Kuka muistaa vielä Pahkasian?
Mitä jäi erityisesti mieleen tuosta legendaarisesta julkaisusta? Itse tilasin jopa sen aikuisesta postimyynnistä Pahkasika collegepuseron, jota muut ikäiseni teinit käpykylässä ihmettelivät!
Kommentit (13)
Kaikkien supersankareitten isä Peräsmies on jäänyt mieleen. Myös oikeisiin ja oleellisiin asioihin pureutuvat artikkelit lämmittivät mieltäni jo silloin .
Pahkasika jäi vanhanaikaiseksi koska todellisuus muuttui absurdimmaksi kuin Pahkasika.
Kyllä muistan ja hyllyssäkin niitä on vielä.
Se tosiaan lopetettiin siitä syystä, että todellisuus alkoi muuttua absurdimmiksi kuin satiiri. Tai ainakin tämä oli virallinen selitys :D
Vierailija kirjoitti:
Kyllä muistan ja hyllyssäkin niitä on vielä.
Se tosiaan lopetettiin siitä syystä, että todellisuus alkoi muuttua absurdimmiksi kuin satiiri. Tai ainakin tämä oli virallinen selitys :D
Nykyään jengi treenaa persettään ja ottaa siitä kuvia muiden pällisteltäväksi ja peukutettavaksi (pun definitely intended). Ei se Paretskoi niin väärässäkään ollut.
Ari Pirttisalon tarinat. Hyytäviä.
Pahkasika oli ihan paras. Itse huvitti erityisesti eräs pääkirjoitus. Siinä puhuttiin samasta asiasta mitä itse ihmettelin. Miksi leipiin lisätään jotain kovia jyviä ellei peräti kiviä? Kullervon kirousko?
Sarjiksista peräsmies oli huippu. Toki paljon muitakin hyviä. Tuolla yksi jo totesi että todellisuus on mennyt sellaiseksi että pahkasika lehti jäi toiseksi.
Autokoulu numero, äänimerkki annetaan torstaisin hernekeiton ja pannarin jälkeen.
Minnaryyni kirjoitti:
Hemmo Paskiainen <3
Jees hemmo paskiaisestakin voisi tehdä elokuvan kuten peräsmiehestä pitäisi tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Myrkky oli parempi :)
Ei ollut vaikka myrkystäkin tykkään. Pahkis oli sanotaan hieman älykkäämpää huumoria. Myrkyssä oli kyllä mailman kovin bändi, deepshit junkies.
Luen edelleen Pahkasikaa silloin tällöin. Mieleen on jäänyt Miihkali, Peräsmies sekä se tarina, missä miehellä meni pönttö tukkoon liiasta sonnasta ja se alkoi tyhjentelemään pönttöä lasilla. Tuo tarina oli erityisen hauska mielestäni koska luin sen ollessani pieni lapsonen.