En pidä anopin PERSOONASTA.

Niin on minunkin anoppi pimee.

Se on anoppi, se riittää.

Anopeilla on se ongelma yleistä, että he pelkäävät toisen naisen/miehen vievän hänen lapsensa.

Mun anoppiki ihmishirviö ku rikkoo mun yksityisyyttä käymällä mun yksityiset/lääkäri paperit läpi.

Ei monestikkaan suostu lähtemään minun ja miehen asunnosta vaikka olisimme itse lähdössä. Jää sitten siivoamaan ja "järjestelemään", kääntäen koko talon ympäri.

Astuu koko ajan varpailleni ja asioista on sanottu hänelle, muttei ota kuuleviin korviin.

Vierailija kirjoitti:

Anopeilla on se ongelma yleistä, että he pelkäävät toisen naisen/miehen vievän hänen lapsensa.

Riippuen ovatko lapset napanuoralla kiinni vielä äidissään.

Tunnen yhden perheen, joille oli kamalaa kun nuorin lapsi tahtoi muuttaa pois kotoa. (Ikää 23vuotta).

Siitä nousi kauhea haloo jota en aluksi ymmärtänyt. Lopulta selvisi, että aikoi muuttaa tyttöystävän kanssa samaan asuntoon, jolloin miehen äiti sekosi.

Alkoi vierailemaan siellä joka päivä, kantoi poikansa likavaatteet kotiin pyykättäväksi, toi puhtaat takaisin kaappiin, osteli vaatteita/alusvaatteita/kenkiä pojalleen. Alkoi kyttäämään tämän rahankäyttöä (äidillä oli oikeudet poikansa tiliin).

Se oli todella outoa ja eskaloitui nopeasti.

Onko se ISO persoona?

Mieheni petti, ja minun anoppini sanoi että miestäni täytyy ymmärtää, hänellä on ollut vaikeita aikoja niin helposti ajautuu vääriin päätöksiin. Eka kerta kun jouduin vähän suuttumaan anopille ja sanomaan suorat sanat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anopeilla on se ongelma yleistä, että he pelkäävät toisen naisen/miehen vievän hänen lapsensa.

Riippuen ovatko lapset napanuoralla kiinni vielä äidissään.

Tunnen yhden perheen, joille oli kamalaa kun nuorin lapsi tahtoi muuttaa pois kotoa. (Ikää 23vuotta).

Siitä nousi kauhea haloo jota en aluksi ymmärtänyt. Lopulta selvisi, että aikoi muuttaa tyttöystävän kanssa samaan asuntoon, jolloin miehen äiti sekosi.

Alkoi vierailemaan siellä joka päivä, kantoi poikansa likavaatteet kotiin pyykättäväksi, toi puhtaat takaisin kaappiin, osteli vaatteita/alusvaatteita/kenkiä pojalleen. Alkoi kyttäämään tämän rahankäyttöä (äidillä oli oikeudet poikansa tiliin).

Se oli todella outoa ja eskaloitui nopeasti.

Miten tämä päättyi? Saiko äiti tahtonsa läpi ja poikansa itselleen takaisin vai riuhtaisiko poika itsensä irti?

Mun anoppi on narsisti. Olen joutunut katkaismaan välit kokonaan.

Vierailija kirjoitti:

Mieheni petti, ja minun anoppini sanoi että miestäni täytyy ymmärtää, hänellä on ollut vaikeita aikoja niin helposti ajautuu vääriin päätöksiin. Eka kerta kun jouduin vähän suuttumaan anopille ja sanomaan suorat sanat

Ainiin ja muistaakseni hän vielä vetosi miehen työstressiin! Voitteko kuvitella..

Anopin persoonasta ei tarvitse tykätä, valitettavasti tunne taitaa silloin usein olla molemminpuolinen. Mutta jotenkin varmaan tarvii sietää.

Tunnen yhden anopin, joka syyllisti poikansa vaimoa, kun poikansa pani tytärpuoltaan... Sellaista anoppia ei tarvitse edes sietää enää.

Minun seitsemänkymppinen anoppi liimaantuu aina suvun ja sukujuhlien parikymppisiin nuoriin mimmeihin ja ylpeilee sillä kuinka hänet hyväksytään nuorten joukkoon. Menin itsekin aikanaan tuohon lankaan ja kerroin asioistani aivan liikaa kunnes todellinen karva paljastui. Nuoret naiset kuten minäkin nuorena ovat liian hyväuskoisia ja luottavaisia eivätkä osaa epäillä ettei se ettei imelä ystävällisyys ja herttaisuus ollutkaan aitoa välittämistä. Viimeksikin juhlissa hän jutteli about tunnin tällaisen aiemmin hänelle tuntemattoman nuoren kanssa ja ajattelin että hohhoijaa. Nyt on tietotoimisto taas huolellisesti päivittänyt arkistojaan. Nuoret, se herttainen mummo ei välttämättä ole ollenkaan niin herttainen ja vaaraton kuin luulette. Puhuu sukulaispojasta tuomitsevasti mutta annas kun tämä itse saapuu paikalle, on kuin tuhlaajapoika olisi palannut kotiin....

Tuo ominaisuus periytyy tyypillisesti anopilta miniälle.