"Söisit sinäkin niin saisit vähän lihaa luiden ympärille"
Kuulin varmaan sadatta kertaa kyseisen kommentin. Joo, olen hoikka, laihakin varmaan jonkun mielestä 48kg/163, mutta mielestäni se ei oikeuta kommentoimaan ulkonäköni. Sukujuhlissa tuli eräältä yllättäen ylipainoiselta tädiltä tämä kommentti. Itse en ole koskaan tämän kolmekymmentä vuotta kestäneen elämäni aikana sanonut mitään negatiivista kenenkään ulkomuodosta. Kuvitelkaa mikä p*skamyrsky olisi syntynyt jos olisinkin vastannut:" Niin, ja sinuna en lähtisi uudelle kierrokselle kahvipöytään niin saisit ehkä hieman painoa pois".
Kehuja annan muista kyllä mielelläni ja runsaasti, mutta kaiken negatiivisen voi jättää sanomatta, en puutu yhdenkään ylipainoisen ulkomuotoon. Olen sitä paitsi kolme lasta pystynyt synnyttämään ja harrastan kilpauintia niin en koe olevani mitenkään heikko, voimaton tai ylipäätään mitään syytä miksi painoa pitäisi saada lisää. Olen itseeni tyytyväinen, terve, omaan käytöstavat ja se riittäköön!
Kommentit (29)
Nuorena sain kuulla tuota paljon. Kun olin laiha, hyvin moni tuttu ja tuntematon koki oikeudekseen kertoa, kuinka ruma ja epäseksikäs olin. En ollut kuitenkaan anorektisen laiha, ihan vain pienikokoinen ja toki kurviton lauta. Siitä sain tosiaan kuulla.
Kun sitten lihoin, jopa ylipainoiseksi jossakin vaiheessa, en yhtäkään kertaa saanut ylipainostani haukkuja. Eihän se olisi sopivaa. Outoa minusta.
Onneksi olen jo vanha, eikä ulkonäköni kiinnosta ketään.
Tuttua juttua, mitatkin samat. Vaan minäpä olen alkanut kommentoida takaisin! Ei kovin kaunista käytöstä, tiedän, mutta kun eivät hyvällä uskoneet. On kommentointi kummasti vähentynyt.
Joo se on jännä, kun jotkut lihavat luulevat, että laiheliinista tulisi kilojen myötä jokin muodokas kaunis kurvitar. Mulle ainakin tulee vain jumalattoman iso maha muiden osien pysyen ihan yhtä laihoina. Sitten kiristää kaikki vaatteet, näytän raskaanaolevalta ja terveysriskit lisääntyvät keskivartalolihavuuden seurauksena. Tämäkö sitten kaunistaa?
Ei se mene niin, että se läski kerääntyy kauniisti tisseihin ja lantion - useimmilla.
Lihasmassaa toki pyrin terveyssyistä hankkimaan kyllä.
Ja se kommentointi ei lopu koskaan. Mä olen jo 53-vuotias, ja edelleen se jatkuu. "Kyllä sun iässä jo pitäis olla vähän rasvaa, ettei iho ala roikkua", "näyttäisit nuoremmalta jos olisi vähän pulleutta poskissa" Olen 160/48, urheilullinen, täysin terve, syön normaalisti ja herkuttelenkin. En aio alkaa väkisin lihottamaan itseäni kuitenkaan.
Sellasta se on .Älä välitä, sama kohtalo myös täällä. Tosin työskentelen tällä hetkellä kansainvälisille mallitoimistoille, että se siitä.
Kyllä ovat sukulaiset nyt suu auki haukkovat kuin kalat kuivalla maalla. Siihen loppui kuitenkin kuittailut :)
Ainahan laihoja on saanut haukkua. Itse olin eräässä vaiheessa varsin hoikka ja sain kuulla kommenttia sukulaisilta, välillä ei kyllä edes ottanut selvää oliko kyseessä kehut vai haukut vai molemmat yhtä aikaa. Ja olen vielä miespuolinen.
Vierailija kirjoitti:
Ja se kommentointi ei lopu koskaan. Mä olen jo 53-vuotias, ja edelleen se jatkuu. "Kyllä sun iässä jo pitäis olla vähän rasvaa, ettei iho ala roikkua", "näyttäisit nuoremmalta jos olisi vähän pulleutta poskissa" Olen 160/48, urheilullinen, täysin terve, syön normaalisti ja herkuttelenkin. En aio alkaa väkisin lihottamaan itseäni kuitenkaan.
No huhhuh... Kiva tietää ettei se lopu vielä keski-iässäkään! Ap
Varmaan ihan hyvää tarkoittavat nämä sanojat, joiden itse ei paranisi kasvattaa vyötärönympärystä, koska syöminen on heidän mielestään kivaa ja mukavaa ja hoikat voivat lihoa heidän mielestään.
Sama homma täälläkin! Olen laiha, mutta ihan terve ja hyvinvoiva ihminen joka tapauksessa. Eniten ärsyttää se selittely, että mitä tahansa sanoo, niin aina se on väärin. Siis, jos sanot, että syöt ihan kunnolla, se on vaan syömishäiriön peittelyä ja jos sanot, että et jaksa syödä kauheita määriä niin sit tulee palaute siitä, että pitäs kyllä vähän enemmän kun sit jaksat/voit/mitä ikinä paremmin. Ikuinen kierre. Ärsyttävintä siinä on tosiaan se muiden "huoli" sinusta. Olisivat huolissaan niistä, joilla oikeesti on esim. se epäterveellinen ylipaino kuin laihasta, mutta täysin terveestä...
Totea kylmästi vaan "Pidä sinä läski huoli vaan omista asioistas!" Kyllä se siihen loppuu.
Pudotin alkuvuodesta n 20kg. Aluksi painonpudotukseni tuotti ihailua lähipiirissä mutta nyt lähestyessäni ihannepainoani on ääni muuttunut kellossa. Minua on kehotettu lopettamaan laihdutus, ottamaan ainakin kesä "rennommin" jne. Miksi? Mitä toisen ihmisen paino muutenkaan muille kuuluu? Aion kuitenkin laihduttaa vielä muutaman kilon ja mikä lähipiirille, työkavereille ja sukulaisille ikävintä: aion myös pitää painon jatkossa siinä. En halua antaa heille sitä iloa että pääsevät sanomaan: "kaikki laihduttavat mutta harvalla paino pysyy siinä mihin laihdutti".
Vierailija kirjoitti:
Totea kylmästi vaan "Pidä sinä läski huoli vaan omista asioistas!" Kyllä se siihen loppuu.
Varmasti loppuu tuollaisilla kommenteilla, mutta voi takaisinnaljailun aloittaa hieman lievemmilläkin ja koventaa näitä koko ajan enemmän. On ihan oikein, että läskit ymmärtävät, että hoikkia ei voi haukkua.
Esimerkkejä lievemmistä kuittauksista, joita voi koventaa asteittain
Kyllä sinunkin on mahdollista laihtua, jos et söisi noin paljon.
Miksi et itse halua syödä terveellisesti?
Harrastatko muuten jotakin liikuntaa?
Oletko itse normaalipainoinen?
Onko sinulla ahmimishäiriö?
Pitäisikö sinun syödä vähän vähemmän?
Onko sinulla joku mielialalääkitys, joka aiheuttaa lihomista?
Kun oikein alkaa ottamaan päähän, niin voi huutaa suoraan, kun joku läski käy ottamassa kakkua esimerkiksi tyyliin, "jätä Pirjo kakkua meille normaalipainoisillekin/hoikillekin".
Ihan tuttua on. Mä oon 177/58 ja kaikki aina kommentoi pituutta ja hoikkuutta.. sillai just kommentoi vaan, esim "oho, ootpa sä pitkä ja hoikka!" Pitäiskö mun sit sanoa takas et "oho, ootpa sä lyhyt ja pullea!" Mä en vaa ymmärrä miks toisilla on muka oikeus kommentoida toisen ulkonäköä ja toisilla ei. Ehkä mä en edes pidä mun pituudesta, ehkä haluaisin olla lyhyempi. Niin ihan sama vaikka tarkottais kehuks, ei kiinnosta kuulla kokoajan jotain kommenttia ulkonäöstäni.
Vierailija kirjoitti:
Ihan tuttua on. Mä oon 177/58 ja kaikki aina kommentoi pituutta ja hoikkuutta.. sillai just kommentoi vaan, esim "oho, ootpa sä pitkä ja hoikka!" Pitäiskö mun sit sanoa takas et "oho, ootpa sä lyhyt ja pullea!" Mä en vaa ymmärrä miks toisilla on muka oikeus kommentoida toisen ulkonäköä ja toisilla ei. Ehkä mä en edes pidä mun pituudesta, ehkä haluaisin olla lyhyempi. Niin ihan sama vaikka tarkottais kehuks, ei kiinnosta kuulla kokoajan jotain kommenttia ulkonäöstäni.
Mä luulen et sä kommentoit muitten ulkonäköä itsekin. Ihan oikeesti.
Itse näin kerran todella ihanan punertavan hiussävyn myyjällä ja kysyin, et onko tuo luonnollinen sävy kun on niin kaunis. Hän ei ainakaan pahastunut, vaikutti ilahtuneelta kehuista ja kiitteli kovasti. Eipä olis tullut mieleenkään et joku voisi sellaisesta pahastua
Eilen näin yhden todella anorektiden laihan naisen ja silloin ihan oikeesti ajattelin, et kunpa tuon läheiset edes jollain tavalla ovat tietoisia, onko kyseessä joku ongelma, jossa muiden apu on tarpeen. Tämä oli kuitenkin älyttömän poikkeuksellinen tapaus. Verhosi itsensä pitkiin vaatteisiin, mutta silti näki että ihan kuin olisi pelkkä luuranko ollut.
Meillä on kaksi lasta, joista toinen on todella hoikka ja toinen pyöreähkö (ei ylipainoinen) tämä pyöreä liikkuu paljon enemmän. Molemmat syövät samaa ruokaa, samassa suhteessa. Meillä tuo pyöreämpi saa enemmän kommenttia. Ainakin lapset saavat tässä tärkeän opetuksen siitä, että mikä merkitys geneettisillä seikoilla on ja miten koko ei välttämättä kerro koko totuutta aina elintavoista.
Minä saan usein kuulla, että "sinä nyt ainakin voit huoletta syödä". Tämä usein töissä kun joku tuo vaikkapa kokoukseen tarjolle pullaa tai kakkua tai mitä nyt ikinä. Minua se ärsyttää, koska en minä voi syödä huoletta mitä vaan, muuten lihoisin varmasti siinä kuin muutkin.
Olin nuorempana hoikka ja minua haukuttiin anorektikoksi ja luurangoksi. Söin kuulemma linnunannoksia jne. Olen ihonsävyltäni kalpea ja usein pelättiin, että pyörryn. Huvittavaa tuossa on, että nyt kun olen lievästi ylipainoinen ja edelleen kalpea ei kukaan ole tästä enää huolissaan. Nykyisin voin jo lievänkin ylipainon takia fyysisesti ja psyykkisesti paljon huonommin kuin nuorempana ja hoikkana. Veriarvot päin vittua enkä jaksa mitään. Olin paljon paremmassa kunnossa "anorektikkona," joka en siis koskaan ole ollut muualla kuin minua haukkuneiden läskien mielikuvituksessa.
En ole koskaan ymmärtänyt tätä ulkonäkö-laihuus-lihavuuskommentointia varsinkaan kun kyseessä on aikuiset ihmiset. Luulisi jokaisen ymmärtävän että meitä löytyy joka lähtöön. Ihminen on muutakin kuin ulkonäkönsä. En ole koskaan kommentoinut kenenkään ulkonäköä eikä se edes kiinnosta minua. Kai muitakin puheenaiheita on. Itse olen lyhyt omenavartaloinen ja tällä hetkellä n 10kg on liikaa. Ajattelin tässä kesän tullen pudottaa sen pois syömällä marjoja ym. Painoni on aina jojoillut. En onneksi käy juuri sukujuhlissa ja kavereiden kesken emme vatvo juurikaan näitä asioita. Nuorempana sain osani kommenteista minäkin. Jos joku kommentoi niin vastaan samalla mitalla.
Niin tuttua. Mä oon kuullut olevani aurausviitta ja pulkannaru.