elämää ilman jatkuvaa pelkoa ja tehdä tavallisia asioita, osata nauttia uudelleen harrastuksista, palata töihin ja jatkaa siitä mihin jäin.

Kauanko olet käynyt terapiassa? Koetko päässeesi eteenpäin?

Jos rikos ei olisi vanhentunut, olisitko tehnyt ilmoituksen?

Vierailija
4/36 |
08.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Terapiaa vasta n. 4kk. En koe vielä edenneeni paljoa, sillä asioista puhuminen on minulle vaikeaa ja vaikka rationaalisesti tiedostan etten tehnyt mitään pahaa, että olin avuton lapsi, niin häpeän suunnattomasti edelleen. Häpeää lisää se, että kun en lapsena osannut avata suutani tai muistanut asioita kyllin ajoissa, moni muu lapsi saattoi minun vuokseni kokea saman kohtalon.. kyseessä sijaisperheen vanhempi.

Ja en osaa sanoa. Varmasti olisin vakavasti harkinnut, mutten tiedä olisinko saanut jonkin henkisen lukon joka olisi estänyt ilmoituksen tekemisen.

-2

Vierailija
5/36 |
08.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nousisiko?

Vierailija
6/36 |
08.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Terapiaa vasta n. 4kk. En koe vielä edenneeni paljoa, sillä asioista puhuminen on minulle vaikeaa ja vaikka rationaalisesti tiedostan etten tehnyt mitään pahaa, että olin avuton lapsi, niin häpeän suunnattomasti edelleen. Häpeää lisää se, että kun en lapsena osannut avata suutani tai muistanut asioita kyllin ajoissa, moni muu lapsi saattoi minun vuokseni kokea saman kohtalon.. kyseessä sijaisperheen vanhempi.

Ja en osaa sanoa. Varmasti olisin vakavasti harkinnut, mutten tiedä olisinko saanut jonkin henkisen lukon joka olisi estänyt ilmoituksen tekemisen.

-2

Tiedän tuon häpeän. Minäkään en kertonut kenellekään. Ja mulla kanssa terapiaa takana vasta 5kk.

Haluaisitko jutella mun kanssa tarkemmin?

Jos vaihdettaisiin jotenkin yhteystietoja... olisi kiva saada vertaistukea.

Ootko minkä ikäinen?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/36 |
08.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Traumamuistojen tai takaumien yllättäessä muutos tuntuu aina jonkinasteisena jännityksenä koko kehossa. Yksi hyväksi havaittu konsti rauhoitella ja lohduttaa itseään "hyvittelemällä" , eli rauhoittavin liikkein , hellästi, hieroa esim korvalehteään, käsivarsiaan tai niskaansa (tai vaikkapa vatsaansa, kotona ollessaan jalanpohjien kiireetön hierominen on yllättävän tehokas helpotus kehon angstiin).

Pääasia että sen ("itsensä rauhoittelun nykyhetkeen") tekee hyvin hellästi ja rahoittavin liikkein.  Tällöin palauttaa itsensä samalla nykyhetkeen hyvällä tavalla muistuttaen että tässä olen eikä mitään hätää enää nyt tässä. Toistetaan sitten tämä aina kun muistikuvia tulee mieleen.

Se, että muistikuvia putkahtelee on usein myös merkki että ollaan toipumisen tiellä ja käsittelemässä näitä tapahtuneita vääryyksiä pois mieltä painamasta.

Vierailija
8/36 |
08.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nro. 2 taas. En ihan tarkkaa ikää viitsi antaa mutta yli 20. Jos ikä on ongelma niin ymmärrän kyllä.

Vertaistuki olisi kyllä tervetullutta. Saatan tosin olla joskus huono vastaamaan heti sillä punaisella sekunnilla väsymyksen ja ahdistuksen vuoksi, muttei se päivää kauemmin vie, harvoin muutamaa tuntia kauemmin. Kilometriviestejä en jaksa kirjoittaa millään. Anteeksi, mutta koen parhaaksi kertoa jaksamistasoni heti ettei tule pettymyksiä kellekkään.

Jos löytyy sähköposti tai Discord niin ne löytyy tältä suunnalta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/36 |
08.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Millasia ne takaumat on?

Vierailija
10/36 |
08.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ddksskdkdck kirjoitti:

Millasia ne takaumat on?

Vaihtelee ihmistä kohden. Jotkut luulevat oikeasti olevansa takaisin siinä hetkessä, toiset näkevät, kuulevat ja tuntevat kaiken mutta tietävät ettei se ole enää totta. Toiset vain tuntevat, tai kuulevat vaikka ääniä siitä. Toisille se on vain muisto, mutta ahdistava sellainen joka tunkeutuu mieleen ilman lupaa yllättäen. Toiset alkavat hyperventiloida, itkeä, oksentaa, täristä, saattavat jopa pyörtyä. Toiset jäätyvät. Se voi kestää parista sekunnista vaikka pariin tuntiin. Hyvin yksilökohtaista.

Itse tiedän koko ajan ettei tilanne ole oikea, mutta se tuntuu aivan yhtä oikealta kuin mitä se oli silloin. Jäädyn ja alan usein itkeä. Ajantaju katoaa. Joskus oksennan, hengitys vaikeaa.

-2

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/36 |
08.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ddksskdkdck kirjoitti:

Millasia ne takaumat on?

Takaumassa ihminen tavallaan elää uudelleen sen tilanteen, mitä hänelle on menneisyydesään tapahtunut. Jokin (esim. tuoksu, ääni, käytös) saattaa laukaista takauman .

Tällä tavoin ihminen pyrkii aikuisena ymmärtämään että mitä kummaa oikein tapahtui, hakee siis selitystä asialle aikuisen järjellä koska lapsena esimerkiksi ei voi käsittää tapahtuneita samalla tavalla vaan on vain hyvin hämmentynyt tai peloissaan tai ainoastaan  sen tapahtuman nostattaman tunteen (ei tiedon koska lapsena ei ymmärrä) vallassa. 

Isompana sitten ymmärtää paremmin ja hakee selitystä (oikeutta itselleen) kokemalleen koska pystyy pitämään puoliaan ja suuttumaan sille pahantekijälleen. 

Vierailija
12/36 |
08.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ddksskdkdck kirjoitti:

Millasia ne takaumat on?

Hyvä kysymys. Olen miettinyt samaa. Joku jo ehti vastaamaankin.

Minulla tulee mieleen, että mieleen tulisi sarja välähdyksiä kuvina menneisyydestä. Mutta tuo yllä oleva kuvailu on enemmänkin sitä, että se menneisyyden tunne tulee nykyhetkeen.

Ja noita fyysisiä reaktioita olen miettinyt. Mitä tuo jäätyminen tarkoittaa? Millä tavalla jäätyy, miten se näkyy ulospäin?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/36 |
08.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

2, uskallatko antaa sähköpostisi tai ton discordin nimen tähän, niin laitan sulle ihan omalla nimelläni viestiä? Jos et, niin teen myöhemmin vaikka uuden sähköpostin ja laitan sen sitten tänne. Minäkin muuten hitusen päälle parikymppinen. :)

Mulla ollut tosi hankala olo tänään, heräsin jo neljältä takaumiin. Hikoilen kuin pieni sika.

Vierailija
14/36 |
08.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ddksskdkdck kirjoitti:

Millasia ne takaumat on?

Hyvä kysymys. Olen miettinyt samaa. Joku jo ehti vastaamaankin.

Minulla tulee mieleen, että mieleen tulisi sarja välähdyksiä kuvina menneisyydestä. Mutta tuo yllä oleva kuvailu on enemmänkin sitä, että se menneisyyden tunne tulee nykyhetkeen.

Ja noita fyysisiä reaktioita olen miettinyt. Mitä tuo jäätyminen tarkoittaa? Millä tavalla jäätyy, miten se näkyy ulospäin?

Se on varmasti kaikilla erilaista, itselläni jäätyminen tarkoittaa sitä että pysähdyn täysin takauman ollessa päällä - esim seison täysin paikoillaan, katse on lasittunut, ajantaju katoaa ja muhun ei saa mitään kontaktia ja jos mua koskettaa, luulen että mulle tehdään pahaa kodka itse elän siellä menneissä traumoissa sillä hetkellä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/36 |
08.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Takauma tavallaan herättelee ihmistä käsittelemään kokemaansa traumaa.

Pahoilta kokemuksilta mieli yleensä suojaa haastavina aikoina "unohtamalla" niitä eli pianamalla tietoisuudesta jonnekin alitajunnan varastoihin ja sitten hyvinä aikoina ne helpoimmin nousevat sieltä käsiteltäviksi. Myös elämän muutos voi nostaa asiota joillakin esiin, esimerkiksi oman lapsen syntymä tai vastaava iso muutos. 

Tärkeää kuitenkin muistaa että pahoistakin kokemuksista moni selviää kohti tasapainoista elämää, vaikka ihmisistä voimme sairastua niin ihmisistä voimme myös parantua ja heidän avullaan toipua vahvemmiksi.

Elämä koostuu monista kokemuksista matkan varrella, eikä se että hyvin pahojakin ja kipeitä kokemuksia löytyy sieltä tarkoita että koko matka olisi pilalla.

Vierailija
16/36 |
08.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itselleni jäätyminen on sitä, että kirjaimellisesti jähmetyn aloilleni, jäykistyn ja tuijotan tyhjyyteen. Kerran havahduin huomaamaan että tiskikonetta tyhjentäessäni jäädyin seisovaan asentoon paintinpannu kädessä, ja siinä sitä seisottiin ja tuijotettiin jäykkänä miten kauan se nyt ikinä jatkuikaan. Hankala selittää. Tai sitten en vaan osaa.

Vierailija
17/36 |
08.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ddksskdkdck kirjoitti:

Millasia ne takaumat on?

Hyvä kysymys. Olen miettinyt samaa. Joku jo ehti vastaamaankin.

Minulla tulee mieleen, että mieleen tulisi sarja välähdyksiä kuvina menneisyydestä. Mutta tuo yllä oleva kuvailu on enemmänkin sitä, että se menneisyyden tunne tulee nykyhetkeen.

Ja noita fyysisiä reaktioita olen miettinyt. Mitä tuo jäätyminen tarkoittaa? Millä tavalla jäätyy, miten se näkyy ulospäin?

Se on varmasti kaikilla erilaista, itselläni jäätyminen tarkoittaa sitä että pysähdyn täysin takauman ollessa päällä - esim seison täysin paikoillaan, katse on lasittunut, ajantaju katoaa ja muhun ei saa mitään kontaktia ja jos mua koskettaa, luulen että mulle tehdään pahaa kodka itse elän siellä menneissä traumoissa sillä hetkellä.

Kiitos tuhannesti tästä vastauksesta!

Mun kaverilla on just tota. On kertonut, että on kaltoinkohdeltu lapsena, mutta en tiedä millä tavalla. Olen noista jäätymisistä kysellyt muutamaan kertaan (myöhemmin hänen ollessaan taas normaali), että mitä siinä tapahtuu. Mutta hän ei ole pystynyt niitä mitenkään minulle selittämään eikä kertomaan niistä. Ainoa asia mihin on pystynyt vastaamaan on se, että hän kyllä kuulee puheeni silloin. Sekin oli kyllä todella lohdullinen tieto, että voin jutella hänelle silloin.

Vierailija
18/36 |
08.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

2, uskallatko antaa sähköpostisi tai ton discordin nimen tähän, niin laitan sulle ihan omalla nimelläni viestiä? Jos et, niin teen myöhemmin vaikka uuden sähköpostin ja laitan sen sitten tänne. Minäkin muuten hitusen päälle parikymppinen. :)

Mulla ollut tosi hankala olo tänään, heräsin jo neljältä takaumiin. Hikoilen kuin pieni sika.

2 tässä, toivottavasti takaumat antavat sulle tänään tilaisuuden levätä kunnolla ja saada lisää unta.

Omaa Discord nimeä en uskalla laittaa kun siitä saattaa joku tuttu joka siellä on lisättynä tunnistaa. Hyvin epätodennäköistä kyllä mutta pelottaa, ymmärtänet varmaan.

Julkiseksi kelpaavaa roskasähköpostia ei multa juuri nyt löydy niin jos sulta herkiää sellainen niin ois kyllä kiva, jos ei ole liikaa vaivaa. ♡

Vierailija
19/36 |
08.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Dissosiaatio suojaa ihmistä. Ne asiat on olemassa mutta piilossa.

Samoin tunteet.

Terapia jossa käyn, on huonoa.

Ei auta.

Vierailija
20/36 |
08.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Elän mielestäni täysin "normaalia" elämää. Minulla on puoliso, työt ja perhe, eli kaikki hyvin. Käsittelin aikani lapsuuden kokemuksia, ja näin 20 vuotta tapahtumien jälkeen elämä voi erittäin hyvin. Nuoruudessani voin todella pahoin, käytin paljon alkoholia ahdistukseen. Muistan myös häpeän tunteen, jota ei onneksi nykyisin enää ole. Tsemppiä kaikille asiaa läpikäyville, käykää asiat ajan kanssa läpi ja sen jälkeen keskittykää tähän päivään ja tulevaisuuteen. Mennyttä ei voi muuttaa, eikä asioille mahda tänä päivänä enää mitään, olitte lapsia, eikä lapsella ole taitoja käsitellä tuollasia asioita.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä yksi kaksi