Epävakaa naisystävä
Googlettamisen tuloksena päädyin tänne. Tilanne on sellainen, että tapasin vuosi sitten unelmieni naisen. Nainen on villi, rakastaa täysillä, heittäytyy tilanteisiin, hänellä on hyvä huumorintaju, hän on kaunis ja älykäs. Sitten on se toinen puoli. Hän saattaa räjähtää mistä tahansa asiasta ja on mustasukkainen, vaikka minusta siihen ei ole mitään syytä. Sain muutama kuukausi sitten kuulla, että hänellä on kauan sitten todettu persoonallisuushäiriö rajatila/epävakaa. Vaikka hän on välillä ihmisenä suorastaan ihmishirviö niin toinen puoli on taas paljon parempaa kuin olen koskaan kenenkään kanssa kokenut. Voisin sanoa, että en ole koskaan tuntenut ketään kohtaan näin.
Miten elämä pitkällä tähtäimellä tämän kaltaisen ihmisen kanssa menee? Paraneeko vai paheneeko tilanne?
Otan mielelläni vastaan neuvoja. Erota en halua.
Kommentit (30)
Kymmenen vuotta epävakaan kanssa eläneenä totean: Run for your life!
Tai älkää ainakaan hankkiko lapsia.
Se raivokohtausten välissä esiintyvä ihana ihminen on loppujen lopuksi roolihahmo, jota kumppanisi esittää. Hän ylikompensoi negatiivisia oireitaan olemalla väliin ihanin mahdollinen ihminen. Tuo edes takaisin veivaaminen on toisaalta kumppanille äärimmäisen uuvuttavaa, mutta ne hyvät hetket luovat valheellisen odotuksen siitä, että asiat muuttuisivat pysyvästi hyviksi. Ainoa pysyvä asia on kuitenkin hyvien ja kamalien aikojen loputon toistuminen. Ajan mittaan kuvaan tulee päihdeongelma tai joku muu oire (syömishäiriö, myymälävarastelu...) mahdollinen oirekirjo on loputon.
Ap, millä tavalla tämä nainen on villi? Esimerkkejä?
Lähipiirissä oli tällainen tapaus. Kolme vuotta mies jaksoi yrittää tuon 'hullun' kanssa, sitten tuli ero. Juuri samanlainen; välillä iloinen, pirteä ja kaikkea uutta suunnitteleva. Sitten kaikki jää kuitenkin kesken ja ihan mistä vain saattaa tulla raivokohtaus ja valitus, kun muut ei ymmärrä. Työpaikalla luuli olevansa varsinainen ilon ja hyvän mielen tuoja, mutta voivoi, kun kaikki työkaverit ei jaksaneet innostua hänen hölmöilyistään ja olivat niiiiin ikäviä ihmisiä. Etsi hiukan vakaampi tyyppi, suosittelen.
Ei tuosta voi pitkän päälle tulla muuta kuin kyyneliä.
Epävakaan kumppanin kanssa pysyvä parisuhde on todella vaikea asia, jollei tämä epävakaa sitten käy toimivassa terapiassa. En ole ollut parisuhteessa, mutta tunnen kolme epävakaata ihmistä ja heidän suhteensa ovat yhtä sotkua ja ystävinäkin pidän heihin etäisyyttä, sillä en halua ryhtyä heidän pelastajikseen. Kukaan näistä myöskään ei toimi elämässään omaa mielenterveyttä tukevasti, eli laiminlyövät terapiakäyntejä, viis veisaavat uni-, ruoka- ja päihteidenkäyttösuosituksista tai psyykenlääkityksistä jne. Kaikki he ovat myös hyvin manipuloivia käytökseltään, olen seurannut sivusta kun he saavat pauloihinsa yhä uudelleen ja uudelleen uuden ihmisen. Mutta ehkä sellainen epävakaa, joka käy terapiassa ja noudattaa mielenterveyttään tukevia elämäntapoja, saattaa ollakin hyvä kumppani ja myös vanhempi.
Kyllä aika tarkkaan kannattaa nyt punnita, painaako ne hyvät puolet vaakakupissa enemmän kuin huonot, koska ei tilanne todennäköisesti tule helpottumaan. Itse olen tuntenut joitakin naisystäväsi kaltaisia ihmisiä, toisilla diagnoosi toisilla ei, ja itse päätynyt aina lopulta ottamaan etäisyyttä, koska sen pimeän puolen osuus tuntuu aina vaan kasvavan.
Vierailija kirjoitti:
Epävakaan kumppanin kanssa pysyvä parisuhde on todella vaikea asia, jollei tämä epävakaa sitten käy toimivassa terapiassa. En ole ollut parisuhteessa, mutta tunnen kolme epävakaata ihmistä ja heidän suhteensa ovat yhtä sotkua ja ystävinäkin pidän heihin etäisyyttä, sillä en halua ryhtyä heidän pelastajikseen. Kukaan näistä myöskään ei toimi elämässään omaa mielenterveyttä tukevasti, eli laiminlyövät terapiakäyntejä, viis veisaavat uni-, ruoka- ja päihteidenkäyttösuosituksista tai psyykenlääkityksistä jne. Kaikki he ovat myös hyvin manipuloivia käytökseltään, olen seurannut sivusta kun he saavat pauloihinsa yhä uudelleen ja uudelleen uuden ihmisen. Mutta ehkä sellainen epävakaa, joka käy terapiassa ja noudattaa mielenterveyttään tukevia elämäntapoja, saattaa ollakin hyvä kumppani ja myös vanhempi.
Puhut aivan totta, epävakaan kanssa eläminen on todella haastavaa ja vaikeaa. Ap:lle sanoisin että tarkkaile kumppanissasi mahdollisesti olevia narsistisen persoonallisuushäiriön oireita, sillä joskus nämä kaksi persoonallisuushäiriötä ilmenevät yhtä aikaa. Narsistin kanssa solmittu liitto on vain kaunis mutta tyhjä kuori. EI mitään todellista rakkautta tai välittämistä, ainoastaan näyttelemistä ja hyväksikäyttöä. Lisäksi sinulle kostetaan avoimesti tai epäsuorasti jokainen "voittosi" päivittäisessä elämässäsi. Ota selvää narsismista ja keskity sellaisten piirteiden tarkkailemiseen.
Ottaisin etäisyyttä heti.
Jos tyyppi on ollut useissa kariutuneissa suhteissa, hän ON hankala. Toki selittää aina, että vika on kaikkialla muualla kuin hänessä.
Älä tuhoa elämääsi hyvä mies. Itse elin tuollaisen miehen kanssa kaikki parhaat vuoteni ja koitin ymmärtää ja tukea, mutta eihän hän mitään tajunnut. Lopulta jätti minut itse ja sitten vasta tajusin, missä suossa olin rypenyt ja romahdus eron jälkeen oli mitä syvin, koska ero tuli ihan yllätyksenä.
Esiintyi pettämistä, väkivaltaa, valehtelua, asioiden pimittämistä you name it.
Mutta et halua siis erota kuitenkaan, joten mitä tässä voisi sitten sanoa, kuin että koita ottaa sitten ilo irti hyvistä hetkistä, mutta ne huonot hetket saavat sinut kyllä murtumaan ja masentumaan ja tuo nainen tulee olemaan sinulle todella ilkeä ja manipuloiva ja se todellakin pahenee vuosien myötä.
Ap täällä taas. Villillä tarkoitin aidosti estotonta hulluttelijaa. Vaikka olen miehen ikään ehtinyt, niin en ole ennen vastaavaa naista tavannut. Monesti naiset esittävät sängyssä ja sen kokenut silmä huomaa, mutta tämä nainen nauttii ja iloitsee monista asioista aidosti. Silloin kun hänen kanssa on hyvä ja helppo olla, se on parempaa kuin kenenkään muun kanssa, mutta vastaavasti vaikeat hetkenkin ovat todella vaikeita. Lapsia hänellä on kaksi, kummatkin fiksuja, tasapainoisia ja äiti on heille tärkeä. Meillä ei ole enää perheenperustamiseen liittyviä haluja.
Jos koet että saat suhteelta jotain positiivista niin miksipä ei jos kerran oma pinna riittää kestämään sitä vuoristorataa, mutta yhteen en muuttaisi enkä tekisi lapsia epävakaan kanssa ihan vaan siksi että sulla on tarpeen tullen mahdollisuus ottaa pitkät.
Vierailija kirjoitti:
Googlettamisen tuloksena päädyin tänne. Tilanne on sellainen, että tapasin vuosi sitten unelmieni naisen. Nainen on villi, rakastaa täysillä, heittäytyy tilanteisiin, hänellä on hyvä huumorintaju, hän on kaunis ja älykäs. Sitten on se toinen puoli. Hän saattaa räjähtää mistä tahansa asiasta ja on mustasukkainen, vaikka minusta siihen ei ole mitään syytä. Sain muutama kuukausi sitten kuulla, että hänellä on kauan sitten todettu persoonallisuushäiriö rajatila/epävakaa. Vaikka hän on välillä ihmisenä suorastaan ihmishirviö niin toinen puoli on taas paljon parempaa kuin olen koskaan kenenkään kanssa kokenut. Voisin sanoa, että en ole koskaan tuntenut ketään kohtaan näin.
Miten elämä pitkällä tähtäimellä tämän kaltaisen ihmisen kanssa menee? Paraneeko vai paheneeko tilanne?
Otan mielelläni vastaan neuvoja. Erota en halua.
Enjoy the ride:)
Vierailija kirjoitti:
Ap, millä tavalla tämä nainen on villi? Esimerkkejä?
villi ja estoton sängyssä:)
Juokse ja lujaa. Epävakaa persoonallisuushäiriö on tähän asti hankalin tila toisella johon olen törmännyt.
Kuin yrittäisi järkeillä 3-vuotiaan kanssa jolla on aikuisen oikeudet ja puhekyky. Ei tule mitään.
Mut exä jätti epävakaan naisen takia! Kieltämättä söi hieman itsetuntoa, koska olen koulutettu, mukava ja helppo ihminen. Lisäksi meillä oli mielestäni ihan ok elämä. Tapasi tämän epävakaan naisen yhteisen harrastuksen parissa. Olen kateellinen kun näen miten exäni suhtautuu siihen naiseen. On suojeleva, lapset sanovat että sanoo usein naiselle rakastavansa ja kestää mitä vain, toisin kun multa. Mun exää ennen tällä naisella oli suhde toiseen varattuun ja tällä paikkakunnalla arvostettuun mieheen ja rikkoi senkin perheen. Kyllästyi siihen mieheen ja vei sitten minun miehen.
Jotkut miehet eivät ymmärrä hyvän päälle.
Jos nainen on kaunis ja varsinkin hoikka, hän saa olla millainen raivotar tahansa, kyllä suomimies kestää. Pääasia, että kaverit ovat kateellisia.
Jos olet jo miehen ikään ehtinyt, niin sullekin alkaa pikku hiljaa seksi merkitsemään vähemmän ja kumppanuus enemmän. Nauti nyt niistä estottomista hetkistä aikasi mutta sinuna en kyllä suunnittelisi loppuelämää naisen kanssa. Vanhana ukkona haluaa helpon kumppanin eikä riidellä tulisesti harvasen päivä ja olla koko ajan varpaillaan...
Mulla on diagnoosi epävakaasta persoonallisuushäiriöstä. Olen melkein viiskymppinen nainen. Olen sitä ns. kiltimpää tyyppiä, eli hillitty. Räjähtelen lähinnä sisään päin. Silti on ollut rankkaa paitsi itselleni, tietty myös lähipiirilleni.
Alkoholia pitää välttää, se saa herkästi pirun irti. Muutenkin pitää yrittää vaalia terveellisiä ja säännöllisiä elämän tapoja. Hyvä keskusteluterapia auttaa paljonkin. Vanheneminen auttaa ja rauhoittaa, olen lukenutkin, että näin on.
Jos tällainen rajis ei pysty minkäänlaiseen kriittiseen itsestutkiskeluun, ei ole kauheesti toivoa, se on usein tosi kuormittava ihminen. Ei pidä antaa liikaa anteeksi rajikselle, siltä kuuluu voida vaatia ja odottaa samoja hyviä ja huomaavaisia tapoja mitä muiltakin aikuisilta ihmisiltä.
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä taas. Villillä tarkoitin aidosti estotonta hulluttelijaa. Vaikka olen miehen ikään ehtinyt, niin en ole ennen vastaavaa naista tavannut. Monesti naiset esittävät sängyssä ja sen kokenut silmä huomaa, mutta tämä nainen nauttii ja iloitsee monista asioista aidosti. Silloin kun hänen kanssa on hyvä ja helppo olla, se on parempaa kuin kenenkään muun kanssa, mutta vastaavasti vaikeat hetkenkin ovat todella vaikeita. Lapsia hänellä on kaksi, kummatkin fiksuja, tasapainoisia ja äiti on heille tärkeä. Meillä ei ole enää perheenperustamiseen liittyviä haluja.
Kun jokin on liian hyvää ollakseen totta, siihen ei kannata uskoa. Tällaisille persoonallisuushäiriöisille ihmisille (bipolaarinen, alkoholisti tai muuten addiktoituva ihmistyyppi) on tyypillistä se, että he ovat parhaimmillaan niin hurmaavia, että sellaista ei ole kokenut koskaan ennen. Ja kun siihen koukuttuu, on vaikea päästää irti, alkaa läheisriippuvuuden kierre, jossa myös toinen tässä parisuhteessa ns. sairastuu siinä rinnalla. Siksi esim. alkoholistin tai väkivaltaisen ihmisen kanssa parisuhteessa elävän on vaikea saada voimaa lähteä pois suhteesta, kun vastakohtana on se huumaava tunne, mikä syntyy tämän ihmisen vaikkapa katuessa tekojaan ja hyvittäessään niitä.
Meitä on selväjärkisiä ihmisiä, jotka ymmärtävät juosta taakseen katsomatta, kun kohtaavat tällaisen persoonan ja sitten toisia, jotka jäävät suhteeseen keikkumaan.
Muuten hyvä kommentti, mutta törkeää väittää, että he eivät ole selväjärkisiä, jotka päätyvät jäämään suhteeseen. Ei se selväjärkisyydestä ole kiinni.
Sä oot jo koukussa, eli olet aloittanut hänen ongelmiensa hoitamisen ja hyssyttelyn kirjoittamalla tänne. Voit sen sijaan harkita miten itse suhtaudut asioihin ja miten haluat elää. Jos mielestäsi hyödyt hakkaavat haitat, jatka vaan. Voithan toki myöhemmin aina erota, jos et enää jaksa ja kaipaat muuta elämääsi.