Mies ei kerro menojaan

Vierailija kirjoitti:

Olen yrittänyt monesti sanoa että asia vaivaa minua. Koskaan ei tule oikeen muuta vastausta kuin mäkämäkä.

Ja joka kerta tulee kuitenkin ensin raivo ja sitten itku kun huomaan että taas hän on menny ja tullu..ja minä vaan elän täällä tunnelissa.

Ap

Ketä ajattelit syyttää siitä, että elät siellä tunnellissa?

Vierailija kirjoitti:

Olen yrittänyt monesti sanoa että asia vaivaa minua. Koskaan ei tule oikeen muuta vastausta kuin mäkämäkä.

Ja joka kerta tulee kuitenkin ensin raivo ja sitten itku kun huomaan että taas hän on menny ja tullu..ja minä vaan elän täällä tunnelissa.

Ap

Miksi annat puhua itsellesi tuolla tavalla? Jos minä pyytäisin miesystävältäni, että keskustellaan siitä, minkä verran puolin ja toisin haluamme tietää toistemme menoista silloin kun emme ole yhdessä, niin en voisi kuvitellakaan hänen vastaavan jotain mäkämäkää. Enkä myöskään tyytyisi sellaiseen vastaukseen.

Tietenkään kaikkea ei tarvitse eikä muista kertoa, mutta jos miesystävääni ei yhtään kiinnostaisi kuulla minun seuraavan päivän suunnitelmiani tai kuluneen päivän tekemisiäni, niin vetäisin siitä kyllä omat johtopäätökseni. Ja uskoakseni hänkin on hyvillään siitä, että minua kiinnostaa millainen päivä hänellä on ollut.

Mitä tarkoitit "tunnelilla"? Jos se viittaa siihen, että sinä istut kotona selailemassa somea, niin se on huono juttu kaiken kaikkiaan. Toivottavasti sinullakin on omia menoja, ystävyyssuhteita, harrastuksia jne. Ja vaikka pidänkin "kostamisia" tms. aina huonona vaihtoehtona, niin voisi olla, että mieystävällesi tekisi hyvää huomata, että sinullakin on paljon menoja, joista et aina muista edes kertoa, ja että et varsinkaan ole hänen tavattavissaan aina kun hänelle sopisi.

Vierailija kirjoitti:

Olen yrittänyt monesti sanoa että asia vaivaa minua. Koskaan ei tule oikeen muuta vastausta kuin mäkämäkä.

Ja joka kerta tulee kuitenkin ensin raivo ja sitten itku kun huomaan että taas hän on menny ja tullu..ja minä vaan elän täällä tunnelissa.

Ap

Kyllä se pahasti vaikuttaa siltä, että hukkaat elämääsi. Yksi asia on olla kertomatta menoistaan, toinen asia on vastata mäkämäkä, kun toinen kertoo asioista, jotka häntä vaivaavat.

Tuohan kuulostaa aivan täydellisen kusipäiseltä meiningiltä ja sinä saat sitten itkeä ja raivota yksin.

Muutkin ovat kysyneet, mutta mitä sinä oikeasti saat siitä, että menet paikalle, kun saat luvan?

Vierailija kirjoitti:

Olen yrittänyt monesti sanoa että asia vaivaa minua. Koskaan ei tule oikeen muuta vastausta kuin mäkämäkä.

Ja joka kerta tulee kuitenkin ensin raivo ja sitten itku kun huomaan että taas hän on menny ja tullu..ja minä vaan elän täällä tunnelissa.

Ap

Onko sulla omakin elämä ja elämäsi ei pyöri ainoastaan miesystäväsi ympärillä?

Itse en osaisi miehen kuvioista loukkaantua.

Vierailija kirjoitti:

Mistä te juttelette noin yleensä?

No ei varmaan jutella. Tai, minä puhun, hän ei..

Ap

Mun ukko alkoi keskustelemaan, siis yleensäkkin puhumaan vasta tossa viiskymppisenä. Miehet nyt vain tulevat aikuisiksi myöhemmällä iällä. Nyt höpöttää koko ajan. Luo turvallisen tunteen kun kertoo kaikesta kaiken. Vaikuttaa tämän myötä onnellisemmalta ja tasapainoisemmalta kun uskaltaa, osaa kertovilla asioita ihan oma- aloitteisesti, eikä tarvii lypsää mitään. Ihan jees. Saa minulta vastakaikua ja hyväksyntää.

Jos kovin tenttaa toisia menoistaan niin alkaa vaikuttaa kontrolloivalta ja silloin helposti vastareaktiona alkaa vähemmän kiinnostaa kertoa menoistaan.

Mustasukkaisen ja kontrolloivan exän kanssa minulle ainakin kävi näin.Toki jutut oli sitä tasoa että saatettiin kysellä että miksi kotimatka kesti nyt 45min vaikka viimeksi vain 35min jne eli aika ahdistavaa. Tavaksi tulikin ilmoittaa että tulen vaikka klo10 kotiin vaikka tiestin tulevani jo aiemmin, koska jos myöhästyin minuutinkin (vaikka olisin ilmoittanut että menee vähän pidempään) niin sota oli valmis. Toisaalta "liian aikaisinkin" kotiin tuleminen oli epäilyttävää...

Muutenkin kaikki piti ilmoittaa mahdollisimman epämääräisesti koska jos jotain erehtyi sanomaan suoraan niin aina alkoi mekastaminen jos siitä vähänkin poikkesi. Itse kuitenkin ajattelen että jos suunnitelmat ja aikataulut muuttuvat niin se on ihan ok, kunhan ilmoittaa niistä kumppanilleen eikä sen takia tee kumppanilleen ohareita jos on jotain sopinut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mäkään en kyllä yleensä ilmoittele miehelleni minne olen menossa, milloin ja kenen kanssa. Tai välillä, mutta en ole pitänyt sitä tärkeänä. Meillä on täysin erilliset ja erilaiset sosiaaliset ympyrät, mies on lähinnä kotona ja tapaa kavereitaan harvoin, itse käyn kotona lähinnä yöpymässä. Illalla kyllä toki kertoilen jos on jotain jännää sattunut, tai jos olen jossain muualla yötä, niin siitä yleensä kerron (kerran en muistanut, ihmettelinkin miksi oli niin mörököllinä kun aamulla tulin kotiin :DD)

Jos asutte yhdessä ja hän on sinun miehesi niin ei kai teillä olekaan epävarmuutta sitoutumisesta. Vai käyttäydytkö kuin sinkku?

Näin meillä oli alusta asti. Olen aina ajatellut, että sataprosenttinen luottamus täytyy olla olemassa niin pitkään kunnes se rikotaan. Kumpikaan ei osaa olla mustasukkainen, kotona saamme toisiltamme turvan ja jonkunlaisen pysyvyyden tunnun, muuten elämme elämiämme varmaan juuri kuten sinkkuinakin (ilman sitä deittailua). Olen seurustellut ns normaalimpienkin miesten kanssa, tuntui kuin olisin tukehtunut kun jatkuvasti piti tietää missä olen ja kenen kanssa. Kun tapasin tämän mieheni, olo oli kirjaimelisesti kuin lottovoittajalla, joskus kaksi samanmielistä sattuukin yksiin :)

Lapsia tässä yhtälössä ei ole (vielä, kohta toivottavasti sekin aika tulee), sitten joutuu varmasti pistämään tämän talouden dynamiikkaa uusiksi.

Ja se onnistuukin ihan vaan sormia napsauttamalla yhdessä yössä :D

Ei ehkä yhdessä yössä mutta keskusteltavissa ja sovittavissahan tuollaiset asiat on. En nyt sano että meilläkään villistä ja vapaasta dinkkuelämästä lapsiperhe-elämään siirtyminen täysin kasvukivuitta meni mutta aika hyvin kuitenkin. Onhan siinä 9kk aikaa sumplia ja tietysti jo ennen sitä täytyy käydä läpi ne kummankin toiveet ja odotukset että tietää kannattaako hommaan edes alkaa.

Hän on estänyt minut facessa ja instassa..en näe mitään.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Hän on estänyt minut facessa ja instassa..en näe mitään.

Ap

Että semmoinen eskaloituminen.

Klo 9:01 "tuntuu oudolta nähdä jossain sosiaalisessa mediassa että taas on oltu ulkona, firman juhlissa jne."

ja kaksi tuntia myöhemmin hän onkin estänyt sinut somessa.

Porvoossa taisi tämäkin taas tapahtua.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu vähän elämäntyylistä.

Minulla ainakin noita kissanristiäisiä on jatkuvasti. Täysin tarpeetonta niistä nyt alkaa tilinpitoa tekemään. Tosin en muutenkaan voisi kuvitella olevani missään muussa kuin kahden itsenäisen ihmisen liitossa. Molemmilla on omia menojansa ja vahva luottamus.

Kyllä normaalissa parisuhteessa ollaan ihan itsenäisiä ihmisiä, jotka luottaa toisiinsa.

Se vaan nyt kuuluu hyviin tapoihin, että kerrotaan toiselle tekemisistään, myös silloinkin kun tämä ei ole mukana. Kuuluu siihen, että parisuhteessa nimenomaan jaetaan itseään ja omaa arkeaan.

Viimeistään siinä vaiheessa kun asuu yhdessä on jo oikeasti tilivelvollinenkin sille toiselle osapuolelle, voi olla haaste ihmiselle joka viettää vapaansa mielummin omissa salamenoissaan kuin kumppanin kanssa... tietysti onhan näissä eroja, esim. sen suhteen mitä kotona on opetettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hän on estänyt minut facessa ja instassa..en näe mitään.

Ap

Että semmoinen eskaloituminen.

Klo 9:01 "tuntuu oudolta nähdä jossain sosiaalisessa mediassa että taas on oltu ulkona, firman juhlissa jne."

ja kaksi tuntia myöhemmin hän onkin estänyt sinut somessa.

Porvoossa taisi tämäkin taas tapahtua.

Porvoossa pidetään firman rapujuhlat heti aamutuimaan. Muistakaa sitten, että jokainen hetki kun mies ole tarkan kontrollin alla on se sika pettämässä! Nyt ne on jo siellä ihan humalassa jonkun sihteerikön kanssa kopiokonehuoneessa vehtaamassa. Tää on niin nähty!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu vähän elämäntyylistä.

Minulla ainakin noita kissanristiäisiä on jatkuvasti. Täysin tarpeetonta niistä nyt alkaa tilinpitoa tekemään. Tosin en muutenkaan voisi kuvitella olevani missään muussa kuin kahden itsenäisen ihmisen liitossa. Molemmilla on omia menojansa ja vahva luottamus.

Kyllä normaalissa parisuhteessa ollaan ihan itsenäisiä ihmisiä, jotka luottaa toisiinsa.

Se vaan nyt kuuluu hyviin tapoihin, että kerrotaan toiselle tekemisistään, myös silloinkin kun tämä ei ole mukana. Kuuluu siihen, että parisuhteessa nimenomaan jaetaan itseään ja omaa arkeaan.

Viimeistään siinä vaiheessa kun asuu yhdessä on jo oikeasti tilivelvollinenkin sille toiselle osapuolelle, voi olla haaste ihmiselle joka viettää vapaansa mielummin omissa salamenoissaan kuin kumppanin kanssa... tietysti onhan näissä eroja, esim. sen suhteen mitä kotona on opetettu.

Samaa mieltä, ja tämäkin on aihe, josta voisi keskustella ihan ilman keksittyä provoavausta: "Miten paljon teillä kerrotaan elämänkumppanille omista menoista?"

Vierailija kirjoitti:

Olen yrittänyt monesti sanoa että asia vaivaa minua. Koskaan ei tule oikeen muuta vastausta kuin mäkämäkä.

Ja joka kerta tulee kuitenkin ensin raivo ja sitten itku kun huomaan että taas hän on menny ja tullu..ja minä vaan elän täällä tunnelissa.

Ap

Mäkämäkä tarkoittaa, että olet toistuvasti esittänyt asian miehelle tavalla, jonka hän kokee vaatimuksena ilman mitään järkevää perustetta. Sun pitää siis miettiä, mihin tarvitset tuota tietoa. Yhdessä asuessa tietoa tarvitsee mm siihen, mihin aikaan kannattaa laittaa päivällistä, mihin aikaan on syytä alkaa olla huolissaan, jos toista ei kuulu kotiin, mihin aikaan ei enää kannata olla hereillä odottaessaan toista kotiin jne. Koska ette asu vielä yhdessä, nämä eivät ole vielä perusteita tiedon tarpeellesi. 

Mies on todennäköisesti myös turhautunuut raivostasi ja itkustasi, joka johtuu siitä, että hänellä on elämää ja sulla ei. Mies kokee, että hänelläkään ei saisi olla elämää. Oletko miettinyt, vähenisikö edes raivosi ja itkusi, jos mies kertoisi sulle menoistaan etukäteen? Vai olisitko heti kuultuasi kuin persuksiin ammuttu karhu? Firman juhliin ja muuallekin on paljon mukavampaa mennä ilman, että tyttö/poikaystävä on lähteissä ollut huonolla tuulella. Sen raivon ja itkun kestää mieluummin hauskan juhlan tai muun tapahtuman jälkeen.  Voit vähentää raivoasi ja itkuasi poistumalla sieltä tunnelista ja alkamalla elää itsekin. Ei ole miehen vika, että olet tunnelissa. On kuitenkin mahdollista, että on jo liian myöhäistä muuttaa mitään. Suhteenne ei ehkä säily kovin pitkään, jos mies on jo nyt kokenut sut hänen elämäänsä rajoittavana kiukuttelijana. Jos kuitenkin pystyt näyttämään hänelle, että voit muuttua, suhteellanne voi olla jotain toivoakin. 

Jätä se sika ap. Mies ei arvosta sinua, eikä halua sitoutua sinuun. Sitähän tuo käytös tarkoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hän on estänyt minut facessa ja instassa..en näe mitään.

Ap

Että semmoinen eskaloituminen.

Klo 9:01 "tuntuu oudolta nähdä jossain sosiaalisessa mediassa että taas on oltu ulkona, firman juhlissa jne."

ja kaksi tuntia myöhemmin hän onkin estänyt sinut somessa.

Porvoossa taisi tämäkin taas tapahtua.

Kuka muu lisää loppuun mielipiteitä, mitä mieltä, mitä tehdä, jne... kuin provo?