Mitä ihmisten arkista käytösmallia ette ymmärrä? Mikä saa sinut ärsyyntymään? Maalaisjärki kateissa?

Ärsyttää, jos istun bussipysäkillä, ja viereen tulee henkilö, joka sytyttää tupakan, niin sitten mun on pakko lähteä kauemmaksi, ettei tarvitse hengittelyä myrkkyä

Mua ärsyttää se, miten ihmiset eivät osaa olla hiljaa, kun niin kuuluu olla. Puhutaan esim elokuvateatterissa normaalilla puheäänellä kaverille. On ihan ok kuiskata joku nopea kommentti, mutta se, että alat selittämään vaikka elokuvan juonta, niin että muutkin kuulee ei ole ok.

Muutenkin esim museot ja taidenäyttelyt ovat paikkoja, joissa tuskin kannattaa kovaan ääneen ruotia yhteisen tutun parisuhdekuvioita. Annetaan toisille luku- ja katselurauha.

Eläintarhoissa myös eläimet kärsivät näistä kovaan ääneen puhujista. Esim Korkeasaaren rakennus, jossa aavikkoketut ja muut hiljaisuutta vaativat lajit.

Ja jos tietää, että oma taapero/lapsi ei vielä osaa olla hiljaa, niin pakkoko se on vaikka kirkossa sinne etupenkkiin viedä, kun takana voi helposti ja nopeasti muita häiritsemättä mennä eteistilaan purkamaan ylimääräistä energiaa ja keskustelemaan miten käyttäydytään.

Vierailija kirjoitti:

Kun metrossa pitää ängetä viereiselle paikalle missä on laukku vaikka lähettyvillä olisi paljon muitakin vapaita paikkoja.

Kyseessä on pedagoginen lähiohjaus. Et ole vain vielä oppinut olemaan varaamatta paikkaa laukulla, mutta toistettakoon, kunnes opit.

Minulle laukku penkillä on kutsu tulla istumaan.

Vierailija kirjoitti:

Pääkaupunkiseudulla tapahtuu usein näin eli bussi pysähtyy pysäkille ja jostain kauempaa juoksee mies joka yrittää ehtiä bussiin ja kuski odottaa melko pitkään. Mies hyppää kyytiin eikä tietenkään sano kiitos ja seuraavalla pysäkillä tyyppi jää jo pois.Miksei voisi samalla juosta sinne seuraavalle pysäkille 50m ?Näitä kiihdyttelijöitä sitten odotellaan useammalla pysäkillä ja matka senkuin hidastuu.

Turussa kaikki kuskit eivät odota, vaan se hikisenä juokseva odottaa sitten seuraavaa.

En myöskään ymmärrä vanhempia, jotka eivät voi käyttää hissiä liikkuessaan vaunujen/rattaiden kanssa. Monissa vaunuissa on pyörivät eturenkaat, joiden olen todistanut kääntyvän poikittain liukuhihnalle mennessä esim kauppakeskuksissa. Joko voi lukita pyörät tai sitten käyttää hissiä. Vanhempi ensin itse menee pahki vaunuihin ja takana tulijoiden täytyy kävellä taaksepäin ettei tunkisi päälle.

Samoin vanhemmat jotka menevät vaunujen kanssa esim metron liukuportaat. Usein vielä niin, että itse seistään ylempänä kuin vaunut ovat (alaspäin mennessä). Ei vaadi kuin pienen horjahduksen ja ote lipeää ja lapsi tippuu sen 50 metriä:/

Minua ärsyttää ja säälittää ihmiset jotka ovat epätyytyväisiä johonkin täysin muutettavaan asiaan elämässään, mutteivat kuitenkaan tee asialle mitään vaan käyttävät ajan siitä valittamiseen ja murehtimiseen.

Minulla on ylipainoinen ystävä jolla on selvästi ongelmia itsetunnon kanssa. Hän saattaa esimerkiksi kylässä ollessani tiputella yhtäkkiä vihaisia kommentteja painostaan vaikkapa ruokaa laittaessa tai kuulumisista jutellessa tyylillä "Voi kun on ihanaa ruokaa, mutta ei minun pitäisi syödä mitään kun olen niin oksettavan läski"" tai "Ostin sen paidan josta kerroin ja se on niin hieno! Sääli vain että olen niin kuvottavan lihava etten voi pitää sitä ulkona." Noista pommeista tulee aina hirveän vaivautunut olo kun sitä ei tiedä mitä pitäisi sanoa ja kaipaako kaveri kenties jonkinlaista tukea. Olen joskus yrittänyt keskustella aiheesta, mutta kaveri vain tulistuu ja sanoo että hän saa sanoa itseään läskiksi koska hän on läski ja vihaa sitä. Ja samaan aikaan hänen elintapansa kuitenkin ovat surkeat. Hän kyllä puhuu usein siitä miten pitäisi laihduttaa, mutta asenne elämäntapamuutosta kohtaan on niin extreme ettei paremmallakaan jaksamisella varustettu tyyppi jaksaisi pitää siitä kiinni. Kaikki pitää tehdä joko verenmaku suussa kärsien ja itseään ruoskien tai sitten ei ollenkaan. Varmaan turhaa sanoa että kun vaihtoehdot ovat nuo niin on helpompi olla tekemättä mitään ja vain valittaa aiheesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun metrossa pitää ängetä viereiselle paikalle missä on laukku vaikka lähettyvillä olisi paljon muitakin vapaita paikkoja.

Kyseessä on pedagoginen lähiohjaus. Et ole vain vielä oppinut olemaan varaamatta paikkaa laukulla, mutta toistettakoon, kunnes opit.

Minulle laukku penkillä on kutsu tulla istumaan.

Hm, ärsytti yksi hellepäivä metrossa kun vaunu oli melkein tyhjä, olin tullut hikisenä vaunuun, istuin tyhjään väliin  ja pikkuhiljaa siinä viilenin. Sitten siihen samaan loosiin tuppautuu kokonainen 4 henkinen perhe. Ei siinä muuten mitään mutta tämä ihmisrykelmä blokkasi sen viilentävän ilmavirran ja lopulta hikoilin kuin mikäkin suihkulähde rautatieasemalle päästessä. 

Roskaaminen. Että aikuiset ihmiset heittävät muina miehinä muovipaskansa maahan. Järki ja käytöstavat hukassa.

Vierailija kirjoitti:

En myöskään ymmärrä vanhempia, jotka eivät voi käyttää hissiä liikkuessaan vaunujen/rattaiden kanssa. Monissa vaunuissa on pyörivät eturenkaat, joiden olen todistanut kääntyvän poikittain liukuhihnalle mennessä esim kauppakeskuksissa. Joko voi lukita pyörät tai sitten käyttää hissiä. Vanhempi ensin itse menee pahki vaunuihin ja takana tulijoiden täytyy kävellä taaksepäin ettei tunkisi päälle.

Samoin vanhemmat jotka menevät vaunujen kanssa esim metron liukuportaat. Usein vielä niin, että itse seistään ylempänä kuin vaunut ovat (alaspäin mennessä). Ei vaadi kuin pienen horjahduksen ja ote lipeää ja lapsi tippuu sen 50 metriä:/

Myönnän: Olin usein se, joka meni liukuportaisiin rattaiden kanssa, vaikka se ei ole luvallista. Syynä se, etten yksinkertaisesti jaksanut odottaa hissiä, ja joskus se hissin etsiminenkin oli hankalaa, kun taas liukuportaita oli joka paikassa. Useimmiten kuitenkin menin vain niitä portaattomia liukuportaita, niissä ei jää samalla tavalla jumiin kuin porrasmallisissa. Lisäksi yritin välttää ruuhka-aikoja, kun kuitenkin vanhempainvapaalla ollessa oli yleensä mahdollista valita liikkumiseen muu kuin työssäkäyvien ruuhka-aika.

Vierailija kirjoitti:

Roskaaminen. Että aikuiset ihmiset heittävät muina miehinä muovipaskansa maahan. Järki ja käytöstavat hukassa.

Tästä tuli mieleen oma ärsyyntymiseni: Kun ihmiset käyttävät p*ska-sanaa synonyymina tavaroille, roskille ja lumelle. En vain voi kestää! P*ska on sitä itteään!!

Ärsyttää, kun helsinkiläiset ovat niin laiskoja liikkumaan pitempiä matkoja. Kauempaa Helsinkiin tulijoille ei ole ongelma tulla Helsinkiin, mutta Helsingistä taas on ihan liian pitkä matka minnekään muualle. Hulluinta on se, että joskus helsinkiläinen jaksaa tulla vaan about kilometrin päähän ja kauempana asuvan sit pitäis tulla hänen nurkilleen, kun muualle on liian pitkä matka...

Ihmetyttää ihmisten yksinkertaisuus siinä, että jos joku nuorisojoukko vaikka häiritsee tai lapsi toilailee, niin heti ollaan taivastelemassa nykylasten vanhempien vanhemmuuden hukassa olemista. Ei vissiin ole kokemusta siitä, että jotkut lapset ovat kovapäisempiä kuin toiset ja vanhemmat ovat voineet kamppailla lapsen käytöksen kanssa jo pitempään tai vanhemmat eivät yksinkertaisesti tiedä, mitä oma jantteri tekee eikä kukaan viitsi sitä kertoa, koska itse pitää päteä muille.

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää, jos istun bussipysäkillä, ja viereen tulee henkilö, joka sytyttää tupakan, niin sitten mun on pakko lähteä kauemmaksi, ettei tarvitse hengittelyä myrkkyä

Minä olen tuollaisessa tapauksessa huomauttanut asiasta. Joillakin pysäkeillähän on se tupakointi kielletty

merkki johon voi viitata.

Vierailija kirjoitti:

Mua ärsyttää se, miten ihmiset eivät osaa olla hiljaa, kun niin kuuluu olla. Puhutaan esim elokuvateatterissa normaalilla puheäänellä kaverille. On ihan ok kuiskata joku nopea kommentti, mutta se, että alat selittämään vaikka elokuvan juonta, niin että muutkin kuulee ei ole ok.

Muutenkin esim museot ja taidenäyttelyt ovat paikkoja, joissa tuskin kannattaa kovaan ääneen ruotia yhteisen tutun parisuhdekuvioita. Annetaan toisille luku- ja katselurauha.

Eläintarhoissa myös eläimet kärsivät näistä kovaan ääneen puhujista. Esim Korkeasaaren rakennus, jossa aavikkoketut ja muut hiljaisuutta vaativat lajit.

Ja jos tietää, että oma taapero/lapsi ei vielä osaa olla hiljaa, niin pakkoko se on vaikka kirkossa sinne etupenkkiin viedä, kun takana voi helposti ja nopeasti muita häiritsemättä mennä eteistilaan purkamaan ylimääräistä energiaa ja keskustelemaan miten käyttäydytään.

Kirjastoissa ei myöskään osata olla hiljaa.

Vierailija kirjoitti:

Ihmisiä jotka saapuvat liikenneympyrä kääntymäkseen heti oikealle. Miksei sitä vilkkua voi laittaa jo hyvissä ajoin, ikään kuin risteykseen saavuttaessa.

Varsinkin jos vielä joutuu odottamaan paikallaan.

Siksi koska liikenneympyrässä vilkutetaan vain sieltä poistuttaessa. Pitää noudattaa liikennesääntöjä.

Autoilijat jotka pätevät pyöräilijälle tyyliin polkaiset matkan (10 km) 10 minuutissa. Olettavat että autoton pyöräilee joka paikkaan ja eivät ymmärrä kuinka omalla autolla matkaan kuluu 15 minuuttia mutta julkisilla siihen voi kulua yli tunti, varsinkin jos ei pääse suoraan. Kaveri soittaa että nähdään puolen tunnin päästä ja ilmoittaa paikan; en ehdi yhtä nopeasti itse paikalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Roskaaminen. Että aikuiset ihmiset heittävät muina miehinä muovipaskansa maahan. Järki ja käytöstavat hukassa.

Tästä tuli mieleen oma ärsyyntymiseni: Kun ihmiset käyttävät p*ska-sanaa synonyymina tavaroille, roskille ja lumelle. En vain voi kestää! P*ska on sitä itteään!!

Mm. ihmispaska on varsin osuva nimitys vaikkapa sarjakuristajalle tai pedofiilille.

Se, että oikeutetaan jokin pienempi paha sillä, että jätetään suurempi paha tekemättä.

Olen esim ekologisuuskeskusteluissa tömännyt ajatusmalliin "toisin kuin monet, me ei tehdä asiaa x ja kuluteta sillä tavoin ympäristöä, joten se oikeuttaa meidät tekemään vähän vähemmän kuluttavan asian y." Klassinen ja käytännönläheinen esimerkki (ei mitään henkilökohtaista): ihminen, joka jättää lapset hankkimatta (mikä on kyllä sinänsä ihan hyvä luonnolle) matkustelee enemmän tai kerskakuluttaa ja perustelee oikeuttaan siihen lapsettomuudellaan, koska "onhan se nyt pienempi paha kuin hankkia 2 lasta kuluttamaan".

Se kun jotkut ihmiset vieläkin vakavissaan kuvittelee, että kalorit on kaikki kaikessa ja mahdollisimman vähän syömällä laihtuu. Ja annas olla, kun joku edes sanoo sanan "säästöliekki", niin vedetään hirveät herneet nenään. No, ei väkisin, siinähän jojoilette, kun ei apu kelpaa.

Niinsanotut suoraansanojat. Siis se tapa, millä he `sanovat suoraan`.  Esim. agressiivinen, määräilevä, hieman halveksiva äänensävy (=tyyliin minä olen oikeassa ja minä saan puhua sinulle ääntä korottaen, koska sinä olet minua huonompi ihminen). En vieläkään ole pystynyt unohtamaan, kun puolituttu ihminen "sanoi suoraan". Ei tienyt asian taustoista mitään.