Saako puolisolleen sanoa "Mene terapiaan valittamaan"? Entä ystävälleen?

"Niin myötä kuin vastamäissä...." Mitä on tullut luvattua?

Puolisoni valittaa erittäin paljon elämänsä pienistä ja isoista ongelmista, sekä tietenkin menneisyyden ongelmista, ja olen ehdottanut niin suoraan kuin epäsuoraan käyntejä ammattiauttajalla. On käynytkin psykologilla, mutta kaupungin tarjoama palvelu on pitkän jonotuksen ja muutamien käyntien kanssa jotka eivät lopputulosta kyllä muuttaneet mihinkään. 

Mutta ainakin omaa parisuhdettani rassaa kovasti se, että puolisolla on niin voimakas tarve käydä minun kanssani läpi elämäänsä. Tunnen olevani terapeutti, vieläpä huono terapeutti, koska empatiakykyni on kaiken kaikkiaan kärsinyt ainakin jonkinlaista inflaatiota vuosikymmenen valituksen jälkeen. Lisäksi koen, että näihin valituksen kohteisiin kuuluu myös sellaisia asioita, jotka eivät loppujen lopuksi ole kovin rankkoja ja niistä pitää vain päästä yli ja unohtaa, mutta hän ei vain kykene tekemään niin. Olen ainoa, jonka kanssa hän käy ongelmiaan samassa mittakaavassa. Keskusteluja käydään vähän väliä, aina kun puolisolle tulee "paha mieli" jonkin eteen tulleen ja yleensä minusta aika pieneltä tuntuvan asian seurauksena.

Jos ystävä käyttäisi minua näin, ottaisin etäisyyttä.