Lue keskustelun säännöt.
Tytär valmistuu ammattiin ja poika saa lakin
28.05.2018 |
Meillä siis juhlitaan molempia lapsia yhtäaikaa tulevana viikonloppuna. Toivon, että vieraiden mahdolliset lahjat ovat samanarvoiset. Itse olen ylpeä kummastakin ja meidän lahja on ajokortit molemmille.
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fiksumpi se amis on, sillä tutkinnolla tekee paljonkin. Ylppäri ei ole (vielä) mitään. Tosi kiva, että juhlitte molempia. Fiksut vanhemmat :)
T. ylppäri, nyt opiskelee
Juuri näin. Itse kävin toki lukion. Samaan tapaan myös pidän absolutisteja viisaampina kun litkin viinaa. Savuttomia pidän fiksuina, kun omassa suussani palaa sätkä. Myös julkisia kulkuneuvoja käyttäviä pidän tiedostavina ihmisinä samalla kun itse ajan tuliterällä mersulla. Olen varsinainen idiootti.
Pidin itsestäänselvänä sitä, että viestistäni käy ilmi, että kadun ylppäriksi ryhtymistä :D Olisi pitänyt mennä amikseen, mutta tarvitsin miettimisaikaa, siksi lukioon...
Eihän lukion käymisestä ole mitään haittaa. Tunnen monia, jotka ovat käyneet lukion ja menneet sitten ammattikouluun.
Olisin mennytkin, mutta työkkäri pisti kapuloita rattaisiin. Lukion jälkeen en vieläkään tiennyt mitä haluaisin tehdä isona, joten hain töitä. Sain erilaisia pätkähommia, hain aina vakkariduunia, en saanut. Työkkäri hengitti niskaan koko ajan. Kerroin että olen keksinyt mitä haluan tehdä, amislinja. Ei ei ei, lukio on käyty, nyt pitää mennä korkeakouluun. Niin sitten pitkin hampain etsin jotakin suht kiinnostavaa ja tällä tiellä ollaan. Ehkä joskus kun saan rahaa säästöön enkä ole riippuvainen mistään tukirahoista, menenkin sinne amikseen.
Ohis mutta tuntuu aika kohtuuttomalta, että olisi yhdeksännellä luokalla pitänyt tietää, mitä haluan tehdä isona. Itselle se oivallus tuli vasta lähempänä kolmeakymppiä.
Oli miten oli, amis on hyvä ja täysin turhaan aliarvostettu. Ylppäri on vain yksi askel tiellä kohti ammattia, amis on jo valmis matka. Moni amiksesta aikoinaan valmistunut kaveri on tehnyt jo pitkään alan töitä ja päässyt hyville liksoille. Yksikin asuu velattomassa omakotitalossa ja minä asun vuokrayksiössä ja kituutan opintotuella :D
No minä kirjoitin 18 vuotiaana ylioppilaaksi ja lähdin amikseen ja oma asunto oli maksettu jo 25 vuotiaana. Joten ei lukio ole mikään este sille, että ei voisi töitä saada ja palkkaa ja ostaa asuntoa ja kerätä sitä maallista mammonaakin.
Opiskelin sitten eteen päin töiden lomassa, mikä oli taloudellisesti helpompaa, kun palkka juoksi koko ajan ja jouduin vain pieniä pätkiä ottamaan opintovapaata. Talous ei niihin kaatunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lienee nykypäivänä ihan normaalia, että molemmat juhlitut ovat samanarvoisia. Itse en tee eroa siihen , onko juhlittava ylioppilas vai ammattiin valmistunut. Lahjasumman määrän määrittelee vain se, onko läheinen/sukulaislapsi/kummilapsi vai vieraampi.
Nykyään arvostetaan molempia saavutuksia, vaikka toki edelleen on myös käytöstavattomia yksilöitä, mutta heihin on hyvä suhtautua ymmärtäväisesti, vähäisemmällä ymmärryksellä heiltä ei voi odottaa normaaleja käytöstapoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fiksumpi se amis on, sillä tutkinnolla tekee paljonkin. Ylppäri ei ole (vielä) mitään. Tosi kiva, että juhlitte molempia. Fiksut vanhemmat :)
T. ylppäri, nyt opiskelee
Juuri näin. Itse kävin toki lukion. Samaan tapaan myös pidän absolutisteja viisaampina kun litkin viinaa. Savuttomia pidän fiksuina, kun omassa suussani palaa sätkä. Myös julkisia kulkuneuvoja käyttäviä pidän tiedostavina ihmisinä samalla kun itse ajan tuliterällä mersulla. Olen varsinainen idiootti.
Pidin itsestäänselvänä sitä, että viestistäni käy ilmi, että kadun ylppäriksi ryhtymistä :D Olisi pitänyt mennä amikseen, mutta tarvitsin miettimisaikaa, siksi lukioon...
Eihän lukion käymisestä ole mitään haittaa. Tunnen monia, jotka ovat käyneet lukion ja menneet sitten ammattikouluun.
Olisin mennytkin, mutta työkkäri pisti kapuloita rattaisiin. Lukion jälkeen en vieläkään tiennyt mitä haluaisin tehdä isona, joten hain töitä. Sain erilaisia pätkähommia, hain aina vakkariduunia, en saanut. Työkkäri hengitti niskaan koko ajan. Kerroin että olen keksinyt mitä haluan tehdä, amislinja. Ei ei ei, lukio on käyty, nyt pitää mennä korkeakouluun. Niin sitten pitkin hampain etsin jotakin suht kiinnostavaa ja tällä tiellä ollaan. Ehkä joskus kun saan rahaa säästöön enkä ole riippuvainen mistään tukirahoista, menenkin sinne amikseen.
Ohis mutta tuntuu aika kohtuuttomalta, että olisi yhdeksännellä luokalla pitänyt tietää, mitä haluan tehdä isona. Itselle se oivallus tuli vasta lähempänä kolmeakymppiä.
Oli miten oli, amis on hyvä ja täysin turhaan aliarvostettu. Ylppäri on vain yksi askel tiellä kohti ammattia, amis on jo valmis matka. Moni amiksesta aikoinaan valmistunut kaveri on tehnyt jo pitkään alan töitä ja päässyt hyville liksoille. Yksikin asuu velattomassa omakotitalossa ja minä asun vuokrayksiössä ja kituutan opintotuella :D
Ei työkkäri päätä, millä tasolla kukakin opiskelee.
Sinkkiksen tyylinen vttuiluviesti ilmiselvästi.