Tajusin tilanteen vasta, kun sähköt katkesivat

Hieman iltalukemista, jaksamista kaikille:

Maanviljelijä piilotti avaamattomat laskut, ja lopulta niitä kertyi Ikea-kassillinen – "Tajusin tilanteen vasta, kun sähköt katkesivat"

Maija pelkää käydä postilaatikolla.

Hän ei vastaa tuntemattomista numeroista tuleviin puhelinsoittoihin. Saapuvat laskut hän piilottaa avaamattomina kotinsa kaappeihin.

Lopulta Maijan lypsykarjatilalta katkeavat sähköt. Se on shokki, joka pakottaa tajuamaan, että kaikki ei ole niin kuin pitäisi.

Maija pyytää meijeriltä ennakkoa sähkölaskun maksamista varten. Hän saa rahat. Samalla hänelle ehdotetaan, että pyydettäisiin ulkopuolista apua talousneuvontaan.

Maija sanoo, että kyllä se sopii. Mieluiten mahdollisimman pian.

Romahduksesta on aikaa kolme vuotta. Maija sanoo nyt, ettei olisi mitenkään selvinnyt ilman Välitä viljelijästä -hankkeen Eija Tammelaa.

Tammela auttoi Maijaa keräämään kodin uumeniin kätketyt laskut. Niitä kertyi Ikea-kassillinen. Maksettavaa oli yhteensä yli satatuhatta euroa.

–En ollut tajunnut, että tilanne oli niin paha. Olin väsynyt ja masentunut ja raahauduin vain päivästä toiseen.

Tammela kuunteli Maijaa ja soitti velkojat läpi. Eniten apua oli kuitenkin Tammelan perheelle laatimasta kuukausibudjetista. Se oli tiukka: esimerkiksi ruokamenot saivat viiden hengen taloudessa olla kuukaudessa korkeintaan 400 euroa.

Maija myi metsäpalstansa. Lisäksi hän noudatti budjettia tarkasti.

Se auttoi. Viimeinen maksu meni ulosottoon syksyllä 2016. Nyt Maija on velkaa enää 10 000 euroa perintätoimistolle.

Melan projektityöntekijöitä on Suomessa kaikkiaan kuusi, lisäksi on maakunnallisia hyvinvointihankkeita, joissa tehdään vastaavaa työtä. Tammelan aluetta ovat Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa.

–Ensin tuntui, että Lapista ei soita kukaan. Aika pian puheluita alkoi kuitenkin tulla, Tammela sanoo.

Yleisimmät syyt maanviljelijän yhteydenottoon ovat talousvaikeudet ja uupumus. Usein nämä kaksi asiaa liittyvät yhteen. Kun talous on tiukilla, ei voi esimerkiksi palkata tarvitsemaansa lisätyövoimaa, vaan otetaan omasta selkänahasta irti entistä enemmän.

Tuottajahintojen vaihtelu luo epävarmuutta ja maksuvalmius on lujilla. Työtaakkaa lisää se, että lomittajia ei riitä kaikille. Silloin lomat jäävät helposti pitämättä.

Usein on käynyt Tammelan mukaan niinkin, että viljelijä on hakenut väsymykseensä sairauslomaa, saanut sen ja joutunut silti jäämään töihin, koska lomittajaa ei ole ollut saatavilla.

–Työ ei ole enää perinteistä maanviljelystä. Se on yrittäjämäisempää, ja siihen liittyy valtavasti byrokratiaa ja EU-säädöksiä. Työ on todella raskasta ja vaatii tuhattaituruutta.

Tammela toivoo, että maatalousyrittäjät ottaisivat häneen yhteyttä jo ennen kuin tilanne ehtii todella pahaksi.

–Usein soittaja on pyöritellyt numeroa pitkään ja soittaa vasta, kun jostain tipahtaa se viimeinen pisara. Silloin luvassa on itkuntyrskyinen puhelu.

Tammela on kohdannut myös viljelijöiden itsetuhoisia ajatuksia. Moni miettii, kauanko vielä jaksaa, ja onko enää muita vaihtoehtoja.

–Niissä tilanteissa olen sanonut, että senhän sinä ehdit tehdä myöhemminkin. Kokeillaan vielä ensin tätä yhtä keinoa.

Maija toivoo, että mahdollisimman moni viljelijä uskaltaisi pyytää apua. Ilman saamaansa tukea hän olisi ajautunut konkurssiin ja menettänyt kotitilansa sähköjen katkeamista seuranneena syksynä.

–Nämä vuodet ovat olleet raskaita, ja tiukkaa on edelleen. Mutta ainakaan kukaan ei voi enää tulla ottamaan tilaa minulta pois.

aamulehti