Lue keskustelun säännöt.
Miksi pankin mielestä en pysty lyhentämään sellaista asuntolainaa, josta asumiskustannuksia tulee minulle 700-800/kk, mutta samaan aikaan vuokra-asunnon vuokrat ovat kuitekin saman verran?
07.06.2018 |
Ristiriitaista. Ja Helsingin vuokrat siis kyseessä.
Kommentit (190)
Oma ensiasuntoni oli nipin napin tuon 150 000 ja minulla on 100 000 vuositulot. Jos ap on pienituloinen, niin 150 000 on kyllä ehdottomasti liian suuri laina. Täytyy tyytyä halvempaan tai säästää vielä hetki ennen asunnon ostoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, hae pienempää lainaa ja halvempi kämppä. Lähiöistä vaikkapa. Mieti, mistä pääsee julkisilla välineillä kätevästi töihin/kaupunkiin ja hae sieltä.
Tai sitten kiukuttelet loputtomasti siitä, kun pankki ei myönnä 300 tonnin lainaa töölöläiskaksioon.
Oma valinta. Minä karsisin hiukan vaatimustasoa ja aloittaisin hiukan halvemmasta. Kun sitä olet maksellut vaikka 10 vuotta, voit myydä sen ja ostaa kalliimman. Silloin sulla on jo vähän alkupääomaa, jolla saa enemmän lainaakin. Niin muutkin tekee!
Voi hyvänen aika, en minä tällä hetkelläkään haaveile yli 150 000 e asunnoista ja noista kalliimmistakin sen vuoksi, että niissä on isot remontit tehty. Mutta valitettavasti 100 000 e:n asunnot pk-seudulla ovat monet huonokuntoisia, huonojen kulkuyhteyksien päässä tai se putkiremontti (tai muita isoja remontteja) on tulossa lähivuosina.
En ole siis asunnon suhteen turhan nirso, mutta jos työmatkaan menee tunti (tai yli) ja en voi putkiremontin aikana asunnossa asua niin ne ovat seikkoja, jotka pitää ottaa huomioon.
ap
Totta, työmatkatkin ovat kustannustekijä. Metron ja varsinkin paikallisjunien päästä löytyy kumminkin hyviä ja halpoja vaihtoehtoja, ja noilla kulkien työmatka voi olla lyhyempikestoinen kuin stadin alueella jollakin ratikalla körötellessä. Mieti ja laske matka-aikoja!
Jos duunisi on laitamilla eli esim. metrolla ei pääsisi kuin osan matkaa, oma auto voi olla hyvä hankinta.
Kuljen tällä hetkellä pyörällä, eli jo joukkoliikenteen jatkuvan lipun ostaminen on minulle isompi kulu kuin pyöräily, vaikka pyöräily ei olekaan ilmaista vaan vuosittain huoltoihin voi mennä tyyliin sata euroa (tai toki riippuu, mikä pyörässä pitää huoltaa). Ja talven kylmimpinä kuukausina joukkoliikennelippu.
Jos pankki on nihkeä myöntämään minulle kovin suurta asuntolainaa, niin uskotko, että voin silloin helposti saada lainaa vielä autoon, mistä tulee omat kulunsa, vakuutusmaksut yms.?:) Koen, etttä näkökulmasi ei kyllä ole tässä asiassa ihan se pienituloisimman ihmisen näkökulma:)
Mutta tosiaan, jos ei vielä välittynyt, niin olen tosiaan katsonut sopivia asuntoja lähiöistä.
ap
No meillä on hieman yli 10v sitten otettu laina. Alussa korkojen osuus oli reippaasti yli lyhennyksen määrän. Voi mikä ihme, kun lyhennyksen määrä jossain vaiheessa oli enemmän kuin korko. No sitten korot laskivat ja nyt onkin ollut jo pitkään matalat korot ja laina lyhenee vauhdilla.
Pointtina, että noin voi käydä uudestaan, ei se mitään muinaishistoriaa ole. Ja talouden pitää se kestää, myös penkin mielestä.
Vierailija kirjoitti:
Oma ensiasuntoni oli nipin napin tuon 150 000 ja minulla on 100 000 vuositulot. Jos ap on pienituloinen, niin 150 000 on kyllä ehdottomasti liian suuri laina. Täytyy tyytyä halvempaan tai säästää vielä hetki ennen asunnon ostoa.
Ok. Kiitos kommentista.
ap
Koronnousut korottaa paitsi kuluja myös alentaa asunnon arvoa vrsin radikaalisti.
Joten jos käteisellä maksaisit puolet asunnosta suoraan ja sinulla on muuta varallisuutta maksamaan loput milloin vain ois pankki vähemmän hermoissaan.
Lisäksi asumalla kaupungin kämpässä ja nostamalla sossurahaa osoitat että moinen elämä on sinulle mahdollista ja voit heittäytyä maksukyvyttömäksi ja siirtyä sossulle jos menee vaikeaksi.
Aito porvari mielummin tekisi itsarin ku siirtyisi sossun luukulle ku joku pummi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän pankin kannan näissä asioissa hyvin. Vaikka myönnetyt lainat niille ykdi tulonlähde ovatkin, mitä suurempi laina, sen suuremmat riskit velallisella on joutua maksuvaikeuksiin. Tämäkään ei silti ole oman kokemuksen mukaan ihan koko totuus. Vuosia takaperin, kun puolison kanssa haettiin ensimmäiseen asuntoomme pienehköä (alle 100k) lainaa, pankkineuvoja ynnäili tulojamme ja menojamme, ja hetken kuluttua hieman empien selitti ettei pystyisi hakemaamme summaa laskelmiensa perusteella myöntämään. Hämmästyneinä kysyimme perusteluja. Olimmehan jo toimittaneet hänelle seikkaperäisen selvityksen budjetistamme, ja netyilaskurin mukaan tarvitsemamme summa olisi irronnut heittämällä. Virkailija näytti korjailemansa version budjetistamme. Kuvioihin oli ilmestynyt kaksi autoa kuukausittaisine kuluineen, useampia satalappusia kuukaudessa matkusteluun ja vaatteisiin, sekä huomattava yksittäinen könttäsumma "joka me kuitenkin käytetään aurinkomatkaan tai uusiin kodinkoneisiin tms". Otettakoon nyt huomioon ettei meillä edes ollut autoa tai tarvetta sille, shoppailua ja matkustelua+muita ylimääräisiä menoja ei ollut kun viihdyttiin kotona ja eleltiin tarkalla budjetilla että olisi paremmin liikkumavaraa sitten joskus hamassa tulevaisuudessa. Mitään järjellistä syytä budjettimme paisuttelulle ei saatu, virkailija vaan tuhahti että tuollaiset menot on normaaleja keskiarvoja. Suostui kuitenkin palauttamaan budjettimme normaaliraameihin, ja saimme tarvitsemamme lainan.
Pankin näkökulmasta siis asiakas joka elää ja käyttäytyy "turvallisesti", taloudelliset rajansa tunnistaen, oli valehteleva friikki. Puhumattakaan on tietysti selvää että sama sekoilu jatkui kun tarvitsimme myöhemmin korotuksen lainaamme kun vaihdoimme elämäntilanteen muutoksesta johtuen suurempaan asuntoon...
Vierailija kirjoitti:
Minua ei koskaan lakkaa hämmästyttämästä nuorten pari-kolmekymppisten luulot. Että kaikilla pitää olla viiden tonnin nettoliksa ja velaton kolmio Krunikassa.
No ei. Minä olen viisikymppinen, akateeminen asiantuntija, tehnyt töitä keskipalkkaa kovemmalla liksalla parikymppisestä lähtien, ja minullakaan ei ole kuin hitasneliö lähiössä. Asunnon on KALLIITA, ja jos ei halua ihan kaikkea liikenevää rahaa käyttää velkaan, niin sitten pitää olla valmis kompromisseihin.
Eli kaikkea ei saa heti tänne mulle NYT!
Palkka nousee uran myötä, asuntoja aletaan ostaa halvemmasta päätä, ja pikku hiljaa vaihdetaan parempaan sitä mukaa, kun säästöjä karttuu tai lainaa on saatu lyhennettyä. Kärsivällisyyttä, ap, kärsivällisyyttä!
Enkö mielestäsi saa odottaa, että asuntoon ei olisi tulossa putkiremonttia, minkä aikana en voisi asua asunnossa ilman että tuollainen vaatimus on "nuoren ihmisen kermaperseilyä"?
En muuten ole parikymppinen.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet siis ostamassa ensiasuntoa? Ilmeisesti et ole säästänyt asp-tilille, miksi et? Silloin irtoaisi Helsingissä 120000 maksimilaina, jolla saa jo jonkinlaisen lähiöyksiön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, hae pienempää lainaa ja halvempi kämppä. Lähiöistä vaikkapa. Mieti, mistä pääsee julkisilla välineillä kätevästi töihin/kaupunkiin ja hae sieltä.
Tai sitten kiukuttelet loputtomasti siitä, kun pankki ei myönnä 300 tonnin lainaa töölöläiskaksioon.
Oma valinta. Minä karsisin hiukan vaatimustasoa ja aloittaisin hiukan halvemmasta. Kun sitä olet maksellut vaikka 10 vuotta, voit myydä sen ja ostaa kalliimman. Silloin sulla on jo vähän alkupääomaa, jolla saa enemmän lainaakin. Niin muutkin tekee!
Voi hyvänen aika, en minä tällä hetkelläkään haaveile yli 150 000 e asunnoista ja noista kalliimmistakin sen vuoksi, että niissä on isot remontit tehty. Mutta valitettavasti 100 000 e:n asunnot pk-seudulla ovat monet huonokuntoisia, huonojen kulkuyhteyksien päässä tai se putkiremontti (tai muita isoja remontteja) on tulossa lähivuosina.
En ole siis asunnon suhteen turhan nirso, mutta jos työmatkaan menee tunti (tai yli) ja en voi putkiremontin aikana asunnossa asua niin ne ovat seikkoja, jotka pitää ottaa huomioon.
ap
Totta, työmatkatkin ovat kustannustekijä. Metron ja varsinkin paikallisjunien päästä löytyy kumminkin hyviä ja halpoja vaihtoehtoja, ja noilla kulkien työmatka voi olla lyhyempikestoinen kuin stadin alueella jollakin ratikalla körötellessä. Mieti ja laske matka-aikoja!
Jos duunisi on laitamilla eli esim. metrolla ei pääsisi kuin osan matkaa, oma auto voi olla hyvä hankinta.
Kuljen tällä hetkellä pyörällä, eli jo joukkoliikenteen jatkuvan lipun ostaminen on minulle isompi kulu kuin pyöräily, vaikka pyöräily ei olekaan ilmaista vaan vuosittain huoltoihin voi mennä tyyliin sata euroa (tai toki riippuu, mikä pyörässä pitää huoltaa). Ja talven kylmimpinä kuukausina joukkoliikennelippu.
Jos pankki on nihkeä myöntämään minulle kovin suurta asuntolainaa, niin uskotko, että voin silloin helposti saada lainaa vielä autoon, mistä tulee omat kulunsa, vakuutusmaksut yms.?:) Koen, etttä näkökulmasi ei kyllä ole tässä asiassa ihan se pienituloisimman ihmisen näkökulma:)
Mutta tosiaan, jos ei vielä välittynyt, niin olen tosiaan katsonut sopivia asuntoja lähiöistä.
ap
Onko oikeasti? Onko pk-seudulla niin kallis joukkoliikennekortti? Itse laskin aikoinaan toisella seudulla, että pyöräily tulee liian kalliiksi. Ei pelkästään siis pyörän hankinta ja huolto, vaan se kun aina menee (meni) jotain rikki, tai sitten jotain varastetaan. Monta kymppiä kuussa menisi pyöräilyyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi kuule kun lainansaantiin vaikuttaa moni muukin asia ;)
t. pankkineiti
Vierailija kirjoitti:
Enkö mielestäsi saa odottaa, että asuntoon ei olisi tulossa putkiremonttia, minkä aikana en voisi asua asunnossa ilman että tuollainen vaatimus on "nuoren ihmisen kermaperseilyä"?
En muuten ole parikymppinen.
ap
Saat odottaa juuri sen, mihin sulla on rahaa. Näyttäisi siltä, että sulla on rahaa asuntoo, joka on kauempana tai johon on tulossa putkiremontti.
Et saa sitä, mihin sun rahat ei riitä.
Yksi vaihtoehtohan on nimenomaan odottaminen. Sen odottaminen, että saat säästelyksi rahat tai ansaituksi kunnon palkankorotuksen. Sitä sanotaan tyydytyksen siirroksi ja sen on monien tutkimusten mukaan menestyksen salaisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kommenttina vieä siihen, kun on esitetty, että voisin muuttaa melko huonojenkin kulkuyhteyksien päähän.
Vuosittain minulla menee matkakuluihin (työmatkoihin siis) noin 500 euroa vuosittain. Seutulippu maksaa 1175 euroa eli huonommasta sijainnista minulle tulisi lisäkustannuksia vuosittain 675 euroa lisää.
ap
Omavastuu on 750€ vuodessa, yli menevän voit laittaa verovähennyksiin. Toki se vähennetään tuloista, ei veroista, joten vaikutus ei pienituloisella ole niin suuri kuin suurituloisella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi kuule kun lainansaantiin vaikuttaa moni muukin asia ;)
t. pankkineiti
No haluaisitko sitten kertoa, että mitkä kaikki muutkin asiat ilmiselvien maksukykyyn liittyvien lisäksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kuule kun lainansaantiin vaikuttaa moni muukin asia ;)
t. pankkineiti
No haluaisitko sitten kertoa, että mitkä kaikki muutkin asiat ilmiselvien maksukykyyn liittyvien lisäksi?
En voi kertoa kaikkea, nämä ovat niitä pankin pikku salaisuuksia.
Onko sinulla ennestään paljonkin lainoja? :)
150 000 e yhdelle ihmiselle on aika paljon ensilainaksi. Oletko hankkimassa yksin yksiötä vai kaksiota? Jos sinulla olisi kumppani myös hankkimassa asuntoa, tilanne olisi eri.
Kannattaa myös muistaa, että pankki tekee laskelmat laskennallisesti. Eli lasketaan että tarvitsen sen ja sen verran ihan peruselämiseen, kuten ruokaan jne. Ja sitten riskilisät päälle, ja ota huomioon myös että omistusasunnoissa täytyy maksaa lainan lisäksi vastikkeetkin. Sillä ei ole pankin kannalta merkitystä, jos esim. saat oikeasti kuukauden ruoat hankittua minisummalla x tai esim. joku muu ostaisi ne sinulle. Vain laskennallisella summalla on merkitystä, sillä tilanne voi aina muuttua äkisti. Jos sinulle jää rahaa säästöön, kannattaa säästää asuntoa varten. Saat myöhemmin paremmin lainaa, jos sinulla on pääomaa nykyistä enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, hae pienempää lainaa ja halvempi kämppä. Lähiöistä vaikkapa. Mieti, mistä pääsee julkisilla välineillä kätevästi töihin/kaupunkiin ja hae sieltä.
Tai sitten kiukuttelet loputtomasti siitä, kun pankki ei myönnä 300 tonnin lainaa töölöläiskaksioon.
Oma valinta. Minä karsisin hiukan vaatimustasoa ja aloittaisin hiukan halvemmasta. Kun sitä olet maksellut vaikka 10 vuotta, voit myydä sen ja ostaa kalliimman. Silloin sulla on jo vähän alkupääomaa, jolla saa enemmän lainaakin. Niin muutkin tekee!
Voi hyvänen aika, en minä tällä hetkelläkään haaveile yli 150 000 e asunnoista ja noista kalliimmistakin sen vuoksi, että niissä on isot remontit tehty. Mutta valitettavasti 100 000 e:n asunnot pk-seudulla ovat monet huonokuntoisia, huonojen kulkuyhteyksien päässä tai se putkiremontti (tai muita isoja remontteja) on tulossa lähivuosina.
En ole siis asunnon suhteen turhan nirso, mutta jos työmatkaan menee tunti (tai yli) ja en voi putkiremontin aikana asunnossa asua niin ne ovat seikkoja, jotka pitää ottaa huomioon.
ap
Totta, työmatkatkin ovat kustannustekijä. Metron ja varsinkin paikallisjunien päästä löytyy kumminkin hyviä ja halpoja vaihtoehtoja, ja noilla kulkien työmatka voi olla lyhyempikestoinen kuin stadin alueella jollakin ratikalla körötellessä. Mieti ja laske matka-aikoja!
Jos duunisi on laitamilla eli esim. metrolla ei pääsisi kuin osan matkaa, oma auto voi olla hyvä hankinta.
Kuljen tällä hetkellä pyörällä, eli jo joukkoliikenteen jatkuvan lipun ostaminen on minulle isompi kulu kuin pyöräily, vaikka pyöräily ei olekaan ilmaista vaan vuosittain huoltoihin voi mennä tyyliin sata euroa (tai toki riippuu, mikä pyörässä pitää huoltaa). Ja talven kylmimpinä kuukausina joukkoliikennelippu.
Jos pankki on nihkeä myöntämään minulle kovin suurta asuntolainaa, niin uskotko, että voin silloin helposti saada lainaa vielä autoon, mistä tulee omat kulunsa, vakuutusmaksut yms.?:) Koen, etttä näkökulmasi ei kyllä ole tässä asiassa ihan se pienituloisimman ihmisen näkökulma:)
Mutta tosiaan, jos ei vielä välittynyt, niin olen tosiaan katsonut sopivia asuntoja lähiöistä.
ap
Onko oikeasti? Onko pk-seudulla niin kallis joukkoliikennekortti? Itse laskin aikoinaan toisella seudulla, että pyöräily tulee liian kalliiksi. Ei pelkästään siis pyörän hankinta ja huolto, vaan se kun aina menee (meni) jotain rikki, tai sitten jotain varastetaan. Monta kymppiä kuussa menisi pyöräilyyn.
Minulla ei mene kuussa monta kymppiä pyöräilyyn. On nimittäin kunnon lukko pyörässä;)
Mutta Helsingin sisäinen lippu on 602,40 ja seutulippu 1175,00, itselleni noiden hankinnasta tulee satasia lisää, jos sellaisia pitää hankkia.
ap
Mitkä ovat bruttotulosi ja paljonko omarahoitusta käytettävissä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, hae pienempää lainaa ja halvempi kämppä. Lähiöistä vaikkapa. Mieti, mistä pääsee julkisilla välineillä kätevästi töihin/kaupunkiin ja hae sieltä.
Tai sitten kiukuttelet loputtomasti siitä, kun pankki ei myönnä 300 tonnin lainaa töölöläiskaksioon.
Oma valinta. Minä karsisin hiukan vaatimustasoa ja aloittaisin hiukan halvemmasta. Kun sitä olet maksellut vaikka 10 vuotta, voit myydä sen ja ostaa kalliimman. Silloin sulla on jo vähän alkupääomaa, jolla saa enemmän lainaakin. Niin muutkin tekee!
Voi hyvänen aika, en minä tällä hetkelläkään haaveile yli 150 000 e asunnoista ja noista kalliimmistakin sen vuoksi, että niissä on isot remontit tehty. Mutta valitettavasti 100 000 e:n asunnot pk-seudulla ovat monet huonokuntoisia, huonojen kulkuyhteyksien päässä tai se putkiremontti (tai muita isoja remontteja) on tulossa lähivuosina.
En ole siis asunnon suhteen turhan nirso, mutta jos työmatkaan menee tunti (tai yli) ja en voi putkiremontin aikana asunnossa asua niin ne ovat seikkoja, jotka pitää ottaa huomioon.
ap
Totta, työmatkatkin ovat kustannustekijä. Metron ja varsinkin paikallisjunien päästä löytyy kumminkin hyviä ja halpoja vaihtoehtoja, ja noilla kulkien työmatka voi olla lyhyempikestoinen kuin stadin alueella jollakin ratikalla körötellessä. Mieti ja laske matka-aikoja!
Jos duunisi on laitamilla eli esim. metrolla ei pääsisi kuin osan matkaa, oma auto voi olla hyvä hankinta.
Kuljen tällä hetkellä pyörällä, eli jo joukkoliikenteen jatkuvan lipun ostaminen on minulle isompi kulu kuin pyöräily, vaikka pyöräily ei olekaan ilmaista vaan vuosittain huoltoihin voi mennä tyyliin sata euroa (tai toki riippuu, mikä pyörässä pitää huoltaa). Ja talven kylmimpinä kuukausina joukkoliikennelippu.
Jos pankki on nihkeä myöntämään minulle kovin suurta asuntolainaa, niin uskotko, että voin silloin helposti saada lainaa vielä autoon, mistä tulee omat kulunsa, vakuutusmaksut yms.?:) Koen, etttä näkökulmasi ei kyllä ole tässä asiassa ihan se pienituloisimman ihmisen näkökulma:)
Mutta tosiaan, jos ei vielä välittynyt, niin olen tosiaan katsonut sopivia asuntoja lähiöistä.
ap
Onko oikeasti? Onko pk-seudulla niin kallis joukkoliikennekortti? Itse laskin aikoinaan toisella seudulla, että pyöräily tulee liian kalliiksi. Ei pelkästään siis pyörän hankinta ja huolto, vaan se kun aina menee (meni) jotain rikki, tai sitten jotain varastetaan. Monta kymppiä kuussa menisi pyöräilyyn.
Minulla ei mene kuussa monta kymppiä pyöräilyyn. On nimittäin kunnon lukko pyörässä;)
Mutta Helsingin sisäinen lippu on 602,40 ja seutulippu 1175,00, itselleni noiden hankinnasta tulee satasia lisää, jos sellaisia pitää hankkia.
ap
Pyörä voi lähteä hyvästä lukosta huolimatta. Hyvää tuuria, jos omasi on säilynyt.
Tuosta seutulippuasiasta: jos lasket muut asumiskustannukset kuukausitasolla, myös liikennekustannukset kuuluu huomioida kk-tasolla eikä vuositasolla. Eli jos siirtyisit seutulippuun, se maksaisi kuussa n. 98 euroa. Helsingin sisäinen lippu olisi 50,20 euroa. Pyöräily sen muutaman kympin kuussa.
Pahimmillaan taisi hetken olla päälle 20%.